Kotilot eli kolmatta odottavat
En tiedä onko noissa otsikoiden luomisissa jotain erityistä...
Ajattelin avata viikon, kun on ollut hiljaista muuten. Taitaa osa meistä olla mennyt vauvamaahan ja osalla keskiraskaus kukoistaa.
Ei kai ole mitään kerrottavaa keskiraskaudessa, kun ei ole mitään ongelmia vai? Mitä muille kuuluu?
Itsellä alkaa vko 15 ja olo on todellakin kohentunut alun rankkauden jälkeen. Masu pullahtanut esiin, joten töissäkin piti jo kertoa, vaikka olin suunnitellut kertovani vasta tammikuussa.
Joulu ja vuoden vaihde menee auringossa, ihana päästä täältä synkkyydestä pois. Lapset ovat myös innoissaan reissusta ja tietty joka päivä saa vastata 3- ja 5-vuotiaiden kyselyihin vauvasta.
Mukavaa viikkoa kaikille!
Kommentit (23)
ja sen puuttumisesta samaisesta ketjusta. Mulla on muuten samat vkot, eli 15+pari päivää ja alkaa myös älytön pahoinvointi selvästi hellittää.
Se tasa-arvoketju oli kyllä tosi mielenkiintoinen, mutta kerronpa kuitenkin tässä oman mieheni osallistumisista.
Olen siis töissä tällä hetkellä ja pahoinvoinnin ajan mies on hoitanut lasten iltarutiinit (ovat 4 ja 5 v. eli autettavia rutiineja piisaa vielä) yli 2 kk yksin, paitsi työmatkojen ajan tietty. Odotuksista ei ole osannut kauheesti intoilla ja musta se on ymmärrettävää, vauvat on hoitanut alusta asti esimerkillisesti yösyöttöjä myöten. Pidän sitä tärkeämpänä. Mahaa ei ole koskaan taputellut tai saati leperrellyt, tosin itse saattaisin kokea sellaisen jopa outona. Omanlaisen miehen olen ottanut, en ole itsekään tunteikas lepertelijä.
Jonkun mielestä meidänkään perhe ei kai ole tasa-arvoinen, kun mies tekee pitkiä päiviä + reissaa ja mä teen " vain" 80% työaikaa, väkisin tulee mulle enemmän arkirutiineja ja lastenkanssa oloa, mutta sekin on mun valinta.
Vaikea on vertailuja tehdä, kun ihmisillä on niin erilaiset odotukset puolisoiltaan. Musta siivoaminen ei ole vaivalloista, miehestä on. Mä siis siivoan. Ukko on tehnyt viikon verran iltaisin putki+maalaustöitä kellarissa. Mä en osaa ja musta siivoaminen on kevyempää eli miksi valittaisin.
Minäkin kolmatta odotelen. La 11.6 2008. Meillä on poika 08/2003 ja tyttö 06/2006. Alun karmiva pahoinvointi on ohi ja nyt hyvillä mielin odotellaan masun kasvamista. :)
elikkäs minäkin odottelen täällä kolmatta pienokista.mulla on ennestään 01 ja 03 syntyneet tyttö aja poika ja tämän la ois 6.8.08..ihan alkumetreillä ollaan rv on jtn 6.
itellä on sellanen tunne että kaikki ei ole hyvin..aivan kamalaa kun ajattelin että hihkun onnesta ja pompin ilosta...mutta tunne olikin että älä nyt viä innostu..odota nyt...mä en tajua tätä tunnetta!!!mulla ei ole mtn keskenmenoja tai vastaavia kamalaia kokemuksia ja silti tämä kamala tunne....ehkä se sitten paranoo kun oon käyny ekassa neukussa...toivottavasti!! joka on 7.1
olotilakin on niin neutraali, ei mtn pahoinvointia..väsymystä.ajatella että mä jopa kaipaan pahoinvointia :D ainut mikä kuuluu raskauteen on menkkojen pois jäänti ja rintojen armoton arkuus ja nyt jo kuppikoko suurentunu yhellä koolla.
jooh, mutta toivotaan että tuntemukseni on turhaa ja saan iloita raskaudestani ja olla onnellinen!
niin ja siihen galluppiin: olen ollut 06 heinäkuusta töissä(sitä ennen 5 v kotona)työni on aika raskasta että tiä jaksaako olla loppuun asti ja sekin viä on että työssäni on todella paljon kamalia hajuja ja nekään ei tee pahaa...hö..jooh, mutta toivotaan parasta.
kaikille oikein ihanaa odotus aikaa ja mukavaaa joulun odotusta!