Pysyvästi 1-lapsiset perheet ovat säälittäviä

Esim. meillä. Asumme Helsingissä ja olemme molemmat hoitoalalla, näillä palkoilla ja asumiskustannuksilla emme voi millään hankkia lisää lapsia.

Sitten jos muutamme pohjoiseen niin tilanne on toinen.

joten säälikää nyt sitten oikeen sydämenne pohjasta jos ei parempaankaan ole sitä energiaa laittaa. Pösilöt.

Sitten hoidoilla saimme lapsen. Ja eikös alkanut jatkuva hokeminen, koska lapselle sisarus saadaan. Siinäkin vielä suvun ulkopuolisille valehtelimme, että ei haluta enempää... On sen verran henkilökohtainen asia.

Multa ei kyllä riitä veljen yksilapsiselle perheelle yhtään sääliä. En yhtään jaksa ymmärtää, miksi pitäisi.



t. 3 lapsen äiti

Tuohon on vaikea kommentoida mitään.



Ihmisten elämäntilanteet ovat kumma juttu, että aina perheen kasvattaminen ei ole listalla ykkösenä vaikka alunperin olisi toivonut useamman lapsen.

Sinä olet säälittävä ajatuksinesi.

Yksilapsiset perheethän ovat tosiaan kaikki samanlaisia, juupa juu...

Se yhden kasvattaminen näyttää kuitenkin olevan mahdotonta ja materiaa riittää liiankin kanssa. Kaameeta katsottavaa sivusta, kun lapsi saa pompottaa vanhempiaan mennen tullen. Ja kyläilyt on rasittavia, kun aina tulee hirmuiset parkukohtaukset jostain, kun lapsi ei saakaan tahtoaan läpi, kun on muitakin lapsia paikalla. Huh huh.

Meillä on 2 lasta ja pitkään oli vaan 1 ja kummallekin on antaa kaikki tarpeellinen.



Ei tälläisiä aloituksia tee tervejärkinen ihminen.

Puistattaa, että näin typerällä ihmisellä on jälkikasvua.

Jälkeenjääneiltä ihmisiltä pitäisi laittaa piuhat poikki..

Lapsi määrää vanhempiensa istumapaikat ja saa päättää mitä syödään, missä kyläillään, mihin mennään lomalle, jne. Tykkää katsella telkkaria, ja sitä tekeekin ja paljon. Saa hakata meidän lapsia ilman, että lapsen vanhemmat puuttuu tilanteeseen. Minä oon todellakin melkoisen kypsä siihen perheeseen. Ja vaikka kaikki yksilapsiset perheet eivät olekaan samanlaisia, niin minun suppea käsitykseni nyt on juuri tuo.



12