Taas yh valitusta... Onko mitään toivoa...
Tapasin aiemmin syksyllä kivan miehen ja aloimme tapailla. Tapaamiset menivät hyvin, mies oli kiinnostunut, laittoi ruokaa, toi kukkia ja suklaata. Lähetteli väliaikoina ihania viestejä että ajattelee minua ja pitää minua kauniina ja fiksuna naisena...
Mies jo liki 40v, asunut ulkomailla ja tehnyt uraa. Sanoo sen syyksi ettei ole ehtinyt perustaa perhettä. On seurustellut pariin otteeseen usean vuoden, enimmäkseen etäsuhteessa. Sanoo, että haluaisi lapsia ja perheen, MUTTA ei tee mitään asian suhteen... Toki olen vähän malttamaton, olemme tapailleet vasta 4kk, mutta ilmeisesti se perheen perustaminen ei tule kyseeseen minun kanssani...
Epäilen että käy ulkona aika paljon kun on Englannissa (ei vastaa puhelimeen, aloittaa työt iltapäivällä jne.). Haluaa puhua kanssani naisystävistään. Ensin ajattelin että haluaa olla rehellinen mutta nyt olen alkanut ihmetellä miksi niistä haluaa puhua..
En ole oikein uskaltanut kysyä suunnitelmista mutta eiköhän sen aika ole nyt. Itseäni mietityttää mahtaako enää tässä iässä sellaista miestä löytääkään joka vielä lapsia haluaisi.. Itse olen jo 35v, joten kiire alkaa olla. Nyt ei kannata älähtää ettei niitä lapsia tehdä niin vaan, tiedän.
Kommentit (22)
Tosiaan, jos olette tunteneet vasta 4 kk, niin en yhtään ihmettele ettei mies ole ottanut perheenperustamista puheeksi! Vaikka teillä molemmilla onkin ikää sen verran, ettei kovin monia vuosia voi odottaa jos niitä lapsia haluaa ylipäänsä tehdä - ei silti kannata hätäillä asian suhteen!
Onko sinulla aiemmista suhteista lapsia, vai miksi otsikossa maininta yh?
Naisystävistä tiedän että häntä kovasti harmittaa kun eräs kaunis, tyylikäs ja fiksu nainen suostuu olemaan kynnysmattona kun tämän mies pitää nyrkin ja hellan välissä...
Toinen nainen on myös naimisissa, miehen työkaveri ja tekee samaa projektia, joten matkustavat silloin tällöin yhdessä. Tästä kertoo paljon tarinoita miten nainen on tyytymätön liittoonsa ja ehdottelee hänelle suhdetta...
Olen kysynytkin kerran että haluaako hän tällä kertoa minulle jotain, mutta vastasi jotain epämääräistä.. En olekaan valmis mihinkään vakavaan, tämä mies on tavannut lapseni vasta kerran hyvän päivän tuttuna.
Toki sillä tavalla mietin tulevaisuutta että seurustelun ym kaiken hässäkän vuoksi aikaa kuluu koko ajan...
ap
Jos miehesi ei ole edes tutustunut kunnolla lapsiisi, niin en edes miettisi vielä yhteisen lapsen hankkimista! Ensimmäisenä kriteerinä uudelle vauvalle pitäisin sitä, että mies tulee hyvin toimeen aiempien lasten kanssa!
Nyt siis vain kunnon tutustumista " koko perheen" voimin, vietätte leppoisaa yhdessäoloa ja katsot miten mies kohtelee sinun lapsiasi.
Itselläni on avioliitostani kaksi lasta ja parikin kertaa on käynyt niin, että liki neljääkymmentä olevat miehet eivät ole olleet kiinnostuneita minusta, koska luulevat että MINÄ en halua enää lapsia, kun niitä jo on kaksi.
Sinun kannattaa nyt vielä vähän malttaa mieltäsi. 4 kk on kuitenkin aika lyhyt aika. Itsekin olin nykyisessä suhteessani aluksi siinä luulossa, ettei mies halua lapsia, mutta kerran pienessä humalassa hän sanoikin minulle, että sitä juuri hän haluaisi. Sen jälkeen asiasta on puhuttu ihan selvinpäinkin =) Tällaisia asioita ei välttämättä tule otettua puheeksi kovin helposti.
Vierailija:
Jos miehesi ei ole edes tutustunut kunnolla lapsiisi, niin en edes miettisi vielä yhteisen lapsen hankkimista! Ensimmäisenä kriteerinä uudelle vauvalle pitäisin sitä, että mies tulee hyvin toimeen aiempien lasten kanssa!Nyt siis vain kunnon tutustumista " koko perheen" voimin, vietätte leppoisaa yhdessäoloa ja katsot miten mies kohtelee sinun lapsiasi.
vaihtuvista miehistä (tämä on kyllä ensimmäinen seurustelusuhde eron jälkeen). Suunnitelmissa on tapailla nyt koko porukan voimin ja viettää joulu yhdessä. Sen verran tiedän muista yhteyksistä että mies on lapsirakas ja hänen siskonsa mukaan kärsii kovasti lapsettomuudestaan...
Enkä suunnittelekaan vauvan hankkimista NYT vaan aikanaan. Nyt pitäisi päättää että olemmeko tosissamme. Siis jos joku nyt ymmärtää jotain tästä sepustuksesta...
ap
Kun tapasin nykyisen mieheni, olin 27-vuotias kahden lapsen yh. Mies taas oli työssään menestyvä 40-vuotias sinkku, ei entisiä vaimoja, ei lapsia.
Hän tulee mainiosti toimeen lasteni kanssa, on oikein mainio isäpuoli heille. Ja maailman paras isä yhteiselle taaperollemme. Lapseni tykkäävät hänestä tosi paljon. Olemme olleet pian kuusi vuotta yhdessä, ja hyvin menee. Mieheni on ehkä epäitsekkäin koskaan tapaamani henkilö.
Vierailija:
aika epätoivoinen olet kun jo 4 kk jlk tuollaista mietit. Oletko ajatellut että tuon ikäinen sinkku (40v) on aika itsekäs ja hyväksyykö lapsesi? Mitä lapsesi ovat hänestä mieltä? Vaikutat epätoivoiselta joka haluaa miehen ja lapsen välittämättä aikaisempien lasten tunteista saatika todellisesta rakkaudesta.
Tosiaan, tässä iässä jo usein tietää mitä haluaa ja mitä EI halua. Toisen ihmisen arvomaailman ja ajatustavan oppii tuntemaan eri tavalla kuin kaksikymppisenä. Ei ollutkaan kyse NYT naimisiinmenosta ja lapsien hankkimisesta vaan siitä että olemme risteysvaiheessa uudessa suhteessa... mihin suuntaan se on kehittymässä...
No, mies tuli sovitusti ja vietimme ihanan illan. Sain tuliaisiksi ihanan kultaisen kaulakorun ja hemmottelua... Joka ei johtanut suhteen päättymiseen mutta ei myöskään kosintaan =( vaan miehelle oli tehty todella loistava tarjous Englannissa jatkaa projektia vielä 5kk. Se tarkoittaisi enimmäkseen siellä oloa ja siitä hän halusi keskustella koska sanoi ettei ottaisi tarjousta vastaan jos en halua että jää enää kauemmaksi aikaa...
Ette arvaa, miten helpottunut olin! Ja toisaalta tietenkin surullinen... mutta " annoin luvan" ottaa projektin vastaan. Koska en halua ottaa sellaista kontolleni että minun vuokseni katuu sitä myöhemmin..
Tuo ihana mies oli kuitenkin valmis uhraamaan koska itse sanoo että " tuntee surua miten kannan kaiken vastuun täällä yksin eikä haluaisi enää pitkittää sitä..." Ei siis kosintaa mutta minusta kuulostaa yhteisen tulevaisuuden suunnittelulta??
ah ja voih, miten rakkaus voi olla niin iiiiiihanaa mutta niiiiiiin tuskallista =)
ap
Kyllä kuulostaa siltä että mies on valmis yhteiseen tulevaisuuteen!
Olen itse hieman vastaavassa tilanteessa.
Uskalla rohkeasti sanoa miehelle mitä haluat. Tietenkään et halua ottaa kontollesi sitä että mies kieltäytyisi ja sitten harmittelisi. Mutta ajattele sitä että miehelle elämä SINUN kanssasi saattaa olla vähintään yhtä houkutteleva asia kuin se tarjottu työ.
Töitä tulee elämässä aina vastaan mutta ihmissuhteitten kanssa on toimittava jos sellaisen haluaa. Se on vain laitettava prioriteetiksi jos elämänsä haluaa toisen kanssa jakaa ja joskus siihen vain on hypättävä.
Toki 5kk on tosi lyhyt aika... mutta teithän miehelle siis selkeästi selväksi että hän on tervetullut perheesi elämään? Ole rohkea ja avoin toiveittesi kanssa! Se kun ei tarkoita sitä että " kieltäisit" tai jyräisit yli miehesi unelmien.
Olen kyllä sanonut miehelle että minä toivon että me onnistumme, olen rakastumassa häneen ja toivon että se on mollemminpuolista. Toki hän sanoo samaa, mutta kertoo myös avoimesti että häntä houkuttelee tämä tilaisuus koska se on taloudellisesti kannattava ja avaa myös ovia tulevaisuuteen. Olen myös mahdollisesti valmis muuttamaan ulkomaille hänen kanssaan -siis tulevaisuudessa!
Hän itse sanoo että minä ja lapset olemme kuitenkin tärkeämpiä eikä hän jää enää Englantiin jos en jaksa odottaa ja/tai usko siihen että hän palaa... Onhan olemassa mahdollisuus että tulee aina uusia tilaisuuksia...
Mutta. Nyt minulla on myös mahdollisuus lähteä hänen mukanaan Englantiin ja alustava suunnitelma onkin että nyt hän on 3 vkoa täällä niin hän tutustuu enemmän lapsiini ja kun hän lähtee Englantiin niin menemme parin viikon päästä sinne vierailulle viikoksi. Sen jälkeen päätämme miten jatkossa.. Mutta minä pystyn ottamaan virkavapaata työstäni ja me siis voimme olla siellä vaikka sen vajaa puoli vuotta.
Perhosia vatsassa! Tämä on melkein liian hyvää ollakseen totta...
ap
Hienoa kuulla, että asiat näyttävät menevän hyvään suuntaan, ONNEA :). Kuulostaa siltä että olet tavannut hienon miehen.
Toivotaan että kaikki menee hyvin ja vielä paremminkin :)
terveisin puolestasi vilpittömän iloinen yh
(joka salaa toivoo vielä joskus löytävänsä sen oman oikeansa)
yhtenä hetkenä panikoin ja sydän pompottaa... valmistaudun jo eroamaan ja heti seuraavassa hetkessä mahan pohjalta muljaisee kun olen varma että ehdottaa yhteen muuttamista...
Miten ihmeessä kestän vielä melkein vuorokauden! Tämä on ihan sietämätöntä. Kysyin mieheltä että onko asia vakava, niin sanoi että on. Kun kysyin että hyvässä vai huonossa niin hän sanoi että puhutaan huomenna kun ollaan kasvotusten...
Veikkauksia! Mitä tapahtuu huomenna?
ap, joka ei varmasti saa nukuttua =))
helpompaa siis pettyä ns ilman että on ensin heittäytynyt ja uskaltanut rakastua. Rakkaudessa kun koskaan ei ole takeita.
Usko että olet tarpeeksi vahva kohtaamaan tulevaisuuden miehen rinnalla tuli mitä tuli. Ainakin olet sitten saanut kokea jotakin ainutlaatuista. :)
Ja yksikään parisuhde nyt ei ole vuosikymmeniä yhtä ruusua, senhän varmaan tiedätkin jo. Jos tämä mies on sen kaiken arvoinen niin antaa mennä vaan!
valmis sitoutumaan. Noh, tää oli vaan arvaus.
suhteelle varmaan ehdottaa, mielestäni kuitenkin positiivista. Nauti hykerryttävästä jännityksestä.
Tää ei oo ollenkaan hykerryttävää jännitystä, ennemminkin pökerryttävää.. Maha sekaisin ja ilmavaivoja, päätä särkee eikä saa unta... En tunne vielä ollenkaan niin hyvin että osaisin sanoa varmasti mitä tuollainen salaperäisyys tarkoittaa.
ap
ps. kiitos kommenteista! Tiedän että joku ajattelee mun kanssa tätä =9
t. 11vuotta naimisissa
*kateellisena haaveilee*
Kiitos kommenteista ja onnitteluista! Mikä ihme sitä omaa mieltä riivaa kun tuntuu kaikesta huolimatta että yritän koko ajan kaivamalla kaivaa vikoja ja huonoja asioita joista tietäisin että loppumaan tämä tulee kuitenkin...
Asiat pitäisi olla nyt paremmin kuin hyvin. Ja silti jokin kaihertaa.. enkä tietenkään voi puhua siitä ääneen..
ap
Kerskaileeko kaveri muilla valloituksillaan vai mikä on ongelma? Mutta uutta lasta ja perhettä miehen kanssa en kyllä alkaisi vielä edes suunnitella, sen verran epävakaalta tuo tilanne kuulostaa, kun mies on töissä ulkomailla ja kaikkea.