Miten pukeudut arkena?

up

Töissä mulla on useinmiten klassisen tyylikästä joko joustava värikäs kotelomekko ja joku (neule)jakku, mustat siistit farkkulegginsit ja polven yläpuolelle siisti tunika ja neutetakki tai hame/housut ja persoonallisesti leikattu neulepusero. Kauluspaitoja tulee käytettyä todella vähän, vain jakku/housupukujen kanssa, ahdistaa. Päällystakkina kuviollinen trenssi tai kylmällä lyhyt tai pitkä villaulsteri. Kengissä aina korkoa

Kotona pukeudun collegehousuihin ja huppariin.

up

Mä (N26) käytän työssäni pienen kaupan myyjänä omia vaatteitani. Työnantajalta on tullut toive, että rennot mutta siistit. Usein mulla on siis farkut tai chinot ja pitkähihainen paita. Nyt syksyllä käytän neuleita ja välillä ihan "kunnon" villapaitoja, kun liikkeen ovi on usein auki ja sisällä on melko viileä (15-17 astetta). 

Töiden ulkopuolella pukeudun melkeinpä siistimmin kuin töihin, jossa en vain voi pitää hameita ja mekkoja (joudun usein asiakkaan edessä kiipeämään tikkaille hakemaan korkealta hyllyltä tiettyä tuotetta jne.). Farkut-neule-settiä maustan usein kauluspaidalla. Kotipäivinä saatan kyllä mennä collegehousuissa ja t-paidassa hiukset suttunutturalla. :)

Lapset ovat vielä aika pieniä (4 ja 1,5), joten paljon kommentoitavaa ei ole. Esikoispojalla on Autot-paitoja yms. mieltymystensä mukaan, mutta ne ovat lähinnä päiväkoti- ja kotivaatteina. Siistimpää pukeutumista vaativiin tilaisuuksiin pukee ilman sen isompia mutinoita kauluspaidan yms. Nuorempi on tyttö, joka tykkää kovin Hello Kittystä, mutta se ei ole niin minun mieleeni. Pari tunikaa ja mekkoa sen kissankuvatuksen kuvallakin löytyy. ;)

Mies on töissä sairaalassa ja käyttää firman tarjoamia vaatteita. Vapaa-ajan vaatteitaan ostelee Dressmannilta ja Varustelekasta. Ei valittamista puolin tai toisin. Mies kyllä varmaan tykkäisi, jos jaksaisin/muistaisin painostaa alusvaatepuoleen enemmän ja useammin...

Farkut ja huppari / trikoopaita / neule. Usein bootsit jalassa.

Insinööri toimitohommissa, välillä näkee asiakkaista ja toimittajia.

Nainen 41v.

Kotona samat. Viikonloppuna samat. Baarissa samat. Hiekkalaatikolla samat. Pihatöissä samat, paitsi jalassa kumisaappaat. Remppahommissa samat, mutta aiempaa vuosikertaa ja maalitahraiset. Isomummun hautajaisia varten on sitten jakkupuku ja alle t-paita, buutsit kelvannee sinnekin.

27 v. nainen

kotona lökärit ja miehen vanha huppari, joku toppi/t-paita.

töissä eli koulussa farkut ja huppari/neule. tällä hetkellä kaikki farkut on hiukokuluneita, reikäisiä ja lödähtäneitä. perspussit löytyy.

joo, en koreile vaatteilla. elän mieluummin mukavasti. oon silti ihan hemmetin kuuma. minkäs teet. :)

Minulla ei töissä ole pukukoodia, joten pukeudun miten lystään. Oma tyylini on arkisen yksinkertainen; Farkut tai suorat housut, neuletakki/kauluspaita. Kotona vaihdan verkkareihin ja t-paitaan, joissa on mukava touhuta lasten ja kotitöiden parissa.

up

Anteeksi, asian vierestä, mutta miksi ihmeessä tämä pukeutumisasia kiinnostaa niin paljon, että täytyy nostella ja taas nostella tätä viestiä?

Suomalainen, ruotsalainen ja virolainen nainen - näin he pukeutuvat!

COFFEEPAUSE BLOG

http://coffeepause.weebly.com/3/post/2014/02/muotikauppoja-netissa.html

Nostetaas taas...

No vastataan sitten. Töissä pukeudun rennosti ja mukavasti (olen nainen, 35). Tarkoittaa farkkuja tai mustia suoria, tiukkoja housuja (ei mitkään trikoot) sekä hupparia tai villapaitaa, millä nyt tarkenee, töissä on kylmä! Jalassa villasukat ja työkengät tahi sitten Ainot. Töissä ON kylmä! Istun yksin omassa toimistossa enkä pahemmin tapaa muita ihmisiä kuin työkavereita (jos on tiedossa palavereita tai muuten käyskentelyä muissa toimipisteissä, niin satsaan aamulla hupparia parempaan...). Kotona olen 90 % ajasta collegehousuissa (ja villasukissa), yllä tiukka toppi ja ehkä hupparia, trikoopaitaa tms. Juhliin tms. pukeudun naisellisesti, muuten ei niin väliä... Miehellekin on se ja sama, olen tätä kysynyt. Hän (35-v. myös) pukeutuu töissä työpaikan tarjoamiin vaatteisiin, muutoin vähän "pappamaisesti", löysiin housuihin ja isoihin villapaitoihin... Ei erityisen hottia, mutta en käy häntä opastamaan, sitäpaitsi, eipä kiusoittele muiden naisten mieltä, että mikä atleettinen pantteri sieltä vaatteiden alta kuoriutuu. ;) Ostelen vaatteita paljon useammin kuin mieheni, joka ostaa vasta kun menevät rikki. Itse sentäs parin kuukauden välein saatan jotain uutta ostaa... 10-vuotias poika on merkkitietoinen ja valitsee itse vaatteensa, pitää silti myös rymyvaatteita - kunhan ovat Jotain Coolia Merkkiä...

Töissä finanssipuolella, työpukeutumiseni on aika klassista business-pukeutumista, skarppia ja hyvin istuvaa, mutta pidän sen kuitenkin mahdollisimman nuorekkaana. Käytän myös housuja jonkin verran varsinkin talvisin, mutta enemmän tykkään olla hameessa tai mekossa. Jakku tai joskus napakka neuletakki on päällä lähes päivittäin syksystä kevääseen. Kesällä on vähän rennompaa, mutta siltikin vielä melko muodollista. Esim. farkut ei tule kysymykseenkään. Kengät korolliset avokkaat, mutta ei liian korkeat. Viihdyn työvaatetuksessani hyvin eikä se tunnu mitenkään kiristävältä tai ahdistavalta, vaikka jotkut sanovatkin, etteivät haluaisi joka päivä pukeutua niin muodollisesti.

Vapaa-ajallanikin käytän paljon mekkoja ja hameita, mutta materiaalit ovat hieman joustavampia kuin työpukeutumisessa. Ulkoillessa käytän sitten siihen sopivaa vaatetusta, ja muutenkin pukeudun tilanteeseen sopivasti. Farkkuja käytän joskus baarissa, mutta muutoin melko harvoin. Vapaa-ajalla kengissä on yleensä vähän enemmän korkoa kuin töissä. Ulkoillessa ja lenkillä lenkkarit.

Kotiin tullessani vaihdan aina vaatteet. En välttämättä ihan välittömästi, mutta koko iltaa en hengaa työvaatteissani. Kotona käytän useimmiten tosiaan niitä mekkoja ja paksuja sukkahousuja. En ota miestäni huomioon pukeutumisessani ainakaan aktiivisesti, vaan pukeudun ihan oman haluni mukaan. Toisaalta en usko, että miehellä on mitään negatiivista kommentoitavaa pukeutumisestani.

Mieheni on töissä samalla alalla kuin minä. Hän pukeutuu töissä yleensä pukuun. Kotona housut vaihtuvat yleensä farkkuihin, mutta paitaa vaihtaa harvemmin kotiin tullessaan, eli kauluspaidalla mennään.

Lapsia ei ole.

16 jatkaa

Ikää 29 (nainen) ja 33 (mies)

up

Pukeudun töissä yleensä pukuun, vaikka ei tarvitsisi. Siistit vaatteet tulee olla, ja huoliteltu olemus on hyve. Olen introvertti mutta jatkuvasti tekemisissä muiden ihmisten kanssa, joten puvut antavat turvaa ja viestivät asiantuntijuutta ja tyylitajua. Välillä neule ja pikkutakki riittää. Kotona pukeudun siististi farkkuihin tai chinoihin ja kauluspaitaan, usein neuleeseen. Mitään pieruverkkareita en omista. Arvostan puolisoni pukeutumista ja kommentoin hänen valintojaan. Olen 33-vuotias mies.

Yleensä laitan ensin kalsarit, sen jälkeen sukat. Paidan ja housujen järjestystä vaihtelen välillä...

33v nainen, sairaalassa töissä. Työasu tulee talon puolesta ja yleensä käytän sitä, vaikka periaatteessa saisin kyllä olla omissa vaatteissani ja pitää vain työtakkia niiden päällä. Mutta on yksinkertaisempaa olla kokonaan työvaatteissa ja sillä tavalla omat vaatteet myös kuluvat hitaammin :) Töissä on hyvä olla melko neutraalin näköinen ja välttää ekstreemin räväkkää olemusta, jota jotkut (vanhemmat) ihmiset saattaisivat kavahtaa. En siis voi pitää mitään pääkallokorviksia tai ylösalaisin roikkuvia mustia ristejä, toisaalta eivät ole tyyliäni muutenkaan.

Kotona ulkosalla pukeudun yleensä farkkuihin, t-paitaan ja huppariin. Lasten kanssa ulkoillessa ulkoilupukuun. Sisällä pidän hametta ja t-paitaa, helteellä mekkoja ja kylmällä trikoohousuja. Mies saattaa kommentoida kotiasujani ja toivoa vartalonmyötäisempiä housuja tai kivoja alusvaatteita, usein teen hänen mielikseen, joskus en. Miehen kotipukeutuminen on minulle aika se ja sama, vaikka olisi verkkareissakin, ei se minua haittaa. Töissä hänen täytyy käyttää koko ajan tummaa pukua ja krakaa, joten kotona hän saa puolestani pukeutua niin rennosti kuin haluaa. Yleensä on aluspaidassa ja verkkareissa/kulahtaneissa farkuissa.

Lapset ovat vielä niin pieniä, että ostan itse heidän vaatteensa. Jos he ovat mukana kaupassa, savat sanoa mielipiteensä. Kotona annan heidän pukeutua miten haluavat. Päiväkotiin ja ulos mennessä pitää olla käytännöllistä.

Mä olen asiantuntijana sellaisessa työyhteisössä, jossa ei ole varsinaista pukukoodia, mutta jokaisen pukeutuminen heijastelee asemaa ja tehtäviä. Minä olen hierarkiassa kohtuu korkealla, mutta en johdossa. Pukeudun yleensä joko farkkuhin tai mekkoon ja sen lisäksi jakkuun tai villatakkiin. Joskus on myös pukupäiviä.

 Arkena kotona mä vaihdan yleensä vaatteet.vähintään se jakku jää pois ja vaihtuu johonkin epåmuodollisempaan trikoopuseroon ja usein myös ne farkut. Vaihdan johonkin, jossa voi laittaa ruokaa ja siivota pelkäämättä tomaattiroiskeita ja hikeä. Humioin muita sillä tavalla, että olisi koko perheen kannalta aika kurjaa, jos en laittaisi ruokaa tai siivoaisi ja myös vaatteiden uusiminen viikon välein olisi koko perheelle taloudellisesti hankalaa. Ympärisöekologisetikin tämä on on viisaampaa.

Minulle ei esitetä toiveita, ja myös puolisoni saa pukeutua kuinka haluaa. Me huomimme toisiamme jatkuvasti pienillä asioilla hellittelyillä ja palveluksilla, ja pidämme toisiamme kumppaneina arjessa, emme näyttelyesineinä tai koristeina.

 Lapset ovat teinejä. Kmmentointi rajoittuu siihen, että panen pesukoneen pyörimään, onko sulla pestävää. Toisten pukeutumisen kkommentointi on mielestäni huonoa käytöstä.

Nainen, 41, kv tiedeasiantuntija.

Olen 30v, nainen, sairaanhoitajana teholla.

Töissä on vihreät "leikkaussali" vaatteet, työkengät. Pitkät hiukset pitää olla kiinni, ei koruja (pienet korvikset saa olla), ei kynsilakkaa. Mielestäni on ihanaa kun ei tarvitse miettiä työpukeutumista eikä laittaa rahaa työvaatteisiin. Työpäivän jälkeen heittää vain vaatteet pyykkiin ja ottaa uudet tilalle. Myös oma persoona ei tule liikaa esille sairaalassa, vaan on tavallaan kuin "hoitajan roolissa", tietynlainen suojakilpi.

Arkena pukeudun aika klassisen tyylikkäästi, naisellisesti ja tyttömäisesti. Farkut tai muut tiukemmat housut, ohut paita tai kashmirneule päällä. Kesällä hameita ja mekkoja, shortseja ja ballerinoja. Aika paljon mustaa, valkoista, vaaleanpunaista, tumman sinistä. Kuitenkin haluan pysyä lämpimänä ja suojella jalkojani joten Suomen talvessa en käytä korkkareita kuin juhlissa/ravintolassa ja takkikin pitää talvella olla lämmin parkatakki tai pitkä untuvatakki. Naisellinen voi olla ilman korkojakin. Laukut minulla sointuu kenkiin ja käytän lähinnä vaan nahkalaukkuja ja nahkakenkiä. Ostan harvemmin mutta hyvälaatuista jotka kestävät vuosia hyvännäköisenä. Takit ja mekot pesetän pesulassa.

Juhlissa/ravintolassa käytän yleensä pikkumustaa korkkareiden kanssa tai satiinihousuja ja silkkipaitaa/toppia. Naisellista mutta ei liian seksikästä. Rintavako ei minulla näy koskaan.

Puolisoni suunnalta ei ole tullut toiveita pukeutumiseni suhteen. Mies pitää minua tyylikkäänä ja naisellisena pukeutujana.

Lapsia minulla ei ole, toivottavasti tulevaisuudessa on.