Vaihtaisitteko miestä vauvakuumeen takia?

jonkun noin itsekkään syyn takia!

miehellä kolme lasta, itsellä vaan yksi.

Mies ei ole vielä valmis, mutta uskon että parin vuoden sisällä on. Mutta olen miettinyt sitäkin vaihtoehtoa, että vaikka ei koskaan haluaisi lasta, niin en vaihtaisi miestä sen vuoksi. Ensisijaisesti ajattelen kumminkin niin, että haluan tehdä lapsia sellaisen miehen kanssa jota rakastan -tai sitten en laisinkaan. Ja rakastan miestäni niin paljon, etten voisi kuvitella ketään toista hänen tilalleen..

Olen sanonut, että olen heti valmis, jos hän huomaa vauvakuumetta itsessään. Mutta olen tyytyväinen näihin kahteenkin...

Ihan hyvin olisit voinut jäädä ilman yhtään lasta...

Yhteisiä lapsia ei ole, mutta jos sattuisi niin ihmeellisesti että jonkin mielenhäiriön vuoksi minuun iskisi vauvakuume, niin en hajoittaisi nykyistä perhettämme sen takia.

Mieheni on pojalleni 99% isä (se puuttuva 1% on geenit) enkä tosiaan haluaisi tuollaisen asian takia riistää häntä pojaltani - pojaltamme.



En tosin tiedä kuinka kävisi, jos miehelle iskisi vauvakuume. Hänellä kun ei biologisia lapsia ole ja minun kiintiöni on jo täynnä. Mies ei itse osaa kuvitella asiaa, koska pitää tilannetta niin absurdina =)

7 luulin löytäneen lapsirakkaan miehen. Tämän päättelin siitä miten hän vanhempia lapsiaan kohteli. No, vielähän tässä ehtii vaihtamaan.

ap

Tuo on mielestäni mieheltä varsin normaalia, että jos hänellä on jo 3 lasta niin sanoo sen riittävän... minkä ikäinen teidän yhteinen on?



7

Aviomieheni ei halunnut enempää lapsia jo kahden olemassaolevan lisäksi. Meillä oli muitakin ongelmia. Minä taas halusin, ongelmista huolimatta, vielä yhden lapsen, mutta mies ei suostunut.

Otin eron, ja tekaisin sen kolmannen silmäteräni entisen poikaystäväni kanssa. Hän on naimisissa, mutta teki mielellään lapsen minulle. Itse asiassa se oli hänen ideansa.

Hän tapaa tyttöään, ja maksaa elarit, mutta asuu vaimonsa kanssa edelleen. Heillä on yksi yhteinen lapsi, mies ei halua enempää.

Ei ehkä ihan perinteinen toimintamalli, mutta meillä tämä on toiminut hyvin.

Miehellä ennestään yksi ja tietää, miten minä ajattelen. Harmittaa kyllä ihan mielttömästi, koska miehestä on isäksi. Se yksi todiste on aika hyvä. Mutta kyllä aika paljon painaa vaa' assa tämä asia.

Vierailija:

Aviomieheni ei halunnut enempää lapsia jo kahden olemassaolevan lisäksi. Meillä oli muitakin ongelmia. Minä taas halusin, ongelmista huolimatta, vielä yhden lapsen, mutta mies ei suostunut.

Otin eron, ja tekaisin sen kolmannen silmäteräni entisen poikaystäväni kanssa. Hän on naimisissa, mutta teki mielellään lapsen minulle. Itse asiassa se oli hänen ideansa.

Hän tapaa tyttöään, ja maksaa elarit, mutta asuu vaimonsa kanssa edelleen. Heillä on yksi yhteinen lapsi, mies ei halua enempää.

Ei ehkä ihan perinteinen toimintamalli, mutta meillä tämä on toiminut hyvin.

1,5-vuotias, seitsemän ja puolivuotta ollaan oltu yhdessä. Tämä ainokainen oli kyllä tavallaan mun kiristyksen tulos, olisin nostanut kytkintä jos mies ei olisi suostunut lasta tekemään. Luulin itse tyytyväni yhteen lapseen, mutta nälkä näköjään kasvaa syödessä. Vauvakuume on vakava tauti, pakko lääkitä jollakin tavalla. ap

Minä en vaan halua enää ikinä avioliittoa, tai avoliittoakaan. Mies taas ei halua jättää vaimoaan, koska tämä varmaan muuttaisi kotimaahansa eron jälkeen (on unkarilainen) eikä hän halua luopua lapsestaan, eikä toisaalta halua erottaa lasta äidistään.

Kuten sanottu, meillä tämä toimii mainiosti.

-11-

Jos meille ero tulisi, en minäkään enää uutta miestä haluaisi, pelkästään lapsen. Ex-mieheni olisi luultavasti paras ystäväni, ainakin minun mielestäni.

(eihän " vahingolle" mitään voi, eikä mikään ehkäisy ole satavarma) ja nyt meillä on kaksi yhteistä lasta joita mies rakastaa todella paljon.

Mies on 41v, itse olen 38v. Meillä on yksi yhteinen lapsi 6v, ei muita lapsia kummallakaan. Mies empii hirveästi toista lasta. Pitäisikö vaihtaa miestä...? Mulla käy aika vähiin.

...

19, sinuna vaihtaisin jos kiristys ei tehoa. ap

Ensin kiristät mieheltä lapsen sillä, että " jos ei tehä lasta, niin mä jätän sut" . Ja nyt meinasit sitten kiristää vielä toisen? Että jos ei kiristys (sama taktiikka) tehoa, niin lähdet?



Toivottavasti en tunne sinua, en kertakaikkiaan voi sietää tuollaisia ihmisiä..

mulla oli yksi lapsi ex-suhteesta, kun nykyisen mieheni aikoinaan tapasin. Mies oli lapseton.

Sanoi kuitenkin jo suhteen varsin varhaisessa vaiheessa, että haluaa kanssani joskus lapsen/lapsia, ja että haluaa kanssani naimisiin.

Näki miten hyvin hoidin/kasvatin esikoistani, ja sanoi, että minusta tulee joskus ihana äiti hänenkin lapsilleen.

Vuosia kului, mutta mies ei lämmennyt vauva-ajatukselle.

Olimme muutaman kerran hetken erillämmekin (ilman kolmansia osapuolia), mutta palasimme pian takaisin yhteen, rakkaus voitti.

Podin polttavaa vauvakuumetta, mutta mies ei ollut valmis, kärsin niistä vuosista kovin :(



Mutta miehen mieli muuttui, ja kertoi, että on valmis perheenlisäykseen, ja muutaman kuukauden päästä olinkin jo raskaana, ja odotellessamme vauvaa syntyväksi meidät vihittiin :)

Onnemme kukkuloilla olimme, ja olemme yhä edelleenkin, pian 6 v hääpäivää vietellään.

Toisenkin yhteisen lapsen saimme, onnemme kruunauksen :)

Ja taas vauvakuumetta ilmassa, meillä molemmilla, ja vauva olisi enemmän kuin tervetullut ;)

Olen ikionnellinen ja kiitollinen itselleni siitä, että jaksoin odottaa.

Mieheni on mitä ihanin isä lapsillemme, ja mitä ihanin aviomieskin :)

Olisin saattanut saada lapsen jonkun toisen kanssa aiemminkin, mutta pidin tärkeänä sitä, kenen kanssa niitä lapsia haluan.

Nyt olemme viettäneet onnellista perhe-elämää jo monituiset vuodet, eikä onni ole minnekään kadonnut, päinvastoin lisääntynyt vaan.



Maltti on valttia! Ei kannata vaihtaa miestä, jos kunnolla toista rakastaa. Itselleni ei ainakaan ole samantekevää, kenen kanssa niitä lapsia olen tullut hankkineeksi.