Ja taas pitäis paketti ostaa kummilapselle, jota nään max kerran vuodessa!

eikö miehes nyt huomaa tilannetta ja ryhdy itsekin boikottiin? ei tuollaista kannata muistaa mitenkään, ainakaan hyviä lahjoja ostaa, ostaa jotain typerää lahjaksi, oikein vittuillakses!!!!!!!!

sinulle kateellinen?



Ehkä ei halunnut sinua kuviin (juu, ja tiedän että tämä on TYPERÄÄ, mutta yhdella tutullani on " pakkomielle" olla aina paikan kaunein...) koska halusi olla " kaunotar joka säteilee yksin" ?

kaksi kappaletta, toinen piirretty liiduilla ja toinen vesiväreillä, lapsi 1,5 v joten ei mikään tietty suuri luomus ollut. Lähetin myös lapsen valokuvan ja joulukortin. Mitä sain?



Sain tekstiviestin, että älä lähetä turhaa sälää, kun on niin morkkis kun heittää roskikseen.



Kummit ovat käyneet kerran katsomassa lasta ristiäisten jälkeen. Ei yhtään korttia, yhteydenottoa eikä muuta. Me oltiin ennen heidän kanssaan hyviä ystäviä. Nyt alkaa omia takahampaita kiristelemään. Minua ihan oikeasti itkettää, että valitsimme lapsellemme kummit, jotka eivät voisi vähempää hänestä välittää.

se tuntuu monelle olevat liian suuri rasite ja vaiva.

Sukulaislapsia kun pitää kuitenkin kaikkia muistaa, on jotenkin vaikea tehdä eroa kummilapsen ja kummilapsen sisarusten välille.

Vierailija:

Onko väärin, jos kerta kaikkiaan toivon, että en saisi kauheasti kummilapsia ei-sukulaisista??

Myös vanhempien täytyy tehdä töitä lapsensa ja hänen kummin suhteen eteen. Ilmeisesti tässä tapauksessa vanhemmat pitävät kummiutta pikemminkin muodollisena, joten älä siitä suotta stressaa.

Itsekin näen kummilastani max kerran vuodessa, vaikka on sukulainen. Eivät itse kutsu koskaan kylään, eivätkä tule vaikka kutsutaan. Myöhemmin kuulen, että ovat käyneet samalla paikkakunnalla esim. huvipuistossa.



Eivät kiitä lahjoista, vaikka olen yrittänyt hankkia lapselle aina jotain hänelle sopivaa (harrastuksiin tms. kiinnostuksen kohteisiin liittyvää) laadukasta ja kallistakin. Tästä joulusta tulee ensimmäinen, kun en enää aio lähettää lahjaa. Harmittaa tytön puolesta, tiedän ettei hänen toinen kummi pidä oikein mitään yhteyttä perheeseen.

Saan siis heiltä " pakolliset" kortit synttäreinä,jouluna ja pääsiäisenä ja muistavat nämä kummilapseni kyllä mun lapsien synttärit ja joulut (mulla on 2 lasta,4v ja 5v ja kummilapset on jo 10v,13v ja 16v) mutta muuta yhteyttä ei pidetäkkään... Mutta itse olen ajatellut niin,et he eivät pidä sukulaisiinkaan ton enempää yhtetty (tiedän siis tän) niin he vaan ovat sellaisia... Itse laitan kortit vielä lisäksi nimppareina ja lahjat synttäreinä ja jouluna...



Kauheen vaikea vaan ostaa lahjoja tollasille isommille " lapsille" /teinille..



Tässä samassa voisinkin kysyä,käyköhän 16v pojalle AXE pakkaus,13v pojalle Pirates of caribbean (vai mikä se on....) peli ja 10v Kids top20 cd??

onko veljeni vaimo kateellinen. Ei pitäisi ainakaan olla mitään syytä, heillä on taloudellisestikin parempi tilanne. Tosin ei meilläkään huono ole. Enkä usko, että ulkonäön vuoksi ainakaan :)



Mieheni ei ole kummina, koska olemme tavanneet vasta tämän kummilapsen syntymän jälkeen :) Minun mieheni pitää kyllä puoliani ja on sitä mieltä, ettei ole tarpeen mitään lahjaa lähettää, kun ei kerran kylään viitsitä edes kerran vuodessa kutsua. Syntymäpäivät on käsittääkseni järjestetty ja paikalle on kutsuttu tämä toinen kummi.



Minä en varmasti lahjaa lähettäisikään, mutta kun painostukseen on lähtenyt sitten oma äitini. Hänen mielestään minä en voi käyttäytyä niin julmasti tätä lasta kohtaan !



Tämä on minusta aika surullista ja minua harmittaa aika paljon tilanne. Ja on kovin paha mieli aika ajoin.



Onneksi oma perheeni (siis mieheni ja omat lapseni) ovat minun tukenani.



t. 30

oma työ, omat lapset, mies, harrastukset vievät yllättävän paljon aikaa.



En halua että kummilapseni millään tavalla kärsii tästä.



mutta jossain vaiheessa tuntui että luovutan kokonaan. kummilapseni on ollut todella kiinni vanhemmissaan aina. hän ei ole koskaan ollut luonani hoidossa, lähtenyt linnanmäelle tms ilman vanhempiaan. eli olen kyllä kokenut etten ole koskaan päässyt oikeasti rauhassa tutustumaan tähän lapseen. lisäksi hänellä oli aivan mega paha murrosikä. minua ei haitannut mutta hänen äitinsä rajoitti heidän kulkemistaan kylässä, heillä kyläilyä sen vuoksi tosi paljon.

Minun elämäni on oikein mallillaan ja olen onnellinen. Rakastan omaa perhettäni yli kaiken ja elämme sopuisaa, ihanaa arkea.



Tämä paha mieli palaa vain näin joulun alla, kun tulee ajankohtaiseksi tytön syntymäpäivä- ja joululahjojen ostaminen. Muutenhan me emme juurikaan ole tekemisissä.



Siis yritän nyt vain selittää, että ei onneksi ole koko elämä tästä asiasta kiinni. Murheellista ja väärin minun mielestäni, mutta ei saa antaa sen myrkyttää omaa elämää sen enempää.



t. 30