5v pyysi etten kerro isille..
..ja yleensä kerron miehelleni eli lasteni isälle kaiken.
5v maistoi eilen sikaria (!) pienen pätkän ja soitin hädissäni myrkytystietokeskukseen. Ei kuulemma ollut vaaraa kun oli pienestä määrästä kysymys mutta sekä poika että minä säikähdettiin. Poika pyysi etten kerro tätä isällensä, ja otti taas tämän nyt illalla puheeksi (" ja ethän kerro isille" ). Mieheni panikoi helposti enkä ajatellu tätä kertoa miehelleni, etenkään nyt kun poika pyytää. Vai pitäisikö lapset opettaa pienestä pitäen, että kummallekin vanhemmalle voi ja pitää kerto huolistaan?
Olen kallistumassa sille kannalle etten kerro miehelleni mutta mitä jos joskus paljastuu että salaan tälläista mieheltäni..? Mutta toisaalta petän poikani luottamuksen jos kerron.
Kertoilkaahan mitä olettte tehneet.
Kommentit (4)
Monisyinen homma.
Ihan ekaksi tulee mieleen että en pojan luottamusta haluaisi pettää. Voi olla että myöhemmin poika kokee ettei sinulle voi kertoa mitään kun vuodat ne kumminkin eteenpäin.
Toisaalta, se sikari. Kenenkäs syy oli se että poika sai sellaisen käsiinsä?
Jos miehen, niin kyllä sille pitää jotenkin tehdä selväksi ettei niitä saa olla lasten ulottuvilla.
Ensiksi puhuisin lapsen kanssa ja kertoisin että omille vanhemmille voi ja pitää kertoa aina kaikki. Meillä ei ole mitään salaisuuksia, eikä ole mitään niin pahaa tai pelottavaa asiaa mitä ei voi kertoa. Kun saisin lapsen uskomaan että molemmille vanhemmille kertominen on hyvä ajatus, valmistelisin miestä kahden kesken vielä tulevaan painottamalla että hänen on syytä kehua lasta kun tämä kertoo asiansa ja tukea ja kannustaa sen sijaan että suuttuu, raivoaa tai menee paniikkiin.
Vierailija:
..ja yleensä kerron miehelleni eli lasteni isälle kaiken.
5v maistoi eilen sikaria (!) pienen pätkän ja soitin hädissäni myrkytystietokeskukseen. Ei kuulemma ollut vaaraa kun oli pienestä määrästä kysymys mutta sekä poika että minä säikähdettiin. Poika pyysi etten kerro tätä isällensä, ja otti taas tämän nyt illalla puheeksi (" ja ethän kerro isille" ). Mieheni panikoi helposti enkä ajatellu tätä kertoa miehelleni, etenkään nyt kun poika pyytää. Vai pitäisikö lapset opettaa pienestä pitäen, että kummallekin vanhemmalle voi ja pitää kerto huolistaan?
Olen kallistumassa sille kannalle etten kerro miehelleni mutta mitä jos joskus paljastuu että salaan tälläista mieheltäni..? Mutta toisaalta petän poikani luottamuksen jos kerron.
Kertoilkaahan mitä olettte tehneet.
Lapsen pitää oppia sietämään sitä, että vanhemmat kuulevat hänestä epämieluisiakin asioita. Mutta mikä vielä tärkeämpää, aikuisten pitää sietää niitä asioita lapsessaan ahdistumatta!
Miehesi pitää oppia ottamaan lastaan koskevia asioita vastaan hermoilematta, ahdistumatta ja tuomitsematta. Jos näin ei tapahdu, lapsi oppii kyllä salaamaan asioita isältään ja vedättämään teitä molempia. On haitallista, jos lapsi kokee, että hänen virheensä (joita väistämättä tulee) ovat niin pahoja, että isä ahdistuu ne kuullessaan, ja ne täytyy isältä salata.
Sun pitää keskustella asiasta miehesi kanssa.
Keskustelkaa pojan kanssa. Ehkä paras olisi, jos hän kertoisi itse? Tai olisi läsnä kuin kertoisit?