Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olenko kamala äiti?? Itsekäs?? (asiallisia vastauksia, kiitos)

Vierailija
30.11.2007 |

Olen tämän viikon sairauslomalla, masennuksen takia. Ja lääkitysannosta suurennettiin. (Efexor Depot 75mg:sta 150mg:een)

Meillä on pieni lapsi, joka käy tavalliseen tapaan päiväkodissa. Ja hän olisi siis voinut olla tämän viikon kotona kanssani, mutta halusin hänen ennemmin menevän hoitoon, jotta saan huilata ja kasata itseni.

Koko viikon lapsi on mennyt hoitoon isänsä mukana, joka menee töihin klo kuuteen ja lapsi on pitänyt herättää siksi jo 05.15 aikaan.

On aina päässyt takaisin nukkumaan hoidossa.

Tämä oli nyt viimeinen aamu herätys, mutta tunsin jo nyt piston sydämessäni, että olisin itsekäs äiti, vaikka olenkin sairaana.



Puolustellakseni tekoani ajattelen näin: hän ei muista tätä myöhemmin, että piti herätä aikaisin. Hoidan itseni kuntoon, jotta voin olla hänelle parempi äiti lopun elämääni. Teen tämän itseni ja oman terveyteni vuoksi, mutta kaikkein eniten kyllä ajattelen tässä lapseni parasta!!!

Terve äiti on paras äiti... siis että ei ole masentunut. En tarkoita tässä nyt haukkua muita äitejä. Jokainenhan tietää olevansa paras omalleen.

Kommentit (26)

Vierailija
1/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olisin itse vienyt lapsen hoitoon olisi pitänyt mennä linja autolla ja siihen olisi mennyt kauan aikaa viedä itse lapsi hoitoon eikä olisi jäänyt aikaa kotona huilaamiseen lainkaan kuin ehkä 2-3 tuntia.



Siksi oli parempi että mies vei hänet.

Vierailija
2/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä oli vaan viikko lapsen elämässä, mutta jos et olisi pystynyt lepäämään olisi lapsen elämä häiriintynyt kenties kuukausiksi tai vuosiksi, koska et olisi saanut itseäsi edes vähän kuntoon.



Ja lapsi ilmeisesti pääsi kuitenkin aikaisin takaisin kotiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

vasta mennyt kotiin huilailemaan ja päätäsi kasailemaan? Kun on äidiksi lapselle ruvennut, ei siinä oman pään hajoamiset auta, lapsesta ON huolehdittava AINA, olipa pää kainalossa tai ei. Sitten jos joudut sairaalahoitoon, on asia toinen. Kotona huilailut ja oman mukavuudenhalun ensisijalle laittaminen tässä tapauksessa on lasta kohtaan VÄÄRIN. Olipa sitten masennusta tai ei.

Vierailija
4/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

" Minä olisin toiminut samoin. Mitä toipumista se on, jos pitää huolehtia lapsesta ja sen takia ehkä stressaantua vain lisää?"





Eli omasta lapsesta huolehtiminen aiheuttaa stressiä ja on vaara äidin mielenterveydelle?

Oikeasti kuulostaa aika pelottavalta kaikkien näiden tällaisten tapausten latsen kannalta! Minkälaisia niljakkeita nämä äidit oikein ovat?

Vierailija
5/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


" Minä olisin toiminut samoin. Mitä toipumista se on, jos pitää huolehtia lapsesta ja sen takia ehkä stressaantua vain lisää?"

Eli omasta lapsesta huolehtiminen aiheuttaa stressiä ja on vaara äidin mielenterveydelle?

Oikeasti kuulostaa aika pelottavalta kaikkien näiden tällaisten tapausten latsen kannalta! Minkälaisia niljakkeita nämä äidit oikein ovat?

Vierailija
6/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset




Kyse ei ole siitä saako itsensä pidettyä kasassa vai ei. Rakastan lastani enemmän kuin mitään muuta tässä



maailmassa ja hänen parastaan ajatellen oli parempi hänen mennä hoitoon kuin olla väsyneen äidin kanssa



kotona, joka ei edes jaksa itsestään huolehtia. Kuinka jaksaa silloin edes huolehtia omasta lapsesta??

Huomaan, että sinulla ei ole omakohtaista kokemusta vakavasta masennuksesta! Ja hyvä niin ja toivon että



sinulle ei sitä koskaan tulekaan!!

Ei ole sellaista kuin äidiksi rupeaminen vaan äidiksi tuleminen. Äidiksi ei voi noin vaan ruveta vaan äidiksi



tullaan jos tullaan. Ja ei sitä voi ennalta tietää kuka tulee sairastumaan raskauden myötä masennukseen



hormonaalisen muutoksen myötä.

Jos en hoitaisi itseäni nyt kuntoon voisi tilani pahentua huomattavasti pahemmaksi ja se vasta tekisikin lapseni



elämästä helvetin, kun väsyneenä karjuisin ja torjuisin hänet. Nyt hoidon myötä pidän lastani hyvänä ja halaan ja



pussailen häntä ja kerron kuinka paljon häntä rakastan!!



Eli kysymys sinulle numero 16. Olisiko sinusta oikein olla hoitamatta itseään kuntoon jolloin lapsi olisi kotona



hirviö äidin kanssa?? Vai viedä lapsi hoitoon jolloin äiti saa huilata ja jaksaa paremmin touhuta lapsensa



kanssa??





ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta, mutta.... Miksi et olisi voinut antaa lapsen nukkua niin, että olisit vienyt aamupalalle tarhaan??

Silti sulla olisi ollut aikaa olla yksin kotona päivällä.

Välillä oikeesti pitää osata ajatella ensin muita ja sitten itseään.

Vierailija
8/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


mutta, mutta.... Miksi et olisi voinut antaa lapsen nukkua niin, että olisit vienyt aamupalalle tarhaan??

Silti sulla olisi ollut aikaa olla yksin kotona päivällä.

Välillä oikeesti pitää osata ajatella ensin muita ja sitten itseään.

Ap:lle oikein paljon tsemppiä ja voimia jatkoon!

Älä välitä noista moralisteista, ne eivät tiedä mitä masennus oikeasti on!

-kohtalotoverisi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


vasta mennyt kotiin huilailemaan ja päätäsi kasailemaan? Kun on äidiksi lapselle ruvennut, ei siinä oman pään hajoamiset auta, lapsesta ON huolehdittava AINA, olipa pää kainalossa tai ei. Sitten jos joudut sairaalahoitoon, on asia toinen. Kotona huilailut ja oman mukavuudenhalun ensisijalle laittaminen tässä tapauksessa on lasta kohtaan VÄÄRIN. Olipa sitten masennusta tai ei.

Että sairastuvat itse joskus siihen masennukseen ja toteavat puhuneensa paskaa ja toivottavasti tajuavat katua.

Masennus on sairaus, tappava sellainen. Kenelle juntille tämä vielä on epäselvää?

Vierailija
10/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ettei huvita tehdä mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

hoitoon aina jos olen niin huonossa kunnossa, etten pysty hänestä huolehtimaan kunnolla. Äitiyslomalla oli vaikeita tilanteita kun hoitopaikkaa ei ollut, sairaalaanhan siitä lopulta sitten jouduttiin.



Jos olen siinä kunnossa, että pystyn, vien lapsen myöhemmin aamupäivällä ja haen päiväunien jälkeen. Jos en ole, en ota asiasta paineita vaan lapsi on hoidossa täyden päivän.



En ole koskaaan potenut tästä huono omatuntoa, pikemminkin vain ikävöin lasta ja hänen kanssaan kotona oloa. Suosittelen, ettet sinäkään murehtisi.

Vierailija
12/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Otapa asioista selvää, toivon todella että et itse koskaan sairastu masennukseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

MIKSI masennukseen sairastutaan? Tietääkö kukaan muu? Onko se sukuvika vai?

Vierailija
14/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletteko koskaan kuullut että masennus on vakava sairaus? Masentunut ihminen voi tehdä mitä vaan lapselleen jos ei saa hoitoa! Eikä ihminen voi etukäteen tietää tuleeko hänelle masennus, kun on lapsia tehnyt. Te jotka väitätte että masennus ei ole sairaus, niin menkääpä vähän itteenne! Miettikää niitä monia surullisia tapauksia, joissa masentunut äiti on saanut tarpeekseen ja tehnyt mitä lie kamalaa lapselleen. Ap, en nyt tosiaankaan väitä että olisit lapsellesi missään tilanteessa mitään pahaa tekemässä, mutta ymmärrän tilanteesi todella hyvin ja olen ylpeä sinusta kun viitsit hakeutua hoitoon, saada apua ja tunnustaa sairautesi! Valitettavan moni ei sitä uskalla tehdä.



Niin että äidit, jotka eivät ole sairastaneet masennusta tai nähneet läheltä mitä se ihmiselle tekee, pitäkää suunne kiinni ja olkaa onnellisia ettei teidä n tarvitse siitä kärsiä! Helvetti että ottaa päähän tuollaiset itseään täydellisenä pitävät superäidit, joilla on muka varaa arvostella muita ja vielä sairauden takia. Kyllä ihmisellä pitäisi jonkun verran riittää empatiaa, niin että osaisi edes olla hiljaa jos ei osaa muuta kuin lannistaa muita!



Ap, kovasti voimia masennuksen kanssa kamppailuun! Älä välitä näistä " ihmeäideistä" , jotka luulevat tietävänsä kaikesta kaiken. He eivät todellakaan ole nähneet, mitä masennus saa aikaan. Jos he olisivat edes nähneet läheisen sairastuneen masennukseen, he osaisivat ymmärtää. Et ole huono äiti, masennus ei tee sinusta huonompaa äitiä. Paras lahja, minkä voit lapsellesi antaa, on hoitaa itsesi kuntoon. Älä missään nimessä syyllistä itseäsi siitä, että ajattelet lapsesi parasta!:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entistä " sairaamman" .

Vierailija
16/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:

Lääkkeet tekevät sinusta, Entistä " sairaamman" .

Vai niin... Ja millähän perustelet sen?

Lääkkeet ei todellakaan tee sairaampaa niiden käyttäjästä, kun on oikea ja itselleen sopiva lääke löytynyt.

Vierailija
17/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

omin voimin ja se voima löytyy sinusta itsestäsi. Ne lääkkeet eivät tosiaankaan paranna ketään.

Vierailija
18/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anna lapsen nukkua aamulla rauhassa ja sitten vasta tarhaan ja jos itse et kykene viemään tai halua viedä niin ottakaa yhteyttä lastensuojeluun. Sitä kautta saatte apua!

Vierailija
19/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lääkkeiden ansiosta pystyn elämään taas normaalia elämää.



En ole koko ajan väsynyt ja aggressiivinen, minkä vuoksi en enää karju lapselle turhasta (2,5v). Jaksan paremmin kotona ja töissä!!



Elämä on jälleen ihanaa ja voin nauttia siitä taas!!

Vierailija
20/26 |
01.12.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä pode syyllisyyttä!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän seitsemän kaksi