Miten iso raha Sinulle tai perheellesi on 100€?

Aika harva pienten lasten äiti ostelee 350¿ talvikenkiä tai ostaa ale-rekistä 100¿ paidan. Suhtellisuudentajua, kiitos.

(vaikka tarvetta olisi) koska maksaa 50 e. Ei ole kuulemma varaa. Isä polttaa ketjussa tupakkaa, jättäis viikoksi pois niin voi vielä lapsen lääkärille.



Jokainen kuluttakoon sen mihin on varaa, mutta ei niin että on pois lapsen terveydestä/turvallisuudesta.

Olemme säästäväisiä ihmisiä, mutta käytämme rahaa kyllä tarpeellisina pitämiimme asioihin. Käytännössähän asia on niin että meillä on sitä rahaa, KOSKA olemme säästäväisiä.



Reimatecit meidän lapsilla on ollut aina, kaapeista löytyy varmaan kaikki välikausi- ja talvihaalarit sekä housut ja takit yhteenlaskettuna yli kahdetkymmenet Reimatecit. Osa on ollut kaupasta ostettuja, osa kirpparilta enkä koskaan ole maksanut Reimateceistä normaalihintaa: kaupasta ostetut olen yleensä ostanut edellisvuoden alennusmyynneistä ja pari kertaa olen onnistunut löytämään pintaviallisen (parin millin reikä olkapäässä tms.) todella halvalla tms. Ja jos olen löytänyt kirpparilta hyvät Reimatecit olen ostanut ne samantien kunhan ne vain ovat olleet sen kokoiset että menevät lapselle joskus, siis vaikka 20 cm liian isot ja sitten niitä on jemmattu kaapissa kunnes ovat sopivat.



Ylipäänsä meillä satanen on iso raha vaikkapa ruokakaupassa, äärimmäisen harvoin 5-henkisen perheen ruokakauppakäyntiin uppoaa yli 100 euroa. Kuukaudessa käytämme ruokaan noin 300 euroa.



Vaatteissa panostamme laatuun lasten käyttövaatteissa (siis juuri ulkohaalarit) sekä omissa " edustusvaatteissamme" . Juhlavaatteemme ovat aina viimeisen päälle, tosin pikkupoikien mustia pukuja olen ostanut mm. H&M:ltä, koska oikeasti kukaan ei huomaa eroa kun niille tulee käyttöä vain muutama kerta. Päiväkodissa ja koulussa lapset käyttävät tavallisia siistejä perusvaatteita (Tuttaa, Reimaa, Lotta&Lassia, Finlaysonia, Lindexiä, KappAhlia, H&M:ää,...). Sitten kotivaatteet ja kotipihalla käytettävät vaatteet ovat järjestään kirpparikamaa tai vanhoja ja virttyneitä. Ei meillä vaatteiden hankinnan syy ole " pröystäily" vaan se että yritämme panostaa pukeutumiseen tilanteen mukaan.



Toisaalta joku voisi pitää pröystäilynä sitä että matkustelemme todella paljon. Käymme yleensä perheen kanssa yhdellä parin viikon kaukomatkalla vuodessa sekä yhdellä - kahdella hiihtokeskusreissulla ja sen lisäksi kierrämme joko Suomea tai usein eurooppaa kesällä ja saatammepa vielä tehdä miehen kanssa kahdestaan jonkun lyhyen ulkomaanmatkan kerran vuodessa. Me kuitenkin tykkäämme matkustaa ja panostaa siihen, sitten vastaavasti syömme halvalla ja edullisesti, käytämme kirpparikuteita, harrastamme halvalla jne...

Ruokakauppaan menee maksimissaan 100 euroa/viikko, siihen kuuluu jo shampoot, vaipat jne. Meitä on 4 henkeä, yksi vappaikäinen.



Molemmat lapset ovat kasvuiässä, joka talvi olen joutunut esikoiselle ostamaan uuden haalarin ja koska hän on poika niin en viitsi nuoremmalle kierrättää, kun hän on tyttö. Minusta tuo 100 euroa yhteen haalariin on paljon, jos se ei ehkä mahdu ensi talvena päälle. Eli tällä hetkellä en osa niin kallista, maksimihinta on 70 euroa/puku ja sekin on jo paljon.



Itselle ostan joskus jotain yli 100 euron vaatetta, esim. villakangastakki tai merkkifarkut. Mutta tätä ei voi verrata, sillä minä en kasva (korkeintaan lihon) ja voin käyttää samaa takkia seuraavat kymmenen vuotta jos siltä tuntuu ja jos se hyvänä säilyy (kun ostaa klassisen takin, niin ei tarvi pelätä muodistapoistumista)

Eli kasvuikäiselle lapselle en ostaisi koska se menee pieneksi äkkiä. Mutta jos minulla olisi kaksi poikaa, voisin ostaakin, kun sen voisi sitten nuoremmalle antaa.

Juuri ostin takin 70 eurolla, oli minulle tosi kallis. Mutta tällä pärjäänkin sitten monta vuotta. Hyvälaatuinen ja ihan kivannäköinen. Aiemmin minulla on ollut 10-50 euron takkeja joten tuo tuntuu jo todella kalliilta.

Juhlamekkoja en käytä. Kalliimpia vaatteita minulla on oikeastaan vain nyt tuo takki. Kengät ostin 50 eurolla, Catin merkkikengät, todella hyvät ja mukavat. Nuo ostin siis tarjouksesta, normaalihinta yli 120 ¿.

Farkkuihin käytän alle 40 euroa. Päällyspaidat uutena 20-30 ¿ jos ei tarjouksesta.

Vierailija:

Häpeän tunnustaa, mutta minulla moinen raha ja vielä ylikin menee joka kuukausi pelkästään parturiin.

Mutta vaikka se minulle onkin pieni raha, niin silti ihan vilpittömästi ihmettelen, kuinka voi pärjätä niin, ettei koskaan osta yli 100¿:n vaatetta? Mistä löytää kaikki takit, juhlamekot yms. kalliimmat vaatteet alle satasella??

Eli summa summarun, meillä on molemmilla pojilla aina yli satasen haalarit ja lasten kengätkin maksavat jo lähes satasen nykyään (60-80¿).

Vierailija:

100e pitää riittää meidän perheen kaikkiin menoihin viikoksi.

Jota kuinkin näin meilläkin. 3-4 kertaa viikossa kauppaan n. 20¿.

Ruokakauppaan meillä menee noin 80e viikossa. Just tänään tein heräteostoksen, takki 120e. Lasten haalarista 100e, maksaisin. Kengistä, kyllä niistäkin. Puserosta 50e tai yli, maksaisin. Jne. Mutta en kuitenkaan mielestäni ole mikään älyttömän tuhlaileva. En shoppaile usein, ostan mielestäni laatua (mutta jotain rajaa, en ikuista kuitenkaan) jne... Kirppiksillä kierrän myös paljon. Kiva, jos vastaan tulee parin euron löytö!

Lapsen kengät ja takit menevät yhden talven, aikuisella jopa vuosikymmenen.

Ruokakaupassa jos meillä menee satanen, on ostettu jo jotakin erikoisempaa ja normaalista poikkeavaa, yleensä meillä menee ruokakauppaan 50-60 euroa viikossa.



Mutta varsinkin kenkiin satanen on pikkuraha, haluan kulkea laadukkaissa ja hyvissä kengissä. Vaatteissa takista, juhlavaatteista tai paremmasta jakkupuvusta voin maksaa pitkälti yli satasen, farkuista ja esim. tavallisista työpaidoista en todellakaan.



Ja meitä on tällä hetkellä 2 aikuista.

ja äiti itse värjöttelee linttaan astutuissa catepillar -kopioissa ja virttyneessä tuulipuvussa. ELi lapsille pitää olla hienot vermeet omien tarpeiden kustannuksella. Niitä toppapukuja saa ihan 40 eurolla erittäin toimivia ja sitten äitikin saisi itselle uuden talvikengät taas monen vuoden jälkeen.



ELi se ärsyttää että äidit laittavat lapset täysin itsensä edelle (niin pitääkin olla, mutta kohtuudella!!!) ja lakkaavat huolehtimasta itsestään. TOki vaatteiden ja kenkien pitää olla SUomen olosuhteisiin sopivia, mutta ei aina tarvi saada reimatecceja ja eccon goretexeja kun muillakin on...

Vierailija:

Lapsen kengät ja takit menevät yhden talven, aikuisella jopa vuosikymmenen.

että kun lapsi ei itse voi valita ja kuitenkin on ulkoiltava pari tuntia päivässä vähintään, niin vaikka esim. kengät menee sen yhden vuoden niin niiden on oltava kunnolliset. Mielummin maksan lapsen kengistä 100e kuin omistani. Sama lapsen haalarista, siitä mitä käyttää, ei siitä mikä puetaan pari kertaa talvessa kylään mennessä.

Enkä ole edes mikään hyvätuloinen, 3henk perheellämme tuloja vain 3000e kuussa nettona. En kyllä vois kuvitella millaista ois olla kituutella jollain 500 euroo per naama tuloilla kuussa, huh huh.

Jos lapsi sillä pysyy lämpimänä ja kuivana kelillä kuin kelillä niin maksaisin vaikka 200¿. Eikä muuten olla edes isotuloia ihmisiä. Se on niin suhteellista mihinkä rahojaan laittaa. Monella kuukausittaiset harrastukset maksaa tuon verran ja sitten ei raski yhtä tai kahta haalari vuodessa lapselleen ostaa. Voi tsiisus!

Ei sillä, kaipa niitäkin sitten löytyy...



39

Ja kengät on lämpimät myöskin, mutta eivät kyllä maksaneet lähellekään 100 euroa.

Ja toki hömppäänkin laittaminen on ihan ymmärrettävää, mutta tämä siis suhteellisuudentajusta, jota joku aiemmin vastanneista minulta peräänkuuluutti.

Mulla ei mene ikinä ruokakauppaan kerralla 100 euroa. Tuo summa riittää kahdeksi viikoksi ruokaostoksiin.



100 euron nahkasaappaita pidän ainakin kaksi talvea. Samoin kahta Espritin paitapuseroa voi pitää kauan. Tosin en koskaan ostaisi noin kallista ihan merkin vuoksi. Sama pätee myös Reimatec-haalariin, jossa merkistä maksaa noin 25% hinnasta. Jos halvemmalla saa hyvän, miksi pitäisi maksaa siitä, että haalaraissa lukee REIMATEC?

Täähän just kertoo siitä, että rahan arvo on suhteellista. Ja varmasti riippuu iästä ja myöskin siitä kuinka kauan on ehtinyt olla työelämässä.



Mun kaveri sanoi aikanaan hyvin, että lapselle on markka normaali raha, opiskelijalle kymppi ja työssäkäyvä satanen. Tää oli markka-aikaa, mutta samaa ajatuskulkua voi soveltaa euroissa.



Me olemme olleet vuosikausia työelämässä, joten rahaa ja varallisuutta on kertynyt samalla tavalla kuin kellä tahansa perheellä, jossa käytetään kohtuullisen järkevästi rahaa ja kaksi perheenjäsentä tienaa koko ajan.



Opiskeluajalta muistan sen, kun kotibileitä pitämällä tienasi kun sai vietyä kaikki tyhjät pullot kauppaan ja niillä osti seuraavan viikon ruoat. Silloin pelattiin penneillä ja sataa euroa vastaava summa oli puolet opintorahasta.



Nyt työelämää on takana toistakymmentä vuotta ja sata euroa on aika pieni raha. Se ei tarkoita sitä, että maksaisin surutta jostain rihkamasta satasen, vaan sitä, että voin halutessani maksaa vaikka 300 euroa kengistä jos niin haluan. Ja raha ei ole läheskään kaikissa hankinnoissa tärkein kriteeri.



Samaan aikaan ihmettelen edelleenkin sitä aloitusta, jossa jollain asunnon ostajalla puuttui 40000 euron edestä vakuuksia ja piti sitä pikkurahana.

Maksoin nahkasaappaistani 350 e, mikä oli mielestäni sikakallista. Jätin sen takia talvitakin ostamatta ja aion pitää näitä saappaita ainakin 10 vuotta. Meidän nuorenkin talvikengät maksoivat sadan euron paikkeilla - koko on 41, hänelle olen kieltäytynyt ostamasta pitkävartisia saappaita hinnan takia. En näe järkevänä ostaa 25 euron jalkineita, jotka joko kalvavat jalat verille tai hajoavat heti.



Eilen meni 100 euroa gynekologille joka otti myös papa-kokeen. Kyllähän sekin vähän kirpaisi. Meillä kyse on siitä, onko joku menoerä budjetoitu vai ei. JOkainen budjetin yli menevä viisikymppinen on iso raha, koska palkkaa ei tule mistään lisää. Sen sijaan emme jää murehtimaan sitä satasta, joka menee ruokakaupaan, koska siihen olemme varautuneet.

Jos ostaa 1000¿ designlaukun tai -lampun, paheksunta on todennäköistä. Jos kertoo käyneensä perheensä kanssa Kanarialla = tuhlanneensa siihen tuon tonnin, kukaan ei ihmettele.



Ehkä pitäisi. Kanaria ei ole mikään suuren luokan elämys ja tuo designlamppu tai -laukku voi todella olla matkassa 10 vuotta, parhaassa tapauksessa paljon kauemmin.



10 vuotta kestäviin kenkiin en usko, jos niitä on käytössä tuo yksi pari talvessa, mutta jos on samaan aikaan 10 paria, niin sitten. Toisaalta kenellä aikuisella on yksi pari?