Leikkiikö muiden 2- ja 5-vuotiaat veljekset keskenään?
Meillä on siis tuonikäiset pojat, joiden elämä tuntuu olevan yhtä taistelua. Pikkuveli ei saisi tehdä yhtään mitään, mitä isoveli tekee. Ei puhettakaan mistään yhdessä leikkimisestä. Ainoa yhteinen hyvässä hengessä tapahtuva leikki on riehunta iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Nyt pikkuvelikin näyttää oppineen, ettei anna isoveljen tulla mukaan omiin leikkeihinsä, kun ei isovelikään anna hänen tulla. Helpottaako tämä koskaan? Tai miten asiaa voisi helpottaa? Meille on tulossa talvella vielä kolmas lapsi, joten olisi kiva jos elämä edes vähän helpottaisi ennen sitä.
Kommentit (6)
pojilla on ikäeroa tuo 2,5 vuotta. Yhteisiä leikkejä ei juuri ole tai sitten vain lähinnä tapellaan. Pojat ovat muutenkin luonteiltaan hyvin erilaisia: esikoinen on hiljainen lukutoukka -tyyppi, kun taas pikkuveli touhuaa ja menee koko ajan. Pikkuveljen puhe on viivästynyt, joten sekin vaikuttaa siihen, ettei yhteisiä leikkejä ole. Siellä ainakin äiti on ihan nääntynyt:( Ikää näillä veljeksillä on 6v ja 3.5v.
Toivotaan kuitenkin, että teillä helpottaa! Tuttavaperheen pojat ovat molemmat hoidossa (eri ryhmissä), joten yhteistä tappeluaikaa jää sitten lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin.
pojat 5v.2kk ja 2v.9kk ja leikit sujuu tosi hyvin! tottakai välillä tulee kinaa, mutta yleensä antaavat toinen toisilleen välillä periksi ettei riitoja tulisi.
ehkä teilläkin tilanne helpottaa kun nuorempi kasvaa vielä vähän. siinä vaiheessa vanhempi saattaa olla sen varran järkevöitynyt, että osaa ajatella, että pikkuveli on tosiaan nuorempi. Tuntuu, että meillä ainakin just näin nykysin.
meillekin muuten tulossa kolmas piakkoin..:)
kärsivällisyyttä vaan!:)
Poika on 4,5 v ja tyttö 1 v 9 kk (eli muutaman kuukauden teidän lapsia nuoremmat) ja nyt heillä on pari viikkoa mennyt tosi kivasti keskenään. Sitä ennen elämä olikin yhtä tappelua siitä asti, kun tyttö aikoinaan lähti liikkeelle... Tai oli silloinkin aina muutaman kerran päivässä hyviä hetkiä (mm. konttasivat peräkkäin ilosta kiljuen), mutta aika paljon myös tappelua leluista.
Nyt ovat sitten leikkineet suurimmaksi osaksi ihan nätisti. Poika saa halutessaan leikkiä rauhassa lastenhuoneessa, jos haluaa leikkiä esim. pikkuautoilla tai rakentaa Dubloilla ilman, että sisko tulee sotkemaan. Silloin me tehdään tytön kanssa jotain muuta olohuoneessa. Koko aamupäivää tai iltaa poika ei kyllä saa leikkiä lastenhuoneessa ilman siskoa, joten siitä meinaa välillä tulla sitten tappelua pojan ja äidin kanssa. Mutta yleensä poika tulee itse olohuoneeseen ja pyytää siskon lastenhuoneeseen leikkimään tai tulee meidän kanssa sinne olohuoneeseen leikkimään. Ehkä eniten harmia aiheuttaa se, kun poika kiusaa siskoaan tahallaan ja ottaa tämän rakkaan pehmo-hauvan tai peiton. Tai sitten muuten vaan lelun kädestä. Sisko osaa kyllä pitää aika hyvin puolensa ja osaa myös ottaa leluja veljensä kädestä. Noissa tilanteissa torun sitten tyttöä, jotta poika tajuaa, että kumpikaan ei saa ottaa toiselta leluja.
Meillä auttoi ehkä myös se, että poika sai tarran aina, kun leikit siskon kanssa olivat sujuneet hyvin (siis illalla, jos koko päivä oli mennyt siskon kanssa hyvin). Oletko kokeillut tätä? Teidän tapauksessa pitäisi antaa varmaan molemmille tarrat, jos leikit ovat onnistuneet. Ja isommalla pitää mun mielestä olla oikeus leikkiä myös " isojen lasten leikkejä" rauhassa, samoin kuin tietenkin kuopuksella oikeus leikkiä rauhassa omia leikkejään. Toivottavasti teillä pian helpottaa! Lasten jatkuva nahistelu ja tappelu on kyllä todella rasittavaa!!!
Meillä on 2v9kk ja 5v pojat. Lähinnä leikistä riippuu, leikkivätkö yhdessä vai eivät. Yhdessä leikkivät mm. junaradalla, autoilla ja kotia/kauppaa/päiväkotia tms. Yksikseen esikoinen viihtyy autojen kanssa ja pikkuveli pitää eläimistä. Pikkuveli on " touhukas" ja esikoinen on rauhallinen, joten välillä pojilla menee touhut senkin takia ristiin. Esikoinen haluaa, että pikkuveli tekee kuten hän sanoo; pikkuveljellä on puolestaan oma tahtonsa. Viime aikoina ovat alkaneet " yhteen otot" eli painia, toisen jahtaamista, lyömistä, nipistelyä, repimistä... Onneksi vielä harvoin menee sukset niin pahasti ristiin, että alkavat oikeasti tapella.
Vielä vuosi sitten yhteisiä leikkejä ei ollut; paitsi sitä riehumista. Nyt ovat selvästi " samalla aaltopituudella" eli ymmärtävät toistensa juttuja ja haluavat leikkiä yhdessä. Kehitystä on tapahtunut paljon. Aika auttaa ja ehkä sen yhteisen tekemisen löytäminen.
Meillä 5v tyttö, 3,5v poika ja 1,5v tyttö välillä leikkivät sulassa sovussa keskenään millä tahansa kokoonpanolla ja toisinaan taas sitten tappelua tulee vaikka tekisi mitä.
Meillä homman toimivuus on paljolti kiinni kersojen mielialasta, mahan täyttöasteesta ja nukkumaanmenoajan läheisyydestä...
5vuotiaan näkökulmasta 2vuotias onkin kovin pieni. Asia muuttuu varmasti, kun kuopus on esim. 3v. Ikäerohan kaventuu kaiken aikaa esim. 4v ja 1v on kovin kaukana toisistaan ja samoin siis 5v ja 2v, mutta siitä aina vaan helpottuu. Meillä 1v ja 3,5v. Meillä leikkivät hyvin. Johtunee siitä, että pidetään myös paljon erikseen, ei väkisellä yritetä samoja leikkiä aina, kun ei se onnistu. Esikon kanssa pyöräillään pitkiä lenkkejä, käydään tapahtumissa siis ihan kahden kesken. Pienemmän kanssa tehdään sitten vauvajuttuja. Kun tätä eriaikaa saavat tarpeeksi, ei yhteiset leikit sitten tunnu pakotukselta ja väkisten tekemiseltä ja leikkivät aina sovussa.Auttaisiko tämä teitä? Meillä esikko on 3 päivänä tarhassa ja saa ikäistään seuraa. Onko teillä 5v aina vaan nuorempien seurassa? Meillä 3,5v ärsyyntyisi, jos joutuisi pyörimään vaan vuosikkaiden kanssa. Nyt veljeksien keskinäinen aika on kivaa aikaa, kun sitä ei ole kaiken aikaa. Olisko tästä apua?