Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mä oikeesti ymmärrän kuinka äidit tappaa lapsiaan

Vierailija
23.11.2007 |

Olen nyt vuoden ollut lapsen kanssa lähestulkoon yksin. Lapsi on uhmaiässä, ei usko siis yhtään mitään.



Lapsi on noin 1-2 kertaa kuussa hoidossa mummolla tai kummilla, mutta eipä se juuri oloani helpota. Muutaman päivän on taas ollut päässä ruuvit niin tiukalla että kohta napsahtaa.



Muutaman kerran olen lasta lyönyt, seurauksena se että ollaan molemmat itketty. Muutama viikko sitten yksi ilta riepottelin lasta käsistä, jolloin lasta sattui, hän itki, minä itkin. Ja soitin ex-miehelle että en jaksa, hän otti lapsen muutaman päivän päästä yöksi. Sitä ennen lapsi on ollut isällään puoli vuotta sitten viimeksi yötä. Näkee kyllä isäänsä, mutta isän elämäntilanne hieman hankala, eikä kiinnostusta ole olla lapsen kanssa pidempiä aikoja.



Tiedän että pitäisi hakea apua, mutta kun se ei ole niin helppoa. Jos soitan neuvolaan, niin sitten leima seuraa pitkän aikaa, sitä en halua.



Päivisin asiat on ihan hyvin, illat on raastavia kun minä olen väsynyt ja lapsi on väsynyt.

Kommentit (45)

Vierailija
41/45 |
24.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on tuomittavaa ja jos et itse hae apua, toivon, että joku läheltä hakeaa tai tekee lastensuojeluilmoituksen.



Voit kokea tämän asiattomana viestinä, mutta sitä se ei ole.

Lasta EI saa fyysisesti eikä henkisesti pahoinpidellä!

Se on jo laissakin sanottu.



Vierailija
42/45 |
27.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en ymmärrä lastentappajia ollenkaan, en. Olen itse ollut yh siitä asti kun lapsi täytti puol' vuotta, raskasta on ollut vaikka isänsä on kuvioissa tiivistikin(muuta apua ei sitten ole ollutkaan). Mutta ikinä, ei siis ikinä ole tullut mieleenkään tappaa lastani!!!

Vaikka olenkin hermoheikko ja stressi-ihminen, äkkipikainen ja tulinen luonne. Olen usein väsyneenä ja vitt**ntuneena huutanut ja mäkättänyt lapselle, kiroillut ja paiskonut kamoja ympäri kämppää...mutta ikinä ei ole tullut mieleen tappaa tai satuttaa lastani.

Nykyisin olen kuitenkin jo paljon rauhallisempi :) Niinkuin lapsikin...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/45 |
27.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

äiskä hoitoon

luetaanko TAAS lehdestä=(

Vierailija
44/45 |
27.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

tee mitä itelles tykkäät , jätä lapsi rauhaan..kuitenkin, kun ajattelee lapselle jää jotain traumoja?



anna lapselle mahdollisuuus , syytön pieni ihminen=)

tee itellesi mitä tykkäät . älä ala leikkimään jumalaa

Vierailija
45/45 |
27.11.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

tiedän tapauksen jossa ei tullut apua ( vaikka oli pyydetty,jono on pitkä)

kehoittaisin menemään ap;n terveyskeskuksees (jos ei päivystystä , niin vaikka vo osastolle,)

lapsi syliin ja menoksi!älä ole itsekäs, semppiä