1-vuotiaan itsenäinen syöminen

muakin, tyttö nyt 1.v ja ei ole vielä vyönyt itse, omaa lusikkaa haluaa pitää kyllä kädessä ja mä syötän toisesta, mutta ei hän tajua vielä miten pitäs sillä lusikalla ottaa ruokaa, jos antaa lusikan jossa on ruokaa niin alkaa vaa sormin stiä närppimään...

Meillä oma lusikka ollut lähes aina. 9kk iässä suuhunkin alkoi mennä oikea oppisesti. Nyt ikää on vuosi ja syö joka aterialla osan ruoasta täysin itse. Mutta samoin kuin esikoinen uskon, että 2vuoteen saakka on pitkälti vielä äidin ohessa autettava. 2vuotias syö useimmiten itse, mutta vielä ruokalappu/esiliina on oltava. 3vuotias ei sitten enää ruokalappua yms tarvitse. Näin siis ainakin meillä. Pienestä pitäen kannattaa kuitenkin sotkusta huolimatta antaa syödä itse niin oppivat nopeammin.

miellä 1v2kk tuplat, ja pari kuukautta on enempi ja vähempi lusikoitu omatoimisesti... mutta sotku on aivan käsittämätöntä siis tuplasotku :) yksin syöttäessä harvemmin ollaan harrastettu omatoimista syömistä, mutta kun molemmat on kotona niin sitten on lapsetkin saanut omat lusikat.



miellä on lastenhuoneessa pieni pöytä ja tuolit sekä muovinen kahviastiasto, siellä ollaan sitten harjoteltu ja pidetty kahvikutsuja ja siis lusikoitu niitä tyhjiä kuppeja :) on siitä kyllä oikeesti ollut apua hahmottamisessa. nyt tilanne on se, että toisella menee jo noin puolet ruuasta suuhun asti ja loput siis millon mihinkin, mutta toista täytyy kyllä pääasiallisesti syöttää.



täältä muuten jostain luin että hiekkalaatikolla lapionti alkaa sujua samoihin aikoihin kun lusikointikin ja olen kyllä nyt ihan samaa mieltä.

Me otettiin ensin pieni haarukka (leikkelehaarukka) käyttöön. Sillä (ja käsin) poika syö itse joka aterialla pieniä paloja kurkkua, tomaattia, paprikaa, leipää, herneitä yms. omalta muovilautaselta ja vanhemmat syöttävät vielä varsinaisen ruuan. Se toimii meillä aika hyvin ja vähällä sotkulla. Lusikkaa emme ole vielä antaneet, kun se kääntyy pääasiassa aina alassuin... Poika on nyt 1 v 1 kk.

Noin vuoden ikäisenä poika alkoi aika hyvin lusikoida ruoan suuhunsa. Aloitti perhepäivähoidossa 1 v 2 kk iässä ja isompien lasten mallista (ilmeisesti) oppi silloin parissa viikossa syömään hyvin itse. Toki ruokaa tippuu matkalle vielä nykyäänkin satunnaisesti, poika nyt 2 v 4 kk.

Siinä 1v 2kk iässä lusikka on pysynyt kädessä oikeinpäin, ei ole kallistunut ennen suuhun vientiä siis enää nurinniskoin. Kuopus on nyt siis 1v 2kk ja syö ihan hyvin, kunhan autetaan ruoan laittamisessa lusikkaan lautaselta. Tytöllä oli sama juttu tässä iässä. Kuopuspoika tuntuu ihan hermostuvan, jos ei saa lusikkaa käteensä ja itse syödä =)

tosin aika pitkään lusikka lensi lattialle tai sitä ei muuten vaan käytetty. :) Vuoden lähestyessä lusikka oli pakko saada, tai ei suostunut syömään ollenkaan. Nyt on tasan vuoden ja syö osan ruoista itse, ehkä kuitenkin vielä suurin osa syötetään. Puuroa ei osaa vielä laittaa suuhun itse, mutta perunamuusi menee jo nätisti. En ymmärrä logiikkaa, mutta annan tytön rauhassa opetella. :) Leivän, vihannekset jne. on syönyt tosi pitkään itse, sormiruokana siis. Tyttö osaa myös ihmeen hyvin juoda normaalista lasista/mukista, jopa siis niin, että äiti ei auta vaan omin käsin nostaa suulle ja kallistaa. Tosin on itse ollut tästä juomisjutusta syömistä paljon kiinnostuneempi, joten on treenannut sitä innolla.

aloitti itse syömisen siinä vuoden iän taittuessa. Alkuun siis söi käsin, mutta nyt syö jo tosi hienosti omalla lusikallaan. Tällä hetkellä en syötä häntä lainkaan, vaan kaiken tyttö pistää itse lusikalla suuhun. Joskus tyttö syö siistimmin, joskus vähän sotkuisemmin, riippuen vähän ruoan laadusta. Mutta yleensä suuhun kyllä menee enemmän kuin rinnuksille ;).



Mutta esikoiseni (poika) oli kyllä ihan toista maata. Muistaakseni hän alkoi syömään itse vasta lähempänä 1,5 vuotta ja vielä pitkään silloinkin toivoin syöttöapua. Että niin vain lapset ovat yksilöitä ;).