Lue keskustelun säännöt.
Ei kummeja lapselle (ov)
14.11.2007 |
Meillä on tässä miehen kanssa käyty mielenkiintoisia keskusteluja tulevan vauvan (nyt 30+4) nimen antamisesta ja kummeista. Meistä ei kumpikaan kuulu kirkkoon, eikä lasta tulla kastamaan. Me emme kauhean mielellämme myöskään järjestä isoja juhlia, joten nimen antaminen tapahtuu hyvin pienesti - jos sitä perheen ulkopuolella juhlistetaan lainkaan.
Mutta sitten tämä kynnyskysymys. Minusta lapsi ei tarvitse " kummeja" (tai miten näitä henkilöitä haluaakaan kutsua). Miehen mielestä lapsi joutuu viimeistään koulussa ikäviin tilanteisiin, jos hänellä ei ole kummeja. Kuulemma muut lapset sorsivat näitä kummittomia lapsia. Itse en usko tähän lainkaan ja toisaalta väitän, että tietyt tädit ja sedät ovat aktiivisesti mukana lapsen elämässä riippumatta siitä nimitetäänkö niitä kummeiksi vai ei...
Miten te tekisitte vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (23)
gudmor/gudfar -sanoista. Ja kirjaimellisesti tarkoittaa Jumalanäitiä/isää. Eli nimitys on uskonnollinen.
Mutta millainen nimitys olisi hyvä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[b]kummi[/b]
Lapsen kasteen todistajaa ja lapsen huolenpidosta vastuun ottavaa henkilöä merkitseväkummi
on lainaa todennäköisesti muinaisruotsin sanasta
gumme
, gumi, joka merkitsee miestä tai ukkoa. Agricolan kielessä samoin kuin Westhin tekstissä on käytetty kasteen todistajasta ruotsalaisperäistä nimitystä
gumma
tai
cumma
, joka merkitsee naista tai eukkoa.
Kummi
on ensi kertaa mainittu Ljugo Tuomaanpojan suomentamassa kaupunkilaissa vuonna 1609.
ja 70-80-luvulla se oli vielä paljon harvinaisempaa kuin nykyisin - eikä ikinä kukaan ole sorsinut sen vuoksi. Ei meillä todellakaan mistään kummeista kouluporukoissa puhuttu!