Päiväkodin hoitajat kertoivat vakavina että tyttöni 1,5v puree muita lapsia :(
Jahtaa oikein takaa suu ammollaan ja rouskaisee kaikin voimin kiinni. Siellä on moni lapsi mustelmilla ja verillä :( Ja kun heillä on nyt henkilöstövajaus niin eivät millään ehdi koko ajan pitää tyttöäni silmällä. Toivoivat että kävisimme asiaa kotona läpi tytön kanssa ja tekisimme osaltamme selväksi että pureminen EI käy.
No ollaan jankattu että pureminen on tuhmaa, ei saa purra. Kotona ei olekaan aikoihin ketään purrut.
Mitenhän tämän jutun saa selvitettyä? Tuntuu että muiden lasten vanhemmat katsoo minua pahasti kun pikku-vampyyrini on heidän lastaan vahingoittanut.
Lapselle tulee hampaita ja siitä varmaan johtuu nyt tämä ongelma.
Kommentit (61)
Lapsellesi voi jäädä isot traumat jos hommaa ei hoideta kunnolla. Ilmoita tarhassa johtajalle et otat asian tiimoilta yhteyttä lakimieheen koska et halua että lastasi purraan tarhassa enää ikinä ja aiot vaatia korvauksia purijan vanhemmilta. Luulen et tarhan johtaja keksii päivän aikana kuinka tilanne hoidetaan ilman lakimiestä!
Vierailija:
Jos vaikka vietäisiin hoitoon sitten, kun hampaat on tehty?
Vaan kun kaikilla niin kiire ja mammat mättää pillereitä naamaansa!
Useinhan pureminen opittu, helppo tapa ongelmien selvittelyssä. Silloin kun ei ole sanoja, joilla kertoa, pureminen on aika yleistä.
Lapsen tunteita kannattaa " sanoittaa" paljon. Eli esim. Näen, että nyt sinua harmittaa kovasti kun et ehtinyt ottaa tuota lelua,mutta silti ei saa purra..yms. Olette varmaan jo näin tehnytkin, mutta jatkaa silti..ja yrittää mahdollisesti ennakoida niitä tilanteita, joissa puremista tapahtuu. Tiedän, ettei mitään ehdi tekemään vaikka oliskin lapsen vieressä kun tämä ehtii jo iskeä hampaansa kaveriin.
Tsemppiä!
Olet aika hakoteillä. Päiväkodissa on ne tädit tai sedät ihan tarkoituksella: siksi, että he katsovat lasten perään, leikittävät ja laulattavat näitä, auttavat vessakäynneissä ja ruokailussa, auttavat riisumaan ja pukemaan, askartelevat lasten kanssa jne.
Mikään näistä ei toteudu, jos ryhmän aikuisten on yhdistettävä voimansa vahtiaakseen yhtä ongelmalasta herkeämättä. Ei vaan riitä silmiä ja käsiä enää niille muille lapsille!
Ja vaikka ongelmalapsi saataisiin kuriin sillä, että yksi aikuinen vahtii häntä tauotta, niin siltikin tämän yhden aika ja työpanos on muilta lapsilta pois. Laki määrää, miten monta lasta saa maksimissaan olla per aikuinen, ja sekään ei toteudu jos yksi aikuinen on pelistä pois häirikkölapsen takia.
Ratkaisu ongelmaan olisi joko henkilökohtainen avustaja häirikkölapselle, tai sitten se, että lapsi laitetaan päiväkodista pois jos hän ei kykene olemaan siellä muita lapsia jatkuvasti vahingoittamatta. Se, että muita lapsia laiminlyödään koska aikuisten huomio menee häirikön kyttäämiseen, ei ole ratkaisu eikä oikein.
Pienten ryhmässä saattaa olla jopa 16 lasta ja kolme hoitajaa.
Ei siinä yksi hoitaja pysty vahtimaan vain yhtä lasta, joka puree muita.
päiväkodin henkilökunta pitää taaperoa silmällä. 1,5-vuotias on vielä hyvin pieni lapsi ja vaatii muutenkin henkilökunnan silmälläpitoa enemmän kuin isommat lapset, ja tuon ikäinen lapsi ei millään muulla tavalla opi olemaan purematta kuin että hänelle toistetaan asiaa jatkuvalla syötöllä ja poistetaan tilanteesta ennen kuin ehtii purra toisia. Tähän harjoitteluun voi mennä aikaa, mutta ennen pitkää lapsi kyllä varmasti oppii olemaan purematta. Lapsi tarvitsee AIKAA ja aikuisen kärsivällistä kasvatusotetta. Ja pitkämielisyyttä purtujen lasten ja heidän vanhempiensa taholta...
joka hoitaa kotihoitoon kuuluvan lapsen, eikä pane häntä hoitoon pureksimaan muita.
Vierailija:
Ehkäpä lause " Asianajajamme sanoi, että..." saa vipinää sekä purijan vanhempiin että päiväkodin hallintoon.Vierailija:
Purija pois tarhasta tai vahemmat palkatkoon tai hoitakoon oma hoitajan lapselleen. Laskuta vanhempia arpien hionnan arvion arvosta niin tajuavat itsekkin et jotain pitää tapahtua. Valita-valita ja valita vaikka joka päivä
Kyllä se 1,5-vuotias varmaankin siitä tokenee, kun vihaiset aikuiset hänelle rupeavat asianajajalla uhkaamaan ja muutenkin pelottavasti vihaisella äänellä ärisemään. Kun ei kerran äidin opetukset kotona eikä päiväkodin henkilökunnan päiväkodissa ole tuottaneet mitään tulosta, niin ehkä näiden kaikkiviisaiden hellantelttujen äidit ja isit saavat nämä häirikkökakarat kuriin omalla äärettömän viisaalla ja kokeneella otteellaan. Ja jos ei muu auta, niin kutsutaan perheen lakimies kovistelemaan sitä 1,5-vuotiasta. Tai erotetaan se päiväkodista.
40: Juuri ne kiltit ja normaalit lapset ovat ansainneet pelottoman ja kivuttoman päivän, kyllä!
44: Vierailija:
Olet aika hakoteillä.
Päiväkodin henkilökunta tietysti otti asian heti puheeksi ja kotona kovasti harjoittelimme sitä, että ketään ei saa purra. Kotona asia sitten menikin ohi ja lapsi lakkari puremasta muita ihmisiä (tai koiraa), mutta päiväkodissa edelleenkin sattui näitä puremisia ja päiväkodin henkilökunta otti asian edelleenkin puheeksi. JOlloinka minä ystävällisesti kysyin, että mitä he ovat ajatelleet tehdä asian hyväksi siellä PÄIVÄKODISSA, jossa lapseni viettää aika monta tuntia päivästä, aikana jolloin itse en pääse toteuttamaan kasvatusvastuutani käytännön tasolla. Että miten he ovat ajatelleet osallistua tähän puremisen lopetus-kampanjaan, onko hyviä ideoita? Tämän jälkeen ei asiasta enää keskusteltu, vaikka tiedän että lapseni joskus saattoikin edelleen purra muita lapsia. Pikku hiljaa asia poistui päiväjärjestyksestä, eli kyseessä oli ohimenevä vaihe, joita minun tietääkseni on aika monella pikkuisella päiväkotilapsella tässä maassa. Joten pieni suhteellisuudentajukin olisi ehkä paikallaan - sekä päiväkotihenkilökunnan että vanhempien keskuudessa. Kyse on kuitenkin juuri vauvaiän ohittaneista, keskeneräisistä pienistä ihmisen aluista...
Curling-vanhemmuutta on se, että suuttuu päiväkodin tädeille kun ne käskee pikku Nicon odottaa vuoroaan, tai laittavat Nicon jäähylle kun hän on tuhma.
Se, että ei hyväksy sitä, että päiväkodissa toinen lapsi toistuvasti aiheuttaa aika pahannäköisiä ja taatusti kipeitä haavoja lapselle, ei ole curlingvanhemmuutta. Yhdenkään vanhemman ei kuulu hyväksyä sitä että omaa lasta vahingoitetaan päiväkodissa! Joku lelun kädestä ottaminen ei ole iso asia, mutta pureminen verille ja arpien jääminen on (lisäksi siinä on todellinen infektioriski).
Kyllä tätejä tarvitaan vahtimaan ns. kilttienkin pikkulasten leikkejä, ettei tule tappeluita ja itkua.
Vierailija:
40: Juuri ne kiltit ja normaalit lapset ovat ansainneet pelottoman ja kivuttoman päivän, kyllä!44: Vierailija:
Olet aika hakoteillä.
Siksi lasta ei oikein voi ottaa päiväkodista pois.
Ja miksi se kiltti, uhri, pitää ottaa pois hoidosta (niitä on muuten useampi) ja häirikkö saa jatkaa terrorisointiaan?
Vierailija:
50, niin tai sitten sen taaperoraukan äiti voisi heltyä
ja ottaa lapsen kotiin.
Vierailija:
Curling-vanhemmuutta on se, että suuttuu päiväkodin tädeille kun ne käskee pikku Nicon odottaa vuoroaan, tai laittavat Nicon jäähylle kun hän on tuhma.
Se, että ei hyväksy sitä, että päiväkodissa toinen lapsi toistuvasti aiheuttaa aika pahannäköisiä ja taatusti kipeitä haavoja lapselle, ei ole curlingvanhemmuutta. Yhdenkään vanhemman ei kuulu hyväksyä sitä että omaa lasta vahingoitetaan päiväkodissa! Joku lelun kädestä ottaminen ei ole iso asia, mutta pureminen verille ja arpien jääminen on (lisäksi siinä on todellinen infektioriski).
Tietysti pitää olla lähtökohtana se, että päiväkodissa ei toisia saa purra, mutta jos joskus niin sattuu käymään(niin käy jokaisessa päiväkodissa joskus), niin ei tulisi mieleenikään loukkaantua verisesti ja haastaa purreen lapsen vanhempia oikeuteen. Se olisi erittäin moukkamaista ja typerää. Lapset ovat lapsia ja aikuisten vastuulla on valvoa, ettei puremista pääse tapahtumaan, eli päiväkodin ollessa kyseessä, päiväkodin aikuisten vastuulla on vahtia, että minun tai sinun lapsi ei joudu kenenkään purukaluston kohteeksi. Jos jollekin täytyy asiasta olla vihainen, se on tietenkin päiväkodin henkilökunta eikä suinkaan tämä purijalapsi tai hänen vanhempansa - niin kauan kuin kyse on PÄIVÄKODISSA tapahtuneesta asiasta. t. lastentarhanope
Poikani oli tuota ennen purrut samanikäisiä paljon, mutta tuohon loppui heti kun vähän hampailla nykäisin.
Vaan eka tapaus kuitattiin " voi ei, no, tuollaista sattuu" - sanonnalla. Toka tapaus kuitattiin sanomalla että taasko, no toivottavasti ei tapahdu enää. Kolmannen, neljännen, viidennen jne tapauksen jälkeen puhuttiin vakavaan sävyyn ensin lapsen ryhmän tätien kanssa, sitten päiväkodin johtajan kanssa. Kun kymmenen veristä puremajälkeä tuli täyteen, kutsuttiin purijan vanhemmatkin mukaan tapaamiseen. Kyseessä on kuitenkin heidän lapsensa, yli kolmevuotias jo, joka ihan taatusti tajuaa puhetta. Mutta eipä nämä vanhemmat lapselleen saarnaa antaneet, vaan totesivat että lapset on lapsia ja sellasta sattuu.
Mutta kun sellaista ei saisi sattua niin monta kertaa. Yli kolmevuotias poika puree itseään puolta pienempää tyttöä niin, että tämä vuotaa verta, ihan oikeasti vuotaa! Hampaat meni LÄPI nenästä. Poskesta lähti PALANEN pois. Totta vitussa loukkaannun verisesti kun oma lapseni loukkaantuu verisesti, ja purijan vanhemmat vaan vähättelee tapahtumaa. Tuo EI OLE normaalia, ikään kuuluvaa. Ei todellakaan ole, vaikka kuinka niin väittäisitte.
Päiväkodin henkilökunnan kanssa on kyllä puhuttu, samoin johtajan kanssa, mutta jos poika kotona saa tehdä mitä tahtoo ja äiti taputtaa päähän ja sanoo että " voi pikku kultarassukkaa, tuhmat päiväkodin tädit torui sinua kun purit toista, toisen lapsen vika se oli, mitäs tunki siihen tielle, ei sinussa kultamussukka ole vikaa" niin kyllä tekisi mieli takoa järkeä niiden vanhempienkin päähän.
Se purija täytti kesällä KOLME. Hän ei ole vuoden vanha.....
Vierailija:
Tietysti pitää olla lähtökohtana se, että päiväkodissa ei toisia saa purra, mutta jos joskus niin sattuu käymään(niin käy jokaisessa päiväkodissa joskus), niin ei tulisi mieleenikään loukkaantua verisesti ja haastaa purreen lapsen vanhempia oikeuteen. Se olisi erittäin moukkamaista ja typerää. Lapset ovat lapsia ja aikuisten vastuulla on valvoa, ettei puremista pääse tapahtumaan, eli päiväkodin ollessa kyseessä, päiväkodin aikuisten vastuulla on vahtia, että minun tai sinun lapsi ei joudu kenenkään purukaluston kohteeksi. Jos jollekin täytyy asiasta olla vihainen, se on tietenkin päiväkodin henkilökunta eikä suinkaan tämä purijalapsi tai hänen vanhempansa - niin kauan kuin kyse on PÄIVÄKODISSA tapahtuneesta asiasta. t. lastentarhanope
Vierailija: