TOUKOTOIVEET vk 45

Täällä taas. Ei tarvinutkaan olla kovin kauaa pois kuvioista. Itseasiassa netti olis varmaan toiminut koko ajan, kesti vaan kerätä energiaa laittaa kone kasaan. Näin ollen muutto siis takana. Rankkaa oli, mutta nyt se on tehty. Enkä kadu ratkaisua. Tänne mahtuu sitten vauvakin. Esikolla on oma huone ja tuntuisi tuo hieman kapinoitsevan itsenäistymistä. Kamalaa kiukuttelua ja huutoa jatkuvasti. Reppana sitten raahaa leikkejään ja lelujaan olohuoneeseen ollakseen äidin lähellä. On sentään nukkunut hienosti kaikki yöt omassa huoneessaan.



Lueskelin tuolta, että muillakin on "hajamielisyyttä". Mun täytyy myöntää, ettei ole mitään käsitystä, mikä rv on menossa... Ja perjantaina on neuvolalääkäri, täytyy varmaan tarkastaa asia.



Iskias vaivaa, pahasti. Yöllä kun täytyis vessaan mennä, ei meinaa pystyä istumaan. Siinä saa sitten taiteilla siihen malliin, ettei meinaa enää unikaan uudestaan tulla. Päivällä se onneksi ei oo ollu niin paha, paitsi eilen. Kaverit töissä katteli vähän pitkään, kun vaivalloisesti yritin vääntyillä ja kääntyillä.



Tänään sitten myönsin töissä olevani raskaana, kun kattoivat pitkään mun aamupalavalintaa. Kun ei maistunut mikään muu kuin hapankorppu... Ja yleensä syön täyteen tungetun sämpylän. Kannustavia tuntuvat toverit olevan. Kyselivät, etteikö keittiössä ole tuskaa olla ym. Kyllä joku olisi kohta jo jotain epäillytkin, meinaan on tuo keskivartalo sen verran turvoksissa, ei meinaa työhousut mennä jalkaan.



Jotenkin tässä ajan kuluessa on alkanut tulla hiukan todellisempi olo tästä tulevasta pienestä. Paha olo on jäänyt pois, satunnaisia kakomisia lukuunottamatta. Väsyttää kyllä edelleen, mutta jos saan nukutuksi hyvin, ei niin paljon. Päätä särkee kyllä, mihinkäs siitä pääsisi.



Tjaah, nyt on ilmeisesti tyllerön suihkun aika... Alkaa sen verran häiritä.



Tsemppiä kaikille!!



Masunkantaja ja Mölli (kaivanpa nyt jostain vielä ne viikot...) rv 11 (oletan)

Sivut on tökkineet mullakin, toivottavasti tämä nyt lähtee eteenpäin.. Kiinnostus kirjoittamiseen laskee,jos oikein usein tekstit häviää :(.



Meillä oli siis ultra viime pe, kaikki hyvin. Eilen kävin nla-lääkärissä. Melko nopeaa toimintaa, ei kauan nokka tuhissut. Huomaa,että neuvolatäti aika nopeasti menee asiat läpi ja lääkäri kans. Tehtiin sisätutkimus (pikainen sellainen), otettiin tulehdusnäyte, mulla kun tuli ed. synnytyksessä strepto-b, sitten kuunneltiin äänet..mukava oli äänet kuulla ja heti kun lääkäri dopplerin mahaan laittoi, niin johan alkoi äänet kuulua. Muutenkin kaikki oli ok, paino oli tippunut puoli kiloa, mutta ei hälyttävää ollenkaan, sitä kun oli jo ehtinyt tulla 2 kiloa edelliseen neuvolaan. Ruoka siis ei hirmu hyvin maistu, mutta paranemaan päin kuitenkin, illat on pahimpia!



Töissä oon uutisen kertonut suurimalle osalle meidän osaston työntekijöistä ja iloisia onnitteluja on tullut. Huomenna kai voisi viedä kahvihuoneeseen jotain naposteltaavaa ja kortin, niin saavat loputkin tietää (mikäli puskaradion toiminnassa on ollut jotain heikkoutta;o)) Hauska muuten nähdä, miten kovasti jaksamista kysellään ja yksi on jo luvannut tehdä mun puolesta sellaisia "ikävempiä" hommia, mistä saattaa tulla hieman huono olo..että mikäs tässä ollessa ;D



Maha kasvaa..ihan silmissä! Tuntuu kyllä,että joka aamu on entistä isompi maha, huh-huh, mihin tämän kans joutuukaan??



Siinäpä sitä omaa napaa olikin ihan tarpeeksi..mutta toisaalta, sitähän se pitääkin olla. Mun mielestä on tosi mukava lueskella muiden tuntemuksia ja kokemuksia omasta odotuksesta. Nyt varmaan alkaa sellainen rauhallinen kausi, suuri osa on käynyt ultrassa näkemässä vauvelin ja ääniäkin on kuultu. Toivottavasti huonot olot alkaa itse kultakin väistymään ja päästään nauttimaan odotuksesta "täysin rinnoin". Hmm, rinnoista puheenollen, niin ne on kyllä arat vieläkin, kohta kai joutuu nukkua liivit päällä. Muistelen,etten aiemmin ole tässä vaiheessa edes miettinyt tällaista vaihtoehtoa, tai sitten aika kultaa muistot?



Vauvelin iskälle tämä on ihan uusi juttu, jotenkin tekisi mieli keksiä jotain kivaa/hauskaa isäinpäiväksi. Ideoita, ajatuksia aiheesta?



No, nyt täytyy mennä hieman pistämään paikkoja ojennukseen ja lapset odottaa kirjan lukijaa. Huomasin muuten,että oon ollut tosi kiukkunen ja väsynyt. Nyt alkaa pikkasen helpottaa, en jaksa niuhottaa enää ihan kaikista asioista. Ehkäpä se väsymys tosiaan antaa jo periksi pikkuhiljaa (miksikäs ei antaisi, kun nukun 10-tuntisia öitä).

Tuli vielä mieleen tuosta selkäkivusta. Mulla tuli eilen vasemman lonkan yläpuolelle sellanen viistävä kipu, en tiedä onko iskias vai mikä. Toki mulla on ennenkin ollut samanlaista selkävaivaa, mutta tuossa luin Möllin tarinan, niin aloin miettiä joska se olisi mulla samaa vaivaa. Teen kyllä liikunnallista työtä, eli saattaa olla,että mun vaiva johtuu siitä,kun tuo painopiste on jo jonkin verran siirtynyt eteen ja tulee ehkä tehtyä liikkeet hieman "varovaisemmin", niin siitäkin johtuvaa voi olla?

Millaisia vaivoja iskas aiheuttaa? Mulla pikkasen säteilee tuonne jalkaan päin, liikkeellä ollessa ihan siedettävää, mutta jos kauan on paikallaan, niin pahenee.. No, mutta nyt täytyy mennä!

Mulla vaiva on oikella puolella, pistävää/viiltävää/jopa polttelevaa kipua alaselässä/pakaran yläpuolella, joka sitten nimenomaan SÄTEILEE pakaraan ja reiteen. Pahenee paikallaollessa eli esim öisin voi olla hyvinkin kipeä kun taas liikkuessa kipua harvoin tuntee. Kurja vaiva, mutta viimeistään kesäkuussa ohi:) Muistan, että viime kierroksella kipeän puolen kyljellä nukkuminen tuntui paremmalta kuin toisin päin, jotenkin paino kipupuolen päällä vähensi sitä. Tai ei ainakaan tuntunut ihan niin ikävältä...



CALLAWAY, meille on kyllä siunaantunut niin maan p***n räiskyviä lapsia (mistä lie perineet;) että kyllä mietityttää välillä minkälainen härdelli täällä on alkukesästä ja siitä eteenpäin. Meillä esikoinen aikoinaan ei ollut mikään malliesimerkki huolehtivasta isosiskosta, vaan pisti kyllä haisemaan kaikin mahdollisin tavoin. Nyt huomaan hänessä onneksi selkeää muutosta, on tosi kiinnostunut muista vauvoista ja haluaa hoitaa näitä. Oma sisko on edelleen vähän turhan usein vain tiellä...Mutta ehkäpä tällä kertaa edes hänen kohdallaan vauvan tulo onkin kiva juttu -ja onhan meillä vielä tuo toinen tättähäärä pistämässä kampoihin, jos meinaa liian idylliseksi mennä;)

Tänään aloin ensimmäisen kerran oikein kunnolla tuijottelemaan paisunutta mahaani peilistä ja voi KÄÄK sentään mitä huomasinkaan!! Marssin samalta seisomalta miehen luo ja tivasin näkeekö hän jotain outoa vatsassani. Tokaisi vain, että joku outo viiva siihen on ilmestynyt ja jatkoi hommiaan. Puuskutin takaisin peilin eteen, kai se oli uskottava: Siinä se seisoi, kaikessa komeudessaan, ihan ihka ensimmäinen oma LINEA NEGRANI!! Ja minä kun ajattelin kuuluvani siihen ryhmään joille sitä ei ilmaannu. No ainakin yksi asia taas lisää, joka konkretisoi tätä raskautta lisää. Ei se sinällään minua haittaa, mutta jotenkin hassulta tuntuu..vaikka kuinka hankaa ja rapsuttaa, se ei silti lähde pois. Sama tunne kuin joitakin viikkoja sitten mahan kanssa..vaikka kuinka yritin vetää mahaa sisään, ei se hievahtanutkaan :). Joo outo olen, tiedetään...



Ja tähän loppuun on pakko vielä laittaa muutama ihana ajankohtainen runo:



"Jo tovin siellä lymyillyt,

kulkenut mukanani paikasta toiseen,

vielä en näe silmiesi väriä,

laske sormia ja varpaita,

silitä untuvatukkaa.



Siltikin jo tänään

niin rakas ja odotettu"



******



"Kultaseni

ikävästä huolimatta

minua naurattaa,

kun ajattelen,

että kun menen nukkumaan,

etkä ole vieressäni,

en silti nuku yksin,

kappale sinua mahassani

ja minua ripaus,

meidän yhteistä rakkautta,

yhdeksän pitkää kuukautta

en joudu nukkumaan koskaan yksin."



*****

Nyt nukkumaan! Kauniita unia kaikille....



Terv.Rice+pikkune rv 14+3

Rice: Mulla ekassa raskaudessa tuli viiva, mutta nyt ei ainakaan ole vielä näkynyt. en kyllä muista, että milloin se viiva tuli aiemminkaan...Muistelisin, että se olis jatkunut vähän navan yläpuolellekin, mutta tästäkään en kyllä ole ihan varma :)

Huoh, viidestä asti ollaan taas oltu hereillä tässä perheessä, milloinkahan esikoisen sisäinen kello siirtyy talviaikaan..? Silmät ristissä olen edelleen, mutta sen verran virkistyneenä kuitenkin, etten untakaan enää 5 tunnin valvomisen jälkeen saa. Ihana päivä siis tulossa. ;) Onneksi on nauhalla eilinen greyn anatomia, kohta sitä aion sohvalla makoillen katsella ja kutoa pojalle villahaalaria, jee! :)



RICE - linea negra on niin jännä juttu! :) Mulla myös oli se edellisessä raskaudessa, tosin mulla se oli tosi lyhyt, n. 5 cm mittainen pikkujuttu vain. Nyt sitä ei ainakaan vielä näy, jännityksellä odottelen tuleeko sitä ollenkaan. :) Kauniita runoja olit laittanut! <3



Blaah, en nyt pääse enää lukemaan juttujanne toiseen ikkunaan, kun vauva.fi on TAAS tilapäisesti epäkunnossa.. Pitää varmaan laittaa palautetta ylläpidolle, on niin rasittavaa kun nämä sivut ovat aina epäkunnossa.. Kommentoinnit siis jäävät nyt väliin kokonaan, eikä omaankaan napaan kummempia kuulu, joten ehkä lopettelen kerrankin lyhyeen. :)



Hmm se vielä kerrottakoon, että tänään jo mietiskelin hoitopöydän paikkaa ja melkein teki mieli hakea se jo varastosta. Joo, ehkä sen kokoamisella ei vielä ole kovaa kiirettä. :) Uudet rattaatkin pitäisi esikoiselle ostaa, että vauva saa sitten yhdistelmät käyttöönsä, tuplarattaita kun ei olla ostamassa (vai pitäisiköhän sittenkin?!!). Hirveästi ajatuksia on jo mielessä ja tuntuu että pää räjähtää, kun on vielä ihan liian aikaista tehdä asioille mitään. Jeps, nyt odottavat pyykitkin koneessa, joten gotta go. :)



Miimi, 14+4



p.s. eipä näytä taaskaan teksti lähtevän, toivottavasti muistan tämän lähettää ennen kuin hajamielisenä suljen koneen kokonaan... ärsyttävää!

_miimi_ : mulla on vähän samaa vikaa kuin lapsellasi, eikä se ole näin aikuisenakaan mukavaa. Lisäksi olen aina herännyt aikaisin, vanhemmat joutuivat silloin joskus sopimaan vuoroista, kumpi joutui viihdyttämään minua viikonloppuaamuisin kun olin pieni. Täällä myös kiukuttaa tuo, että nämä sivut tahtovat olla niin usein epäkunnossa.



Omaa napaa: pahoinvointi senkun jatkuu. En taida enää edes muistaa, miltä tuntuu, kun on ihan normaali olo, ei väsytä ja okseta koko aikaa. Jatkuva kipeänä olo on ehkä henkisesti kaikkein raskainta. Olemme miettineet miehen kanssa päämme puhki, lähtisimmekö jo ajat sitten varaamallemme Thaimaan-matkalle joulukuussa. Toisaalta tekisi älyttömästi mieli lähteä ja olisi ihana vain rentoutua, mutta jos olo jatkuu tällaisena, en tiedä olisiko viisainta jäädä vain kotiin. Täytyy maanantaina kysyä vielä lääkärin mielipidettä asiaan.



Kuinka moni teistä on jo alustavasti miettinyt nimiä tai kummeja? Nimiehdotuksia on valmiina jo vino pino, mutta kummien miettiminen on yllättävän vaikeaa. Ehkä rima on siksi korkealla, että itselläni on ollut (ja on edelleen) huippu ihanat ja läheiset kummit, joiden kanssa olen edelleen säännöllisesti tekemisissä. Meillä kummallakin on yksi sisar, mutta saatamme hyvinkin pyytää esim kaverikummit. Vaikea kuvitella pyytävänsä sellaista ihmistä kummiksi, johon en saa oikein minkäänlaista kontaktia, vaikka olisi miten sukua toiselle tahansa.



Vatsa alkaa pikkuhiljaa tulla näkyville, sellainen hassu, kova, ihan pikkuinen pömppis, mitä on kiva silitellä salaa kotona ollessa :). Olisi ihana nähdä sen asukki useammin kuin noissa harvoissa ultrissa. Mistä tulikin mieleen: Oletteko menossa 4D-ultraan, missä vaiheessa olette aatelleet?



Mukavaa torstaita, nyt tää jatkais työitä ja seiskaluokkalaisten koetehtävien tekoa.



Christina 13+0

Christina - voi kurja sunkin aamuheräämisiä! :( Itse oon niin ilta- ja aamu-uninen, että on ihan tuskaa herätä aamuisin monta tuntia liian aikaisin. Ja kun kotiäiti olen, niin päivät (varsinkin aamut) tuntuvat todella pitkiltä, kun näin aikaisin aloitetaan.. No, ehkä tämä tästä tasoittuu ajan myötä, keväällähän ei sitten niin haittaa vaikka tuntia myöhempään nukuttaisiin. :)



Kummeja olen minäkin miettinyt. Esikoisen kummeja ovat mun veli, miehen sisko ja paras ystäväni. Nyt kakkoselle on ainoa varma kummi toinen veljeni, ehkä joku kaveri sitten myös... Tosi vaikeaa, ei olisi pitänyt esikoiselle valita kaikkia parhaita. ;) Nimi on meillä tytölle valmiina, mutta pojalle ei ole oikein mitään mielessä. Viimeksi oli ihan samalla lailla ja meinasi poikarukka jäädä ihan nimeä vaille! ;)



4D-ultraan ei mennä, mulla on viime raskauden vuoksi luvassa niin paljon seurantaa luvassa muutenkin, ettei viitsi sitten siihen niin paljoa rahaa laittaa. Yleensä se kai tehdään joskus rakenneultran jälkeen, eli onhan tässä aikaa vielä miettiä! :)



Nyt on meillä iltapuuron aika, miehet eivät taaskaan näytä siitä kaksin selviävän..



Miimi

Nimiä ollaan jonkun verran mietitty, meillä on tietty "linja" jota seurataan jos saadaan kolmas tyttö. Pojan nimestä en sitten tiedäkään, esikoisen ajoilta on yksi nimi vielä muistissa ja mies siitä edelleen pitää mutta mä olen ehkä jo vähän kyllästynyt. Tosin mä olen varma ettei siitä tarvitse kiistellä, tyttöä mä kuitenkin odotan, ja olen iloinen siitä:) Aiemmin ei olla tiedetty vauvojen sukupuolta ennen syntymää, Kättärillä ei ennen kerrottu, mutta tällä kertaa kyllä haluan tietää, jos vain mahdollista eli jos kertovat. Rakenneultrassahan sen saattaa nähdä, 4D-ultraan ei olla menossa.



Kummeja ei olla vielä pohdittu, joskus vähän mietin että mitäs hittoa me tehdään kun kahdelle edelliselle on jo kaikki parhaat varattuna. No, eiköhän meitlä sen verran vielä sukulaisia ja ystäviä löydy, että jotkut soveliaat keksitään:)



Christina, sun aamuvirkkuutesi saatta vielä olla eRittäin hyödyllinen ominaisuus jahka vauva syntyy. Vauvoilla ja pikkulapsilla kun tuppaa olemaan taipumus herätä AINA ennen vanhempiaan -vai kuinka usein olet kuullut jonkun äidin tai isän valittavan, kun tuo meidän vauva nukkuu aamuisin aina ihan liian pitkään:D



rvaT 11+

heipa pitkästä aikaa..



tänään oli np-ultra keskussairaalaassa ja mitta oli 1,3mm eli hyvä, siis odotellaan vielä verikokeet,siis seuloihin osallistuin, käynti oli kuitenki helpottava kun tuo np mitta oli sen "rajan" alle.

ultrattiin vatsan päältä, mutta kaveri oli jossain takana ja pystyasenossa ettei mitenkää saaneet kuvaa siitä, joten alateitse sitten jotenkin saivat kuvaan. vastasi viikkoja ja oli tarkka ultra koska harjoittelija oli seuraamassa ja kätilö kaikki tarkisti ja selosti tarkkaan. kaikki näytti olevan ok ja sain sit uudenvuoden aatoksi siis 31.12 uuden ajan rakenne ultraan =)



muuten olo on kuin raadolla, nyt viikon ollut pahoinvointia, oksentanu jatkuu aamusta iltaan,heikottaa ruokaa ei saa alas ja ruoan teko jo tekee pahaa. siis viikkoja jo 11+5 ja aikaisemmin ei pahoinvointia, eikä edes koskaan aikaisemmissa raskauksissakan ollut, mietin onko tää nyt jotain raskaus pahoinvointia vai mahatautia? mut saikulla nyt tän takii oon koska olo on heikko ja kamala =(



toivottavasti ei jatku pitkään...

:(



paino tippunu lähtöajoista sen 3kg, ei maistu ruoka muu kuin raikkaat kasvisket ja hedelmät, ja vesi. maitoa väkisin juon. siksi tuo paino ei nouse,mut ylipainoa mulla on jonkiun verran joten ei haittaakaan, kunhan muistaa välipaloja syödä jotain et pystyssä pysyy. viime raskaudessa tuli vaan 5 kg lisää painoa,joten voi mennä tääkin samallla lailla...



nyt tuli omaa napaa, sori



korasa+ nelonen 11+5

Aamulla kävin neuvolassa sillä yöllä tuli verta, heräsin joskus kahden aikana vessaan ja säikähdys oli suuri kun pyyhkiessa tuli ihan kunnolla verta. Huonosti sit nukuin yön kun varmaan tunnin välein hyppäsin vessassa ja sit se verentulokin alkoi loppua et aamulla ei enää yhtään tullut. Sellaista melko vaalena punaista verta ei yhtää menkkavuodon tapaista, eikä ollut mitää hyytymiä.

No sydänääniä ei saanut kuulumaa neuvolatäti joten haki ultralaitteen, kyllä sieltä sit kaksi vauvaa löytyi ja molemmat liikkui. Toisella näkyi myös syke, näin sen itekkin,mutta toiselta ei saanut sykettä näkyviin sanoi et heidän laite on vähän huono, mutta kuitenkin se toinen liikkui niin paljon et kyllä näki senkin hengissä olevan. Ja sanoi et on ihan normaalia et kaksosraskauksissa vuotoa voi tulla enemmän, ettei vielä tarvi huolestua kun ei kipujakaan ole.

No nyt sit kun nukuin hetken aikaa sohvalla ja heräsin ja menin vessaan niin taas tulee verta. Alkaa oikeasti pelottamaan et saako sitä tulla näin paljon, vaikka ei siis hirveästi ole tullutkaan, tai et näin usein. Housuihin asti ei ole ainakaan vielä tullut.

Torstaina olis neuvolalääkäri, varmaan pitää sinne asti sinnitellä.



Onko muilla tullut vuotoa samana päivänä useaan otteeseen? Kijroituksia kun lukee niin kaikki kirjoittaa et paperiin tullut kun pyyhkinyt. Onko vain sen yhden kerran käynyt noin vai useammalla vessakäynnillä jälkenepäin?

Mulla tuli yön aikana varmaan 4-5 kertaa kaikkiaan kun kävin vessassa, joka kerta vähemmän.

Pelottaa vähän ja vielä viikonloppu tulossa niin mihis sit menee jos tulee ongelmia, sairaalallekko? Onneksi on loppuviikko vapaata.

Ihanaa kun on perjantai ja työviikko lähenee taas loppua. Vapaa viikonloppu siis tiedossa.



Toivottavasti Teillä kaikilla joilla murheita ja jonkun sorttisia vuotoja yms. niin jaksamisia.



Täällä ei sitten tapahdu mitään. Iskias vaivaa, mutta muuten olo ihan jees. Uusi viikko pärähti taas käyntiin, joten siitä ollaan iloisia. Milloin te joilla aikasempaa kokemusta raskaudesta, olette tunteneet ensimmäisiä liikkeitä...eli siis millä viikoilla? Minä kun en millään malttais enää odottaa, kun sit tuntuis jotenkin konkreettisemmalta koko tää raskaus. Mulla kun ei noita oireita ole oikein ollut missään välissä. Toki maha on jo hiukan pyöristynyt ja kiloja tullut lisää reilu 2 kg. Mutta muuten ei tunnu miltään.



Joku kyseli noita nimi ja kummi juttuja. Meillä jotain pientä mietitty, mutta ei mitenkään aktiivisesti. Yksi kummi on jo päätetty, eli mun velipoika..mutta muuten jää vielä mietintämyssy päälle.



Millos meinasitte muuten alkaa hankkia vauvalle tavaroita..tai lähinnä vaunuja ja pinnasänkyä yms...jos ei niitä valmiina siis ole ja meinasitte ostaa? Me ajateltiin, että ostetaan uudet vaunut ja sänky, muuten saadaan varmaan aika paljon tavaraa ja eiköhän nuo vanhemmatkin jotain ostele...Meillä kun mies haluaisi jo nyt mennä ostamaan pinnasängyn valmiiksi, vaikka ei siis sitä meinattu paikalleen laittaa...Mies on vaan jotenkin nyt niin innostunut. Musta kun on kuitenkin aika aikaista vielä hankkia mitään...en sitten tiedä.



Mutta eipä kummempia taas tällä kertaa..



Viikonloppuja kaikille!



T.Murunen82 + vauveli



rv 15+0

Aika kurja päivä takana. Mulla oli aamulla se neuvolalääkäri, klo 8.50. Ja mun esimies siis käski mut töihin aamulla seitsemäksi ja sain puol yhdeksästä 20 min aikaa suoriutua neuvolaan.. Joo, vähän tiukkaa teki ja olin sitte joku 7 min myöhässä, kiitos kiltin esimieheni. Terkkari siinä mittas paineet ja katto virtsan, ihan ok. Kirosin samalla esimieheni.. Paino oli muutaman kilon tippunut, mutta tuskin loppupeleissä haittaa. Th antoi uuden ajan joulukuulle ja sitten mentiinkin jo lääkärille. Sellanen jo entuudestaan tuttu terveyskeskuslääkäri, nuori nainen, se siellä odotteli. No, katsoi neuvolakorttia ja kommentoi merkintöjä. Teki sitten tutkimuksia, totesi että kaikki alapäässä ok. Eipä se sitten saanut sydänääniä kuulumaan (olis kyllä jo pitänyt). Mikä tietysti harmitti ihan sikana, etenkin kun olin miehenkin saanut mukaan. Lääkäristä tuli mun silmissä tosi nuiva, kun se alkoi kysellä, että onko ollut vuotoja tai jotain asiaankuulumattomia kipuja... No eipä ole ollut, mutta se sai mut tuntemaan ettei kaikki ole hyvin. Totesi vaan, että maanantaina sitten ultrassa nähdään ja kuullaan enemmän. Tältä erää siis kaikki ok. Minä siinä sitten, ensin vittuunnuttuani esimieheeni, aloin itkeä. Mulle vaan tuli niin paha mieli. No juu, tällee raskaana ollessa kaikki tuntuu normia liikuttavammalta. Mies meni sitten ihan tolaltaan, että mikä mua vaivaa ja selitä siinä sitten, että tää nyt vaan on tällästä, että välillä vähän itkettää. Mua on pelottanu koko raskauden ajan ihan kamalasti, josko kaikki ei menekään hyvin. Olin jotenkin kuvitellut tänään selviävän edes jotain, mutta nyt mut valtasikin epävarmuus, onko meidän Möllillä kuitenkaan kaikki hyvin. Kun se pahoinvointikin loppui jo reilu pari viikkoa sitten... Sanoi se lääkäri, että kohtu on ainakin kasvanut, en sitten tajunnut kysyä, onko tarpeeksi. Luojan kiitos se ultra on jo maanantaina. Voi olla itselleni hiukan odotuksellinen viikonloppu edessä. Täytyy keksiä jotain ohjelmaa, jotta saa ajatukset edes aina välillä pois koko asiasta. Toivon silti, että kaikki on hyvin ja silleen.



Nimistä ja kummeista... Ei me olla varsinaisesti nimiä mietitty. Mulla on kyllä mielessä joitakin nimiä, mutta jos vanhat merkit paikkaansa pitää, niistä mikään ei sitten kuitenkaan tule toteutumaan.

Kummeja meillä on kaksi jo kysyttynä. Kummaltakin meiltä vanhemmilta läheinen ystävä. Oon miettinyt lisäksi muita, mutta en oo mihinkään vielä päätynyt. Ei oikein ole muita sellaisia läheisiä tai rakkaita, jotka haluaisi sitoa lapsensa elämään lopuksi ikää. Kenties me vielä keksitään jotakin. mä kuitenkin haluan ainakin sen neljä kummia, sillä itselläni oli vain kaksi, joista toinen kuoli jo aikaa sitten ja toinen ei ole pahemmin yhteyksiä pidellyt. Muistaakseni joskus tokalla tai kolmannella luokalla viimeksi. Lähetti se mulle poikansa mukana ruusun lakkiaispäivänä...

Mitä te oikeastaan kummeilta odotatte? Itselläni ei ole kummilapsia, hyvä kun tuosta omasta selviää... En kyllä tuon esikonkaan kummeihin ole ihan täysin tyytyväinen. Kummitätinsä miehineen (joka siis myös kummi) ei yleensä muista edes merkkipäiviä ja heillä pitää käydä jos heitä haluaa nähdä. Hyvin harvoin enää nykyään vaivautuvat meille päin (viimeksi tytön 2v synttäreillä maaliskuussa 07 ja itseasiassa nyt kesällä kävi kerran ohimennen...). Huomaa ehkä hyvin, että he ovat sukua esikon isän puolelta.

Olen aika kriittinen kyllä näissä asioissa. Pitäisihän se kummius kuitenkin ottaa vakavasti.



Joo, ei taas irtoa pirteintä mahdollista tekstiä, joten ehkäpä koitan keksiä jotain tekemistä. On vaan ollut sen verran rankka päivä, ettei oikein jaksaisi.



Hyvää viikonloppua kaikille!



*tahtoo Möllin* rv 11+2

Ja kello ei tunnu menevän eteenpäin et sais ukon kotiin ja voitais ruveta viettämään perheperjantaita!!

Voi Hanna kun sun vuodot loppuisi. Onhan se aina pelottavaa kun verta tulee vaikka kuinka lääkärit ja neuvolassa sanoisivat että kaikki ok ja kuuluu asiaan. Koita kestää viikonloppu ja ota rauhallisesti.



Viikot vierii. Täällä nyt 14+1. Liikkeitä odotellaan, mutta kai niitä vielä pari viikkoa. Esikolla tunsin ekat puolessa välissä ja kakkosella muistaakseni vkolla 16. Katsotaan nyt. On välillä tuntunut sellaisia hipaisuja, muttei nyt taas moneen päivään. Jotain ilmakuplia varmaan, mitkä heti haluaa tulkita vauvaksi :) Masukin tuntuu pienemmältä. Välillä kyllä pullahtaa aamusta asti ja eilen tuntui jopa supistavan. Nyt kun tietää minkälainen se ns. harjoitussuppari on niin sen tunnistaa. Istuin tässä koneella ja vasen puoli alamasusta meni ihan kovaksi. Tuntui kun olisi hunajameloni tunkenut masun läpi. Pakko olla kohtu, sillä vauva on niin pieni ettei mihinkään vielä tunge. Se onkin sitten hurjaa kun vauva on jo iso ja tunkee oikeasti raajojaan, päätä ja pyllyä ulos kyljestä.



Nyt alkaa kyllä olemaan hyvä ja mukava olo. Intohimot miestäkin kohtaan on taas nousemassa, mikä on mukavaa meille kummallekin. Meillä ei miehellä ole koskaan ollut mitään ongelmia vauvamasusta silloinkaan kun se on iso. Mites muilla? Tiedän miehiä jotka eivät kertakaikkiaan kykene harrastamaan seksiä viimeisellä kolmanneksella. Mutta on tosi kiva taas saada näitä normaalielämän iloja takaisin, hyvä ruokahalu ja muutkin halut :)

Nyt tarvii ruveta raivaamaan paikkoja. Huomaa että lapset ovat olleet vapaapäivällä. Kaaosta pukkaa.

Nauttikaahan viikonlopusta ja isänpäivästä. Yllättäkää odottavat isät mukavasti. Meillä lapset ovat tehneet jotain ihanaa hoidossa. Pitää kai vielä itse keksiä jotain ihanaa. Tykkää lahjonnasta tuo mun mieheni...



Halit, Callaway