Onko koululaisten kasvatusvastuu vanhemmilla vai opettajalla?

Jos oma iki-ihana ekaluokkalaiseni häiriköi tunnilla, on minun vastuullani keskustella lapsen kanssa asiasta ja saada lapsi käyttäytymään paremmin. Toisaalta on myös opettajan vastuulla vaatia, että luokassa käyttäydytään kunnolla. Opettajan ja vanhempien pitää tehdä myös yhteistyötä.

koulukasvattamisesta on etenkin opettajilla. Esim. koulukiusaamiseen puuttumisen ensisijainen vastuu on opettajilla, koska vanhemmat eivät ole osa kouluyhteisöä eivätkä useinkaan saa tietää koulun tapahtumista. Opettajan tehtävä on puuttua asiaan koulussa ja informoida tietysti myös vanhempia.



Ensisijainen yleinen kasvatusvastuu on tietysti vanphempien, mutta jos joku lapsi on siltä osin laiminlyöty, myös muiden aikuisten on kannettava vastuuta. Ts. ongelmia ei voi lykätä " kotiin" , vaan aikuisen on aina kannettava vastuuta (huonosti voivista) lapsista, olivat lapset sitten omia tai eivät. Lapsia/nuoria ei voi jättää oman onnensa nojaan silloinkaan, kun lapsen lähipiiristä ei löydy kasvatusvastuun kantajia.



Kummallista, että tällaista itseselvyyttä pitää (opettajan!) kysellä.

Vanhempana olen 1.vastuussa lapsestani. Silloin kun lapsi on koulussa en voi häntä ohjata tilanteissa esim. olemaan hiljaa ja katsonkin että se on opettajan tehtävä.

Jos koululla on lapsen suhteen jotain huomautettavaa otan palautteen vastaan ja käyn käpi asiaa lapseni kanssa, kotona.

kaikille opettajille!!!! Meissä vanhemmissa on valitettavan paljon niitä, jotka myös joko " kiusaavat" opettajia tai sitten ovat täysin välinpitämättömiä lasten koulunkäynnin suhteen.

Luokanopettajat ovat kasvatustieteitten maistereita, joten on selvää, että he ainakin ovat myös kasvattajia.

olisen yhteiskunnan jäseneksi kasvattamisen instituutio. Etenkin alakoulussa painottuu kasvatustehtävä tiedonjakamistehtävän rinnalla suuresti, mutta ei tietenkään yläkoulussa ja lukiossakaan ole merkityksetöntä.



Päävastuu ja konkreettiset päätökset lasten kasvatuksen suhteen kuuluvat tietysti vanhemmille, mutta jotain on opettajalla kyllä hukassa ammattinsa sisäistämisen suhteen, jos hän ihmettelee, kuuluuko hänelle kasvatusvastuuta lapsesta/nuoresta.

Kivahan se olisi, jos vastuu olisi sillä kelle kuuluu olla. Reaalimaailma ei vaan toimi niin vaan vastuu on sillä, joka sen suostuu ottamaan. Ideaalitilanteessa siis sekä kodilla että koululla. Useissa tilanteissa vain jommalla kummalla ja pahimmassa tilanteessa ei kummallakaan.



Se vasta kauheaa on, jos lapsen kotona ei jakseta ottaa vastuuta ja sitten koulukin luistaa siitä lopusta, kun kotona ei ole jaksettu ottaa...



Sitä kyllä ihmettelen, että ihan oikeastiko on edelleen olemassa opettajia, joiden tehtävä on heidän mielestään vain opettaa eikä kasvattaa. Samoin tuo särähtää korvaan, että oppilaiden pitäisi antaa _opettajalle_ työrauha. Eiköhän se työrauha pitäisi olla muiden oppilaiden opiskelua varten, eikä esim. sitä varten, ettei opettajaraukka sekoa sanoissaan, jos joku vaikka tuntia häiritsee. Ja kyllä olen vahvasti sitä mieltä, että taitava opettaja saa paikattua kodin laiminlyönnin puutteita kasvatuksesta. Ja olen myös sitä mieltä, että jos opettajalla on homma hanskassa, niin harvoin ne oppilaat hänen silmilleen hyppelee, se on just sitä opettajan ammattitaitoa.



Miten tasa-arvoistuminen liittyy tähän?

En kärsi itse pienestä hälinästä mutta osa oppilaista kärsii, joten vaadin työrauhaa.



t. opettaja

jos lapsen kasvatusvastuu on laiminlyöty kotona, ei sitä pääkasvastusvastuuta voi sälyttää opettajien päälle. Silloin täytyy tulla myös koululle enemmän resursseja, psykologia, kuraattoria ym - ei YHDEN opettajan voimat riitä, jos luokalla on 20-30 oppilasta. En usko että ap on unohtanut kasvatusvastuunsa, mutta PÄÄvastuu oppilaasta on luonnollisesti kodilla!

En ole luokanopettaja vaan aikuispuolella, mutta mielestäni moni vanhempi voisi katsoa peiliin ja pikemminkin olla opettajan kanssa yhteistyössä kuin päinvastoin.

jaksua vaan kaikille alakoulujen ja yläkoulujen opettajille!

Kasvatusvastuu on vanhemmilla ja koulussa kasvatusvastuu on opettajilla.



Molemmilla on vastuu myös informoida toista osapuolta mahdollisten ongelmien ilmentyessä.



Opettajan on ymmärrettävä ammattia valitessaan olevansa vastuussa lasten opetuksesta ja kasvatuksesta koulussa. Tämä sisältää mielestäni myös vastuullisen käytöksen vapaa-ajalla. (" Kansan kynttilä" )



(Esim se bb:ssä sekoillut " ope" toimi mielestäni erittäin vastuuttomasti. Opettajan on tajuttava se fakta että hän toimii yhtenä roolimallina lapsen maailmassa. Millaista mallia ko. ope antoi lapsille julkisilla kännäilyillään?)

Koulun tehtävä on tukea lasten kasvatusta. Piste!

Täällä tunnutaan ymmärtävän, että lapsen kasvatusvastuu on vanhemmilla, mutta kas, Jokelan koulusurmaajan tapauksessa näin ei kuitenkaan ollut?

jossa tuo tällaisen sattumuksen tietooni, jotta voin keskustella lapseni kanssa ja estää moisen tapahtumisen uudestaan.



Koulussa esiin tulevat koulun kollektiiviset arvot myös vaikuttavat vahvasti lapsiin ja se, että ne ovat sopivia ja positiivisia on minusta pääasiassa opettajien vastuulla. Niihin yksittäisillä vanhemmilla ei hirveästi ole sanavaltaa. Toinen opettajien vastuulla oleva asia on myös oppilaiden vanhempien informointi. Jos ei tiedä, mitä koulussa tapahtuu, on vanhempien vaikea siihen puuttua (vaikka en siis välttämättä haluakaan yksittäisestä tunnilla häsläämisestä tietää tai ainakin haluan, että siitä lasta nuhdellaan jo koulussa.)

Kotoa tulee kasvatus. Hyvin kasvatettu lasi kunnioittaa opea, vaikka ope olisi lepsumpi.

Minusta opettaja on kasvattaja mutta ei todellakaan tärkeämpi kasvattaja kuin vanhemmat.

Kirjoitin sen vain nopeasti välitunnilla ja tarkoituksella arvoituksellisesti.

Tarkennuksia:



Tottakai olen opettajana vastuussa kasvatuksesta, TOTTAKAI! Puutun tietenkin jokaiseen tilanteeseen, missä kasvattamista tarvitaan (juu, päivittäin ja hetkittäin).



Mutta mutta.. mistä johtuu se, että vanhemmat niin usein syyllistävät opettajaa lastensa huonosta käyttäytymisestä? Kyllä mielestäni vanhempien tulisi katsoa peiliin. Minä todellakin puutun, ja se on työtäni, jos joku oppilas käyttäytyy huonosti. Mutta velvollisuuteni on myös ottaa vanhempiin yhteyttä näissä tapauksissa, varsinkin, jos oppilas ei usko minua. Painotan kodin ja koulun välistä yhteistyötä.



Silti vanhemmat tuntuvat ajattelevan, että ne ongelmat, mitä kouluissa on, opettajan kuuluu hoitaa.



Tähän ketjuun vastanneista kaikki taisivat olla sitä mieltä, että vastuu kuuluu molemmille, mutta kokemukseni mukaan kaikki vanhemmat eivät ole samaa mieltä.