Mitä mä teen jos mun mies jättää mut???

Mulla ei oo täällä kaupungissa muita kavereita ku miehen kaverit ja niiden tyttöystävät, kaikki täällä kesken etten voi muuttaa poiskaan, kuolisin jos näkisin mieheni jonkun muun kanssa jnejne.

Kukaan ihminen jaksa olla oikeesti toisen onnesta vastuussa. Mieti mistä sun tollaset jutut johtuu, onko miehesi sellainen jollainen itse haluaisit olla, mikä on se juttu joka sua siinä kiehtoo. Suhteen tuhoaa varmasti sellanen toisen yli ihannointi ja jalustalle nostaminen. Hae itsellesi apua, ja keskustele asiasta ystäviesi kanssa, jos sulla olis vaikka joku luotettava hyvä kuuntelija lähipiirissä.

ap:

Mulla ei oo täällä kaupungissa muita kavereita ku miehen kaverit ja niiden tyttöystävät, kaikki täällä kesken etten voi muuttaa poiskaan, kuolisin jos näkisin mieheni jonkun muun kanssa jnejne.

Ja muista, että joka viides lapsi elää yhden vanhemman perheessä. Me muutkin yh:t eletään elämää, eikä siihen eroon kuole. Elämä jatkuu vaikka liitto ei jatkuisikaan.

sanoo aina että ei oo sellanen fiilis... Pussataan aamulla ja illalla. Ja siinä se. Oonkohan mä nyt sit läheisriippuvauine...? En mä kyllä ilman sitäkään voi elää. Haluaisin että suhde ois sellanen, että ohimennen mies hipaisisi tai nappaisi välillä kainaloon. Ei meillä, mä tungen sohvalla kainaloon, ei sitä tarjota.

Jos roikut äijässäsi, ajat sen sillä pois. Yritä saada oma elämäsi kuntoon ja eläkää kahden aikuisen elämää.

Oon joskus yrittänyt googlettaa, mutta en oo sieltä saanut vastausta kohtuullisella etsimisellä. Samoin olen yrittänyt täällä kysellä, mutta kukaan ei sitten osannutkaan kertoa. Mulle läheisriippuvuus on mystinen termi, jota täällä kuitenkin taajaan viljellään. Eli mitä se sitten on?



Ei-ap

Läheisriippuvainen hylkää oman paattinsa, omat reittivalintansa, omat mielipiteensä, omat toimintonsa, sanalla sanoen oman itsensä, ja hyppää sen toisen laivan kyytiin.



Ja toisen laivan kapteeni joutuu pitämään siitä huolta, tekemään päätökset kahden edestä, toimimaan yksin.



Ja kun ongelmia tulee, se laivansa hylännyt ei voi ymmärtää, miksei toinen ole tyytyväinen vaikka hän on antanut hänelle KOKO ELÄMÄNSÄ. Se juuri on läheisriippuvuuden ongelma.

Kuinka usein se yleensäkin on normaalia...?

Jos haluat liittonne jatkuvan, alat heti elää omaa elämääsi. Istut yksikseni pöydän ääreen ja alat muistella mitä teit ennen kuin aloit seurustella nykyisen miehesi kanssa, mistä olet kiinostunut, mitä suunnittelit ja mistä unelmoit silloin, kun olit yksin. Miksi te aikoinaan ihastuitte toisiinne? Miten olet itse muuttunut yhdessäolonne aikana ? Mitä muutoksia miehessäsi on tapahtunut ?

Hanki itsellesi elämä l. jos olet aina halunnut koiran, osta se ja liity paikalliseen koirakerhoon, mene koiran kanssa koirankoulutuskurssille jne.



Miehelle ei mikään ole ahdistavampaa, kuin se, että vaimo vaatii kaiken hänen vapaa-aikansa ja että hänestä tuntuu, että hän on vastuussa vaimon viihtymisestä. Sinun löydettyä itsellesi omia ystäviä vaikka jonkun mieluisen harrastuksen parista, tuntee miehesikin voivansa taas hengittää ja silloin pitäisi myös yhteisen ajan olla parempaa, eiköhän se seksikin ala jossain vaiheessa kiinnostaa.

Mutta suosittelisin kyllä teille parisuhdeterapiaa - suostuisikohan miehesi sellaiseen.



Kyllähän sitä molemmilla pitäisi olla ne omat harrastukset - sellaista omaa tekemistä josta saa itselleen energiaa, että pysyy " omana itsenään" ettei ala elää vain toisen kautta.