Miksi jotkut pihtaa ja jotkut ei?

lopettaa imetystä, olen toivonut sen loppuvan jotenkin itsekseen. En halua traumaattista itkuvieroitusta -traumaattista pojalle sekä minulle.

Yöimetyksestä olen keskustellut pojan kanssa, ja sitä hiljalleen lopetellaan. Ainakin yritetään, vaikka poika onkin eri mieltä.



Olen kai vähän hukassa.

Miehen kanssa ei ehditty edes seurustella kovin kauaa ennen kuin lapsi jo oli päätti tulla. En kai ehtinyt tarpeeksi olla pelkästään tyttöystävä, kun olinkin jo lapsensa äiti.



Olen kyllä sitä mieltä että eniten maailmassa rakastan lastani, ja seuraavaksi eniten miestäni. Niin se vain on. Enkä aio siitä tuntea syyllisyyttä.

Tässä seksin vähyydessä on syyllisyyden tunnetta ihan tarpeeksi.



En usko että mieheni menee minua pettämään. Melkoisen pitkämielinen hän on, mutta pettäjäainesta hänessä ei kyllä ole yhtään.



Samankaltainen kuivahko tilanne on kyllä melko monella muullakin lapsellisella parilla, joita tunnen: seksiä ei ole tarpeeksi (eri asia sitten onkin mikä on tarpeeksi...).

Tähän voin kommentoida sen verran, että miehet ja isät ovat useimmiten pitkämielisiä koska rakastavat lastaan, vaimoaan ja perhettään. Miehet toivovat aikansa että jokin muuttuisi. Tämä aika on rajallinen. Jos seksi katoaa suhteesta, silloin se muuttuu kaveruudeksi ja aikanaan loppuu. Sun pitkämielinen, mukava miehesi kyllästyttyään hakeutuu seksin pariin toisaalle.

Toivon että kykenet näkemään lapsen, miehesi ja parisuhteen hieman objektiivisemmin ja käytät huomiotasi ympärilläsi olevaan kokonaisuuteen etkä uppoa pelkästään lapsimaailmaan.

Huhuu! Siellä muutakin elämää, ja miehesi on sun puolella.

Vielä.

M32

P.S. Tsekkaa myös (haku -valikko) ketjut " Frigidit äidit" ja " Vaimo | rakastaja" -ketjut.

Vierailija:

En usko että mieheni menee minua pettämään. Melkoisen pitkämielinen hän on, mutta pettäjäainesta hänessä ei kyllä ole yhtään.

Kysyy taas " Imettäjä" .

Ei kai seksi sentään mikään ihmelääke ole ihan kaikkeen, eikä parisuhteen ainoa miellyttäväksi tekevä asia.

Meillä ainakin nauretaan, halaillaan, pussaillaan, pidetään kädestä, silitellään ynnä muuta vanhanaikaista, vain yhdyntä ja muu seksi on vähemmällä.

Alan kohta vastustamaan seksikeskeistä parisuhdetta!

Kuinkas sitten vaikkapa pariskunnat, joista toinen on esim. sairas, tai halvaantunut, tai asuu eri maassa tai mitä tahansa muuta joka ehkä estää jokapäiväisen seksi-leivän syömisen? Kavereitako hekin vain ovat, ja eroon kulkemassa?

Haluaisin nähdä tämän meidänkin kuivan kauden nimenomaan kautena, joka jonain päivänä on ohi.

Ei kai mikään suhde pysy samanlaisena ainiaan, vaan siinä on erilaisia kausia.

Tämmöistä Tänään Kotona.

Imettäminen ei lopu itsestään. Ihan oikeasti.



Se mitä aikaisemmin kirjoitit miehen kalsareista jne. sisälsi myös ikävän häivähdyksen miehen syyllistämistä.



Nyt teillä on vielä mahdollisuus korjata tilanne, symbioottinen äiti/lapsi-suhde on parisuhteelle myrkkyä. Samoin äidille, mutta koska joskus se lapsikin äidistä irtautuu - mutta sitä voi siirrellä liian helposti liiankin pitkään eteenpäin.



Kirjoituksistasi päätellen uskot että miehesi on itsestäänselvyys. Se on suurin virhe. Mies kestää kyllä paljon perheensä vuoksi, etenkin lapsensa takia, mutta jos hänelle ei löydy paikkaa lapsen lähellä eikä hän ehkä ole itse kykenevä sitä paikkaa ottamaankaan - niin pitkällä tähtäimellä se on todella vakava ongelma.



Itse olen kaikki nuo prosessit läpikäynyt mies. Lapsia on useita, toisella kierroksella ollaan nyt - ja vasta nyt olen oppinut ottaman lasten läheisyyden haltuun alusta lähtien. Haluttomuusongelmaa se ei tosin ole enää ratkaissut, samana itsestäänselvyytenä minuakin pidettiin kunnes kuvioihin tilapäisesti astui kolmas aikuinen.



Se ei ehkä ollut fiksu veto, mutta tilanteessa en pystynyt muuhun, ja ainakin se ravisti suhteen sen verran vakavasti että asioihin oli pakko tarttua - molempien!

On aika naiivia verrata vammautumista siihen " ettei vaan tee mieli" .



Kyllä se vaan loukkaa jos kumppani ei enää halua. Jos se johtuu ulkopuolisesta tekijästä loukkaus ei ole sama. Frustraatio ehkä samanlainen, mutta sen sietää ihan eri tavalla. Mutta fiiliksen pohjalta torjutuksi tuleminen syö pohjan rakkaudelta yllättävänkin nopeasti.

Se mitä aikaisemmin kirjoitit miehen kalsareista jne. sisälsi myös ikävän häivähdyksen miehen syyllistämistä.



Ai että mies pitää ottaa ihan justiin sellaisena kuin hän sattuu olemaan, vaikkapa tupakalle tai vanhalle kaljalle haisten?



Nyt teillä on vielä mahdollisuus korjata tilanne, symbioottinen äiti/lapsi-suhde on parisuhteelle myrkkyä. Samoin äidille, mutta koska joskus se lapsikin äidistä irtautuu - mutta sitä voi siirrellä liian helposti liiankin pitkään eteenpäin.



Minusta symbioottinen äiti-lapsi-suhde on luonnollista, ei myrkkyä.





Kirjoituksistasi päätellen uskot että miehesi on itsestäänselvyys. Se on suurin virhe. Mies kestää kyllä paljon perheensä vuoksi, etenkin lapsensa takia, mutta jos hänelle ei löydy paikkaa lapsen lähellä eikä hän ehkä ole itse kykenevä sitä paikkaa ottamaankaan - niin pitkällä tähtäimellä se on todella vakava ongelma.





Voi olla.





Itse olen kaikki nuo prosessit läpikäynyt mies. Lapsia on useita, toisella kierroksella ollaan nyt - ja vasta nyt olen oppinut ottaman lasten läheisyyden haltuun alusta lähtien.



Hyvä! Eihän sitä kukaan muukaan tee puolestasi -isän hommaa.

Tekstistäsi päätellen tätä tilannetta ei vielä ole jatkunut kovin pitkään.

Kun seksi katoaa, kuihtuu myös parisuhde. Seksi on tärkeä osa parisuhdetta ja yksi sitä koossa pitävä voima. Seksi on nimenomaan ihmelääke. En henkilökohtaisesti usko platoniseen parisuhteeseen, sinä voit sitä yrittää ja ehkä onnistuakin siinä. Toivottavasti myös miehesi hyväksyy ajatuksen.

Mitä vammaisiin tulee, hekin voivat harrastaa seksiä.

Ja kaukosuhteet ovat myös silkkaa piinaa.

Mikäli kyse on " kuivasta kaudesta, joka jonain päivänä on ohi" niin hyvä. Toivottavasti parisuhde ei ole ohi ennen sitä.

Olet nyt kuitenkin ilmaissut itseäsi jo tällä palstalla ja se osoittaa sen että ole huolissasi tilanteesta. Ja kirjoitusten perusteella syytä onkin.

Jos et tee asialle mitään vaan jatkat vetäytymisretkeäsi vauvamaailmassa, saattaa hyvinkin olla että se sun kalsarimies lähtee sinne missä häntä arvostetaan ja halutaan. Pitkäpinnaisuudesta johtuen sen aika ei ilmeisesti ole vielä lähitulevaisuudessa, mutta se ajatus saattaa hyvinkin kyteä hänen sisällään.

Onnea valintoihin.

M32

Vierailija:

Kysyy taas " Imettäjä" .

Ei kai seksi sentään mikään ihmelääke ole ihan kaikkeen, eikä parisuhteen ainoa miellyttäväksi tekevä asia.

Meillä ainakin nauretaan, halaillaan, pussaillaan, pidetään kädestä, silitellään ynnä muuta vanhanaikaista, vain yhdyntä ja muu seksi on vähemmällä.

Alan kohta vastustamaan seksikeskeistä parisuhdetta!

Kuinkas sitten vaikkapa pariskunnat, joista toinen on esim. sairas, tai halvaantunut, tai asuu eri maassa tai mitä tahansa muuta joka ehkä estää jokapäiväisen seksi-leivän syömisen? Kavereitako hekin vain ovat, ja eroon kulkemassa?

Haluaisin nähdä tämän meidänkin kuivan kauden nimenomaan kautena, joka jonain päivänä on ohi.

Ei kai mikään suhde pysy samanlaisena ainiaan, vaan siinä on erilaisia kausia.

Tämmöistä Tänään Kotona.

Vierailija:

Se mitä aikaisemmin kirjoitit miehen kalsareista jne. sisälsi myös ikävän häivähdyksen miehen syyllistämistä.

Ai että mies pitää ottaa ihan justiin sellaisena kuin hän sattuu olemaan, vaikkapa tupakalle tai vanhalle kaljalle haisten?

Ei, mutta jos ihmiseltä tuntuu siltä ettei häntä arvosta hän ei itsekään arvosta itseään eikä silloin panosta omaan olemukseensa. Se on noidakehä, ja jos antaa sen ruokkia itseään ollaan tuhon tiellä.

Nyt teillä on vielä mahdollisuus korjata tilanne, symbioottinen äiti/lapsi-suhde on parisuhteelle myrkkyä. Samoin äidille, mutta koska joskus se lapsikin äidistä irtautuu - mutta sitä voi siirrellä liian helposti liiankin pitkään eteenpäin.

Minusta symbioottinen äiti-lapsi-suhde on luonnollista, ei myrkkyä.

Ei ole. Lapsi kasvaa ja aikuistuu lopulta. Väkisin lasta ei pidä irrotella äidistä, mutta jos lapsi on ainoa hellyyden lähde äidille on lapsellakin liian iso taakka kannettavana. Lapsen pitää myös saada tutustua muihin ihmisiin ja maailmaan, ja pienen askelin irtautua äidistä.

Itse olen kaikki nuo prosessit läpikäynyt mies. Lapsia on useita, toisella kierroksella ollaan nyt - ja vasta nyt olen oppinut ottaman lasten läheisyyden haltuun alusta lähtien.

Hyvä! Eihän sitä kukaan muukaan tee puolestasi -isän hommaa.

Ei niin. Se on tällaisen tilanteen vaikein juttu, ratkaisut eivät löydy yhden ihmisen toimenpiteistä vaan vaativan yhteistä köydenvetoa ja hiileen puhaltamista.

joka kerkesi vastata tuossa välissä :-)

Onneksi välillä jotkut miehet herää näistä painajaisista ja tajuaa minkä virheen on tehnyt kun on pilannut viettoman ihmisen elämän tuommoisella naisella kuin sinä IMETTÄJÄ!!! ehkä miehesi kuuluu tähän ryhmään kuka on hiljaa ja katsoo vierestä 10vuotta kunnes napsahtaa ja sit vedetään haulikolla koko perhe seinälle BUAHAHHA!!! SITÄ SAA MITÄ TILAA ;)

sen verran minäkin palaan vielä tähän keskusteluun että sanon sen viimisen pointin.



imettäjä, asia ei todellakaan ole niin että sinun tarvitsee valita joko lapsen tai miehen väliltä. sinä voit ihan oikeasti saada molemmat. se on ihan oma valinta. ensimmäinen lapsi on iso kriisi ja suuri juttu. tiedän sen, itsekin aloin odottaa alle 6kk seurustelun jälkeen ja meille syntyi allerginen koliikkivauva. äitiys voi viedä menneessään hyvässä ja pahassa, mutta äitiys ei saa olla kaikennielevä asia. tasapainoilua se vaatii jos lapsi on vaativa, mutta anna miehesi olla mies. olethan sinäkin muuta ihmisenä kuin äiti- sinä olet ihminen ja nainen.



lapsiin voi ihan oikeasti muodostaa todella lämpimän ja läheisen suhteen ja samalla pitää suhteen mieheensä hyvänä.



kokeilepa ihan piruuttasi että sanot miehelle että sori- en ole huomioinut sinua tarpeeksi ja haluan että sulla ja meillä on hyvä olla tässä suhteessa- mitä sinä kaipaisit?. saatat yllättyä miten helpottuneeen vastauksen saat.



kyllä nimittäin miehetkin haluavat (eivät vain seksiä) läheisyyttä, huomiota, arvostusta ja aitoa kiinnostusta heitä kohtaan ihmisenä ja miehenä. vaikka eivät sano sitä ääneen välttämättä.



16, se 3 lapsen äiti

mikään sääli-p kelpaa,kun kyllä huomaa,että en oo hommassa täysillä mukana. Että mikäs siihen neuvoksi?

Vierailija:

mikään sääli-p kelpaa,kun kyllä huomaa,että en oo hommassa täysillä mukana. Että mikäs siihen neuvoksi?

Sama ongelma meillä, suuseksi tuntuu paremmin kelpaavan. Siinä kun muutenkin on kyseessä pelkkä nautinnon tuottaminen toiselle. Tosin ukon nautinto on pari kertaa saanut minunkin haluni heräämään ;-)

Säälipillusta puuttuu usein kipinöinti eikä oikein huvita yhtyä lahnaan.

Suuseksi on hyvä keino pitää seksielämää ja parisuhdetta yllä, vaikkei naista seksi juuri kiinnostaisikaan. Jos haluttomat naiset antaisivat edes säännöllistä suuseksiä, suhteen arki ja tulevaisuus olis paljon paremmalla alustalla. Viikossa seksiin kulutettu aika on minimaalinen verrattuna sen tuottamaan yleiseen hyvään. Kummasti arki taas rullaa, vaikkei kaikki niin iisiä olekaan. Miehen ajatuksetkin pysyvät paremmin vaimossa eikä tartte kurkkia aidan toiselle puolle. Pihtarit, suosittelen testaamaan em. keinoa. Miehen, seksielämän ja suhteen hoitaminen voi olla todella pienistä asioista. Niille, jotka ovat kadottaneet halun yhdyntään ja inhoavat suuseksin antamista (ja saamista), tilanne voi olla kiemuraisempi.

M32

Vierailija:

Vierailija:

mikään sääli-p kelpaa,kun kyllä huomaa,että en oo hommassa täysillä mukana. Että mikäs siihen neuvoksi?

Sama ongelma meillä, suuseksi tuntuu paremmin kelpaavan. Siinä kun muutenkin on kyseessä pelkkä nautinnon tuottaminen toiselle. Tosin ukon nautinto on pari kertaa saanut minunkin haluni heräämään ;-)

sitä aitoa halua sit etsisi eikä jaksa näytellä himokasta,jos ei himota

jos ei suuseksi kelpaa. Vaimollani on myös halut kadoksissa, olleet jo synnytyksestä lähtien. Suuseksiä antaa 1-2 x viikossa, ja sanoo nauttivansa siitä että minun on hyvä olla. Pikkuhiljaa on alkanut haluamaan välillä myös kunnon seksiä. Eli kyllä seksin (suuseksinkin) harrastaminen taitaa lisätä vähitellen hänen halujaan seksiin. Jos minkäänlaista intiimiä " toimintaa" ei ole, haluttomuuskin varmaan syvenee. Varmaan ne hormonitasot alkavat palautua normaalimmiksi kun edes jotain seksiä harrastaa, vaikkakin vain antavana osapuolena.



M35

Aika tuuliajolla tuntuu mies olevan jos ei edes suuseksi kelpaa.

Arvostan asennettasi, olet aktiivinen etkä ole uppoutunut vauvamaailmaan vaan olet edelleen kiinnostunut parisuhteen hoitamisesta.

Vierailija:

sitä aitoa halua sit etsisi eikä jaksa näytellä himokasta,jos ei himota

Seksiä pumpataan liikaa mediassa. Sitä on jopa energiajuomassa!



Se on asia, jota mikään media ei kuitenkaan voi jäljitellä-joka parilla oma, intiimi maailma, josta vain he kaksi voivat nauttia ilman kaavoja ja sääntöjä, näin sen pitäisi olla



Ehkä osa suuresta haluttomuusongelmasta johtuu asian arkipäiväistymisestä ja " liha-meiningistä" .



Meillä ei ole haluongelmia vaikka lapsi on vaikea välillä, täytyyhän hänenkin nähdä vanhempien suutelevan ja hellivän toisiaan, siitä tulee oiva miehen malli. Eikä hän (lapsi) voi joka hetki olla kaiken keskipiste vaan hellyys on kaikille jaettavaa perheessä.



Jos imetys on tärkeämpä kuin seksi, miten voit väittää, että et tiedä milloin harrastaisit seksiä, voitte tehdä sen milloin vain kunhan olette ennakkoluulottomia ja sinut itsenne kanssa. Sauna, vessa tai sohva käyvät. Siihen riittää joskus varttikin, ei tarvita tunnin lämmittelyä.



Imetys vei minulta väliaikaisesti aikanaan orgasmikyvyn mutta se onneksi palasi kolminkertaisena takaisin!! Sekään ei saa johtaa kylmenemiseen miestä kohtaan! Mistä muualta erotiikkaa kuin kotoa?

Voiko olla yksinäisempää kuin parisuhteessa yksinäinen??

Rakastakaa nyt toisianne.



Muru

Säälipillusta puuttuu usein kipinöinti eikä oikein huvita yhtyä lahnaan.

Omalla kohdallani sitä kipinöintiä pitää olla säälisuihinotossa tai säälirunkkauksessakin. Jos nainen ei ole hommassa täysillä mukana, on se aika kaukana nautinnosta, kun yrittää kehittää jotain kiihoittavia ajatuksia, että lasti lähtisi, samalla kun nainen hoitelee sinua poissaolevan näköisenä. Ehkä jos samalla saisi pornoa katsoa, niin homma voisi toimia.

JiiKoo

Ennemmin vireää masturbointia kuin väsynyttä säälipillua.

m

Vierailija:

Säälipillusta puuttuu usein kipinöinti eikä oikein huvita yhtyä lahnaan.

Omalla kohdallani sitä kipinöintiä pitää olla säälisuihinotossa tai säälirunkkauksessakin. Jos nainen ei ole hommassa täysillä mukana, on se aika kaukana nautinnosta, kun yrittää kehittää jotain kiihoittavia ajatuksia, että lasti lähtisi, samalla kun nainen hoitelee sinua poissaolevan näköisenä. Ehkä jos samalla saisi pornoa katsoa, niin homma voisi toimia.

JiiKoo