5. päivä menossa.. Kauankohan vielä jaksais?

Opettele viittomaan.

Mykkäkoulu (Sirkesalo)

Mä liikaa lupaan

ja pelaan parempaa

ei paksu pää voi joka juttuu muistaa



Tähän tummaan tupaan

huono tuuli puhaltaa

ja hiljaisuus mut epätoivoon suistaa



Lopeta jo toi mykkäkoulu

halaa mua

vihasi on mulle liian viileää



Lopeta jo toi mykkäkoulu

mä haluun sua

syväjäätynyt sydän on pakko lämmittää



Meni sukset ristiin

ne väärin voitelin

ei juttu enää huonommin vois luistaa



Tähän umpihankeen

sut eilen eksytin

nyt jääräpäitään kumpikin saa puistaa



Lopeta jo toi mykkäkoulu

halaa mua

vihasi on mulle liian viileää



Lopeta jo toi mykkäkoulu

mä haluun sua

syväjäätynyt sydän on pakko lämmittää



Sun kantapääsi karjuu

ja kädet känisee

vatsalihaksetkin valittaa



Mä kunniani kuulen

vaikket päästä ääntäkään

kun silmäs salamoita sinkoaa



-soolo-



Lopeta jo toi mykkäkoulu

halaa mua

vihasi on mulle liian viileää



Lopeta jo toi mykkäkoulu

mä haluun sua

syväjäätynyt sydän on pakko lämmittää



Lopeta jo toi mykkäkoulu

mykkäkoulu

lopeta jo toi mykkäkoulu

Mykkäkoulu hillitsee kiihtymystä







Onnellisissakin avioliitoissa on mykkäkoulua, mutta se on molemminpuolista vetäytymistä. Onnettomissa liitoissa yleensä toinen puolisoista vetäytyy ja toinen ¿ tavallisesti vaimo ¿ jatkaa riitaa. Tämä on ongelmallista, sillä miehen fysiologiset reaktiot eivät pääse rauhoittumaan.







Ristiriitatilanteissa miesten verenpaine kohoaa ja ärtymys kasvaa ja samalla käytös muuttuu kylmän itsevarmaksi. Naisetkin alkavat toimia samaan tapaan ylimielisesti, mutta heidän fysiologiansa ja tunteensa eivät välttämättä muutu. Mykkäkoulu onkin miehinen keino hillitä kiihtymystä.







Kiihtymyksen vähentäminen on järkevää, sillä pitkään jatkuva mielenkuohu voi yllyttää miehen raivoon, jopa väkivaltaan. Ajan oloon mykkäkoulu on kuitenkin huono keino hallita kiihtymystä.







Jos puolisot aina väistävät ristiriitatilanteissa, he eivät opi kehittämään rakentavia ja molempia tyydyttäviä ratkaisuja.







Onnellisissa avioliitoissa ei ole voimakkaasti hallitsevaa osapuolta, vaan niissä otetaan tasavertaisesti huomioon molempien halut. Mielenkiintoista on, että erityisesti naisten dominoimat avioliitot ovat usein onnettomia.

pari tekstiviestiäkin on joutunu lähettään koskien lapsen hakua.



Mutta on tää tosi typerää ja lapsikin ihmettelee kun äiti on muuttanut työhuoneeseen nukkumaan. Tää olis oikein klassinen äidin luo lähdön paikka mutta ei oo äitiä jolle vois mennä.



Sisuttaa niin kovin, koska minähän huudan vain aiheesta sitten kun ei tavallinen puhe tunnu menevän perille..

Mä aina joskus päätän ruveta mykkäkouluun ja jaksan ehkä tunnin, sit alkaa naurattaa tai mies tulee halimaan.

Niinpä mykistely sitten loppui ja luovutin. Alkoi väsynyt keskustelu siitä mitä oli sanottu ja mitä itse asiassa tarkoitettu.. Kaikkea tavallista. En tiedä muuttuuko mikään kuitenkaan, jos ei ite muutu. Eli kai lopetan toivomasta mitään muilta ;(



Kyllä lapset varmasti asian huomasivat, toki puhuin heidän kanssaan niin normaalisti kuin vain kykenin. Mutta oli meillä rauhallista kun ukko katsoi telkkaria illat ja minä elelin lähinnä työhuoneessa silloin kun en tehnyt hiljaisena kotihommia.



En koe varsinaisesti kiduttaneeni ketään, mutta kieltämättä aloin miettiä lasten kannalta tilannetta ja silloin päätin luopua hiljaisuudesta. Luulen etten olisi jatkamalla saanut yhtään parempaa lopputulosta aikaiseksi - jos ei nytkään mikään muuttunut. Mies lähinnä vaan helpottui, että kiva kun et enää mökötä hiljaa.



t. ap

Tuntuu että minä olen aina se, joka hieroo sovintoa/keskustelua ja ettei miestä kiinnosta. Taitaa kai nauttia hiljaisuudesta vaikka kävikin kyselemässä alkuillasta taas että kauanko aion vielä jatkaa?



Pitääkö minun aina joustaa ja ottaa se eka askel??

puhettani.



Mutta eiköhän tuo mykkis kannata jo lopettaa. Mitä hyötyä tuosta enää on? Lapsetkin on varmaan jo aika ihmeissään ja kärsivät.