Miten jaksaisit jos miehesi lähtisi kuukaudeksi työmatkalle?

Menisi arki ihan uusiksi.

Olen työssä, mutta mies on myös työssä sekä opiskelee.

Lapsi 1 v 7 kk, hoidamme hänet vuorotellen kotona. Emme halua vielä viedä hoitoon.

Ja näkisin paljon ystäviä kotona ollessani. Pitäisi olla ohjelmaa ja kontakteja.



Olen kotiäitinä, lapsi vajaa 2 v.



Mies on välillä 3 tai 4 päivää ulkomailla. Silloinkin alkaa jo välillä se vika pv tökkiä, kaksin lapsen kanssa.

kun lapset oli 1v11kk ja 4v2kk ikäiset. Olin ollut töissä pari kuukautta siinä vaiheessa. Alku oli todella ahdistavaa ja hankalaa mutta loppua kohti alkoi jo sujua.

Olen äitiyslomalla. Kotona on vauvan lisäksi 3-vuotias uhmis.

Sukulaiset ja ystävät asuu kaukana, koska muutimme vast' ikää.

lapsi 2v ja kotona olen

minun ja lasten arki ei juuri muuttuisi, paitsi että mulla olisi vähemmän tiskiä, pyykkiä ja siivottavaa. Eikä tarvitsisi pelätä aina kun vauva itkee tai 3-vuotias kiukkuaa, että mies räjähtää ja me joudutaan kyhjöttämään makkarissa ja yritän epätoivoisesti hiljentää pieniä :(

Onhan se välillä tiukkaa, mutta mies tekee unelmatyötä. Nautitaan sitten niistä hetkistä kun ollaan perheen kesken. Itsee eniten rasittaa se kun ei pääse omaa kuntoa huoltamaan. Ajattelin tosin ostaa kuntopyörän, joten jospa sekin ahdistus tästä alkaisi helpottaa. Ihan hyvä se on välillä olla erossakin .

Lapset 2v ja 4v. Kuukausi ei ole aika eikä mikään.

Itsekin hoidan kahta työtä samalla ja aikaa on myös hoitaa kuntoa.

Tukiverkosto? Mikä se on? Kyllä se on itse vaan jaksettava ja luotava omat selviytymisrutiinit.

Tulee seuraavan kerran jouluksi, silloin on kuukauden täällä. Lähtee sitten vielä 3kk:ksi pois, kunnes komennus loppuu.



Lapset ovat nyt 7v, 2v ja 1kk. Ihan hyvin olen jaksellut, ei oikeestaan mitään ongelmaa. Synnytykseen olis ollu kiva saada mies, mutta syntyihän tuo ilmanki.

Tosin, mulla on ihana anoppi, joka hakee joka toinen viikonloppu 2 vanhinta niille la-su yökyläilemään. Silloin voin itse levätä, JOS on ollu raskas viikko.

Meillä on niin hyvä tukiverkosto, ettei elämä ole yhdestä miehestä kiinni! ;D Siis, jos olisi pakko, niin aivan mainiosti yhden kuukauden pärjää, mutta meillä onkin vain yksi lapsi, 4-v poika.

Meillä lapset 2- ja 3- vuotiaita ja mies välillä toisella puolen Suomea, joskus ulkomailla; ensivuonna kohteina tiedossa 3 maata ja uusia saattaa tulla.



Itse teen kolmea vuoroa, äitini on lähellä apuna (hakee lapset hoidosta tai tulee yöksi meille kun olen töissä) ja jos miehelle tulee tosi pitkä reissu niin voidaan viedä lapset toiselle mummolle joka ottaa lapsia pidemmäksikin aikaa jos työtilanne heillä siihen mahdollinen!



Talviaika on jännempi kun tarttee lumia kolata pihasta ennen lähtöä ja hoitaa talon lämmitystä ettei takat mene kylmiksi. Jos olisin kotona niin homma olisi helppo. Musta on ihanaa kun mies näkee työkseen maailmaa ja nauttii mitä tekee, konttorissa pelkästään hänestä ei ole.

Minä rakastan ja tarvitsen yksinoloa (tai no yksinoloa 2 pienen lapsen kanssa).



Kunhan se sitten joskus tulisi takaisinkin!

mieheni jatti minut tyomatkan takia yksin pariksi kuukaudeksi, vain pari paivaa ennen kuopuksen syntymaa. Matkusti itse toiselle puolelle maailmaa. Siina sitten yritin sinnitella vauvan ja uhmaikaisen kanssa yksin ilman tukiverkkoa. Sama toistui kun kuopus puolivuotias, silla kertaa matka kesti 3 kuukautta.



Tuloksena keskivaikeasti masentunut aiti.

Alkoholi ja ilotytöt ovat melko yleisesti kuvioissa mukana pienten lasten isilläkin. T: Asiaa sivusta seurannut nais-DI.

Käyn koulussa ja töissä. Yksi lapsi, 3,5v.

mies lähti just reilux 2 viikox reissuun pallon toiselle puolelle. Itseäni en niin murehdi mutta 2v isin työlle saattaa olla kova pala! Ohjelmaa koitan keksiä ja aikaa vietetään paljon vanhempieni luona ja anoppilassa.

oman elämäni siihen, että miettisin ja vatvoisin ja jossittelisin asioita, joita en voi tietää?

En voi vahtia aikuisen ihmisen jokaista askelta. Aikuinen mies tekee itse omat valintansa enkä minä voi niitä omilla toimillani estää. Voin vain itse tehdä omat valintani ja valita sen, että pettäjän kanssa en elä.

En " kyttää" tai vakoile tai kuulustele, mutta jos kerran jäisi kiinni uskottomuudesta, toista tilaisuutta ei tulisi.

Sulla se surullinen elämä vasta onkin, kun notkut siellä kyyläämässä ja kuolaamassa muiden miehiä.

Mutta ihmettelen vaan vaimojen sinisilmäisyyttä. No, se mitä ei tiedä ei voi vahingoittaa. 18.

kun noin paneudut muiden tekemisiin.