Onko lasten kiroilu tai muu ikävä puhetapa oikeasti niiin kamalaa?
Minusta on kohtuutonta, kun toiset vanhemmat vahtivat lastensa kielenkäyttöä kuin haukat. Onko se nyt oikeesti maailman kamalin asia, jos lapsi joskus päästää suustaan rumaa puhetta. On maailmassa nyt tärkeämpiäkin asioita.
Kommentit (29)
Kerropa se jos sen luulet tietäväsi.
He saavat kiroilla, jos siltä tuntuu ja muutenkin purkaa pahaa mieltään. Oikeasti tiedän millaisia lapseni ovat, heillä on myös (tietenkin) heikkouksia, mutta niihin ei kuulu salakähmäisyys tai ulkokultaisuus.
ap
Vihastuksissaan, kun kolauttaa varpaansa tms. En vaan kertakaikkiaan näe siinä mitään kamalaa, ne on vaan sanoja.
Eri asia taas, jos joka toinen sana on vittu. Kuulostaa todella ääliömäiseltä.
Olen myös lapsille sanonut, että kiroilu on epäkohteliasta, muille ei kiroilla, siitä moni pahoittaa mielensä.
Kotona taas jos jokin asia vituttaa, mikäs siinä, antaa palaa vaan jos helpottaa.
Meillä näin.
käyttäytyvät.
Tuollaiset vanhemmat kokevat mitä kamalimpia järkytyksiä kun kuulevat että omat lapset osaavat tehdä jopa pahempaa kuin kiroilla.
Älä ole naivi.
Vierailija:
käyttäytyvät.Tuollaiset vanhemmat kokevat mitä kamalimpia järkytyksiä kun kuulevat että omat lapset osaavat tehdä jopa pahempaa kuin kiroilla.
Älä ole naivi.
että lapseni eivät ole ulkokultaisia, mm. siksi, että saavat kotona vapaasti purkaa tuntojaan, vaikka sitten kiroilemalla. Luuletteko oikeasti, että kaikki lapset kännäävät jo 9-vuotiaasta kaupungilla????
ap
Kiroilu noin yleensä on väärin, ihan joka kulttuurissa, se että se olisi paheellisuuden perikuva, ei pidä paikkaansa, mutta se että vanhempi vastoin oman kulttuurin tapaa, antaa lapsensa tehdä oman kulttuurin vastaisia asioita, voi vaikeuttaa lapsen sopeutumista myöhemmin omaan ikäluokkaansa, koska kotoa opittu puhetyyli, vaikka vain harvoinkin käytettävissä sanoissa, on silti näkyvä osa tulevassa työyhteisössä/koulussa jne.
Kirosanat ovat voimasanoja, mutta kaikella kunnioituksella ap, koetko että 9-v sanoo luontevasti saatanan helvetin, vitun, ymv?
Lapseni tietysti tietävät, että kiroilu on rumaa, miksi he muuten sillä meitä uhmaisivat. Siitä ei kuitenkaan tarvitse mielestäni tehdä sen suurempaa numeroa. Jos vanhemmiltakin joskus lipsahtaa kirosana, niin miksi lapset tuomitaan heti armotta. Sitä paitsi kielenkäyttö ja soveliaat sanat ovat hyvin kulttuuri- ja aikasidonnaisia. Tästäkään asiasta ei löydy absoluuttista totuutta tai oikeassa olemista. Anoastaan vanhempien pelko, että heidän lapsensa ovat tuhoon tuomittuja, jos päästävät yhden hemmetin suustaan.
ap
Kun kerran 16-vuotiaskin alkaa itkemään, vaikka on voimakastahtoinen. Kuulostaa tosi kamalalta. Mitä kiroilusta siis seuraa? MITÄ TEET lapsillesi, jos he kiroilevat? Nyt vittu kerrot.
Vierailija: