Olen mustasukkainen mieheni veljestä - viekää hoitoon ?

Mua todella v***ttaa katsella sitä kahden nuoren ja täydellisen ihmisen auvoisaa onnea (ja sen pakonomaista näytösluonteista esittämistä) ja sitä, miten tuosta naisesta kertaheitolla tuli anoppini lempiminiä.



Voin myös tässä myöntää olleeni jonkin aikaa jopa jossain määrin masentunut, kun tuo pari ilmoitti saavansa vauvan. Pelkäsin, että anoppi ei noteeraisi enää meidän lapsia mitenkään.



Huh, kyllä helpotti tunnustaa tämä kaikki ääneen. Saa kaikin mokomin kärrätä hoitoon minutkin.

Ja sitten kaikkien niitten viisaitten ohjeet, miten tästä taudista paranee ?

Nostan!

mitä hän ajattelee ja toivoo ?

Vierailija:

Mua todella v***ttaa katsella sitä kahden nuoren ja täydellisen ihmisen auvoisaa onnea (ja sen pakonomaista näytösluonteista esittämistä) ja sitä, miten tuosta naisesta kertaheitolla tuli anoppini lempiminiä.

Voin myös tässä myöntää olleeni jonkin aikaa jopa jossain määrin masentunut, kun tuo pari ilmoitti saavansa vauvan. Pelkäsin, että anoppi ei noteeraisi enää meidän lapsia mitenkään.

Huh, kyllä helpotti tunnustaa tämä kaikki ääneen. Saa kaikin mokomin kärrätä hoitoon minutkin.

Siis ihan kuin omasta elämästäni! paitsi että meillä tuo anopin lempilapsenlapsikuvio on jo täyttä totta ja mua surettaa hirveästi omien lastemme puolesta. Mies ei näe kuviota, onhan hän perheen poika eikä osaa vertailla äitinsä erilaista käytöstä lastenlastensa suhteen. Tuntuu että tuo lempiminiä saa tehdä ja sanoa ihan mitä vaan eikä kukaan ole moksiskaan, mutta jos itse sanon yhtään mitään epäpositiivista mistään niin anoppi on katkaisemassa välejä minuun.

Joo, olen kyllä ollut jo vuosia salaa ihastunut miehen veljeen, mutta tämä kälykateus on vielä kamalampaa! Terapiaan olen menossa heti kun saan jostain ajan mutta ovat penteleet yksityisvastaanotoillakin niin täyteen buukattuja että ihme säkä olis jos saisin ajan.