Ärsyttävää, kun Meidän Perhe- lehdessäkin toimittaja kirjoitti

Vähän sama kun teinit joskus ruikuttavat koulupakosta. Eihän Suomessa ole varsinaista KOULUpakkoa, vaan oppivelvollisuus, jonka voi halutessaan suorittaa kotonakin.



Ei kaikkea kannata ottaa niin kirjaimellisesti.

Myös esim. Iltalehti kirjoittaa vähän väliä, että senjasen lapsi sai kasteessa nimen sejase.



Meidän lapset on kastettu, mutta nimet he ovat saaneet jo paljon aikaisemmin. Kummankin syntymän ja ristiäisten välisenä aikana on ties kuinka moni ihmetellyt, miten lapsilla voi jo olla nimi, kun ei ole vielä kastettu...

" sanoimme toisillemme tahdon" -jutut. Niin kuin se nyt olisi jotenkin mainittava asia. Kyllähän sitä voi sanoa " tahdon" , vaikka sata kertaa päivässä. Mutta se on aivan eri asia kuin avioliittoon vihkiminen.

Joku kyseli myös joskus tällä palstalla, joko Kurrien poika on kastettu, tarkoitti kai onko lapselle annettu nimi.

On paljon perheitä, jotka eivät kuulu kirkkoon, mutta kaikille lapsille annetaan kyllä nimet.

Niin kauan kun taakse tiedän on Suomessa annettu kasteen yhteydessä myös nimi. On ihan sama kuuluuko se kasteen sisältöön tai ei, mutta siinä yhteydessä se annetaan. Tuossa tilaisuudessa se käytännössä ikäänkuin lopullisesti päätetään ja kirjallisesti sinetöidään. Ketä kiinnostaa, minkä prosessin läpi se papru kulkee?



Miten joku täysjärkinen ottaa tälläisestä pienestä muotoseikasta elämääkin ärsyttävämmät herneet nenuunsa????

Kummajaisia ovat ne, jotka eivät kasta lastaan. Siis poikkeavat valtavirrasta.