Synnytys ilman anestesiahoitajia, tai kätilöitä, tai... Tehyasiaa...
Menee vähän väärille raiteille odotuspuolella, kokeillaan pysyykö täällä asiassa? :)
Eli neuvolan tätin mukaan voi olla että vaikka kätilöitä olisikin juuri niin että pärjätään, niin anestesiahoitajien puuttuminen vie (saattaa viedä) mahdollisuudet puudutuksiin. :( Kyllä epiduraali oli NIIIIIIIIN ihana asia esikoisen synnytyksessä, että ei tahtoisi ajatella luomusynnytystä... Ja tämä siis OYS:ssa, yliopistosairaalassa ehkä odotettavissa oleva tilanne.
Eikä kyllä houkuta sekaan että osastot kiinni, jolloin muutaman tunnin ikäisen kanssa kotiin polikliinisestä synnytyksestä, HUI!
Kun nyt kuulostaa että ratkisu menee lähelle sitä 19. päivää, niin kyllä ei taida uni tulla silmään siinäkään määrin kun tähän asti.
Muita samassa veneessä?
Leitz, rv 34+1, la 27.11, esikoinen 4v
Kommentit (20)
Minulle tehtiin sektio suunnitellusti 37+3 kaksosten perätilan ja oman hepatoosin vuoksi. Molemmat lapset painoivat melkein kolme kiloa ja kaikki sujui täysin ongelmitta. Joten älä huoli :)
Itseäni jänskättää lähinnä se miten käy jos noihin irtisanoutumisiin todella mennään. Oman tulevan sektioni ajankohta on heti vuodenvaihteen jälkeen ja hieman mietityttää mitä sitten jos sairaalassa ei ole sairaanhoitajia...ulkomaille?
kun synnyttäjälle annetaan epiduraalipuudutus. Kätilö tekee valmistelut ja anestesialääkäri laittaa. Ja kaikissa sairaaloissa säilyy tietysti valmius hoitaa kiireellisiä asioita ja sektiot hoidetaan.
Saattaa joutua odottamaan turhan kauan. Ja muistaakseni epiduraalin yhteydessä anestesiahoitajan tulisi tarkkailla puudutettua jonkin hetken puudutuksen jälkeen (muistankohan väärin?). Tämäkin voi olla vaikea toteuttaa, jos henkilökunnasta on kaikin tavoin pulaa.
Esim. Tyksissä synnytysosaston KAIKKI kätilöt ovat ilmoittaneet irtisanoutuvansa, joten siellä luulisin kaikkien toimintojen hidastuvan ja heikkenevän.
vaikuttaa siihen, että anestesialääkärit ovat kiinni leikkauksissa ja nukutuksissa. Normaalisti anestesialääkäri käy nukuttamassa potilaan ja anestesiahoitaja hoitaa nukutusta ja potilasta siitä eteenpäin. No kun anestesiahoitajaa ei ole, niin anestesialääkäri tekee hoitajan hommat eli voi olla vaikea irrota epiduraalin laittoon.
Toivotaan, että ratkaisu syntyisi pian.
Siis synntyksessä anestesialääkäri siis huom LÄÄKÄRI...AnestesiaLääkäri, ei hoitaja, laittaa sen epiduraalipiikin tai sen mistä se epiduraali menee ja sitten kun synntyttäjä haluaa lisää epiduraalia niin kätilö laittaa sitä sitten. Synntytyksissä ei ole anestesiahoitajaa koskaan paikalla!
minsu1:
Synntytyksissä ei ole anestesiahoitajaa koskaan paikalla!
:-D Olinkohan minä sitten maailman suurin poikkeus, kun anestesiahoitaja oli paikalla spinaalin laiton ajan ja jäi valvomaan joksikin aikaa sen jälkeen?
Ja edelleen olen samaa mieltä joidenkin vastaajien kanssa, että anestesiahoitajien (ja myös kätilöiden) vähyys varmasti vaikuttaa puudutusten saatavuuteen.
Mutta ihan niinkuin alunperin jo totesin, anestesiahoitajien poissaolo voi vaikeuttaa puudutteiden saatavuutta. Ja juuri tuo valvonta lääkärin käynnin jälkeen on pointti, kuten myös se, ettei lääkärit ehdi jos niiden pitää valvoa esim. nukutettuja.
On se kyllä kumma juttu että pitää alkaa tappeleen asiasta, joka taas kerran menee huti siitä alkuperäisestä pointista. Äh, oon ihan kypsä...
Ennemmin olisin toivonut rakentavaa keskustelua niistä kaikista muista vaihtoehdoista, jos on tultava yksin/miehen kanssa kaksin toimeen kipujen kanssa kun kukaan ei ehdi auttaa...
Ainakin yhtä paljon huolettaa mahdolliset osastojen sulkemiset. Esim. viimeksi olin jo ennen synnytystä osastolla kun vedet meni päiviä ennen supisteluja. Ravataanko sitä sitten seurattavana monesti päivässä, ettei pääse tulehdukset jylläämään? Ja sitten sen nyytin kanssa kotiin omalle vastuulleen...
Leitz, joka on kyllästynyt pitämään keskusteluja alkuperäisessä aiheessa. :(
otin itsekin epiduraalin ensimmäisessä synnytyksessä ja mielelläni tietäisin, että sen nytkin saan... Mutta jos tämä ei onnistu, niin kerättäisiinkö jokaisen parhaat kivunlievityskikat - mikä toimi omassa synnytyksessä parhaiten? Toki eri asiat auttavat eri ihmisillä, mutta jotain vihjettä tästä listasta voisi saada.
Itselläni toimi parhaiten:
- lantion kiertoliikkeet sivulta toiselle joko seisten etukenossa ikkunalautaan nojaten tai pallon päällä
- suihku (mutta vain pallon päällä istuen jolloin lantion sai liikkeelle)
- äänen käyttö (matala hyrinä supistuksen aikana)
- alaleuan rentoutus yhdistettynä hyrinään supparin aikana
- ponnistus pallilla ja sen teen tälläkin kertaa vaikka yksin, jos lääkäri / hoitaja ei suostu auttamaan (!)
Kaurapussit, hieronta, ilokaasu - täysin turhia omalla kohdallani.
En tietenkään pidä nykytilanteesta, mutta itseäni rauhoittaa se tieto, että takana on jo yksi ns. normaali synnytyskokemus. Kivunlievitystä tosin käytin, mutta voisin ehkä selvitä ilmankin. Enemmän minua surettavat ensisynnyttäjät, jotka eivät tiedä mitä odottaa ja vaikean synnytyksen kokeneet.
tähän minäkin voin osallistua. oli tosiaan toisella osastolla aihe mennyt ihan ohi=) minulla la 4.12 eli toki hieman jännittää.. onko tosiaan näin että osastoja laitetaan kiinni?? eli saatetaan laittaa uunituore äiti pienen nyytin kanssa kotia ennen aikojaan.. meinaan että esim seuraavana päivänä synnytyksestä? hui.. enemmän mua se pelottaa kun ilman puudutuksia synnyttäminen. minulla on matala kipukynnys mutta kait se on pakko synnyttää jos ei puudutuksiakaan saisi=) joten mielelläni otan lisää vastaan noita kivun lievitys ohjeita.
Mulla on takana kolme synnytystä ilman epiduraalia/spinaalia. Sattuihan se, mutta selkään tökättävä piikki pelottaa _paljon_ enemmän kuin ne synnytyskivut. Ekassa olin ammeessa, tokassa suihkussa, kolmannessa en ehtinyt sänkyä kauemmas. Kipua on ammeen ja suihkun lisäksi suitsittu ilokaasulla (toimi vain ekassa, tokassa tuntui pahalta), selkähieronnalla, vyöhyketerapialla (kätilö paineli jalkoja jostain pohkeitten tienoilta), kiroilemalla :) ja kolmannessa mulla oli mukana äidiltä saatu pienehkö nyrkkiin sopiva meren hioma pyöreä kivi, jota puristin kun sattui. Tuota kiveä jo etsinkin ja jos vaan jostain löydän sen tai samanlaisen, niin otan mukaan kun neljättä lähdetään synnyttämään. Jokainen synnytys on ollut vähän erilainen siltä osin, mikä kikka on auttanut kipuun. Hassu juttu, että moisesta kiven puristamisestakin voi oikeasti olla apua. Mies oli tyytyväinen, että kivi kelpasi käteen, niin hänen ei tarvinnut uhrata omaa kättään enempään rusikointiin...
Strutsi rv 25+1 ja lapset 2/97, 1/99, 2/02
Kivaa että keinoja ja kirjoittelijoita on :)
Siitä kivestä: Tuossa sormien ja kämmenen yhtymäkohdassa on akupunktiopisteet, joita se kivi ehkä saattoi painaa. Vaikuttavat siis (muistaakseni) juuri kipua lievittävästi. Jollain nettisivulla oli ohje ottaa kampa kämmenen sisään ja puristaa sitä, mutta tu okivi tuntuu varmasti paljon mukavammalta kuin piikikäs kampa! Tadanpa lähteä kiveä etsimään itsekin!
Ilokaasu minulla auttoi hädän hetkellä parempaa odotellessa. Tosin mietin, oliko se vaan niin, että kun hengitti siihen vehkeeseen rauhallisesti, niin se oli se auttava tekija? Ei voi tietää...
Kauratyynyjä (itseasiassa kyllä riisillä täytettyjä) oli mukana. Jossain vaiheessa tuntui tosi hyvältä, ihan jo se että sai " möykyn" selän alle kipeimpään kohtaan ja saattoi painaa itseä sitä vasten tuntui hyvälle. Jossain vaiheessa lämmin alkoi tekemään vain pahaa oloa. Mutta jos omistaa ompelukoneen, saa tämän apuvälineen tehtyä 10cm lakanakangasta (mun tyynyjen koko oli n. 10cm x 30cm) ja pussista halvimpia kaupasta löytyviä riisejä, ei siis kallis apu kokeiltavaksi jos sattuu auttamaan. Kannattaa varautua siihen että jos sotkeutuu niin heittää saman tien roskiin, eikä tehdä liian hienoja ;). Mulla pysyivät puhtaina, mutta riisikin jossain vaiheessa alka haiseen. Halutessaanhan voi tehdä erillisen päällisen minkä kuitenkin voi säästää ja pestä. Näillä muuten käyttöä myös sitten imetysvaiheessa lämmittämässä harteita tai rintoja.
Tässä se akupunktionettisivu josta mainitsin:
http://www.babyidea.fi/aidille/akupainanta.html
Itse käyn säännöllisesti osteopaatilla ja pyydän varmasti seuraavalle käynnillä merkitsemään mulle kynällä noita pisteitä ja jos vielä muita niin niitä myös. Vaikka jäljet lähtiskin ennen synnäriä pois, niin on kuitenkin aikaa opetella niitä. Akupunktio auttoi mulla pahoinvointiin, ja on auttanut niin moneen muuhunkin juttuun, että luotan kyllä tässäkin. Harmi vaan ettei ole niin tehokasta ilman neuloja, eikä taida onnistua tilata omaa osteopaattia synnärille... ;)
Se mua jäi esikoisen synnytyksestä mietityttämään, kun olin niissä piuhoissa kiinni koko ajan (jo ennen epiduraalia, minkä jälkeen oli ihan kivakin pysyä sängyssä...) Enkä osannut pyytää päästä esim suihkun alle, kun koin olevani jumissa niissä piuhoissa ja kätilö totesi (jos esim. seisoin) kun kävi siellä salissa välillä että istu siihen keinutuoliin vaan, niin että eikai niitä koko aikaa tarttis pitää? Osastolla, kun supistelujen alkuajan olin siellä (vedet oli menny pari päivää aiemmin), oli lämpimästä suihkusta ristiselälle tosiaan apua ja seisoin varmasti tunnin suihkussa... Jotenkin ei haluais olla niin kahlittuna, mutta varsinkin jos hlökunnasta on pula, niin haluavat varmaan että näkevät " valvomostaan" mikä on kelläkin tilanne. Ja Tästä testistä ei kyllä ota enää selvää... Mutta siis kuinka pljon pitää piuhoisa olla jos kaikki on hyvin?
Osastojen sulkeminen: Jos/kun on vähän väkeä, niin eiköhän se ole suora seuraus, että osastokapasiteetti vähenee. HUS:n tilanteestahan eilen puhuttiin kaikissa uutisissa ja puolet synnäreistä menis kokonaan kiinni. Kyllä siinä käy vuodepaikat väkisillä vähiin... Mun neuvolantäti sitä " polikliinistä synnytystä" väläytti ja hyvin järkeenkäyvältä tuntuisi, että esim. täällä Oulussa ois toinen kahdesta osastosta kiinni. Leikatuthan on pakko olla osastolla, ehkä toisella sijalla ensisynnyttäjät, niin kyllä se mietityttää että laitetaanko toisen (ja siitä enemmän) saavat suoraan kotiin kun paikat loppuu kesken...?
Leitz :)
Leitz:
Ja Tästä testistä ei kyllä ota enää selvää...
Tarkoitin teKstistä ;)
toivon, ettei polikliinisen synnnytyksen kriteereistä (esim normaali raskaus ja synnytys, kuuden tunnin tarkkailu synnytyksen jälkeen) kuitenkaan yhtään luisteta. Meidän kolmannen LA on helmikuussa, ja voisin kuvitella että kotiin tulisin noinkin pian. Ensisynnyttäjälle ajatus saattaa olla huomattavsti vieraampi ja pelottavampi. Tosin meidän kakkosen kanssa tuo ei edes olisi ollut mahdollista, kun joutui lastenosastolle tarkkailuun synnytyksen jälkeen (oli niellyt lapsivettä ja hengitys rohisi).
Esimerkiksi tästä linkistä löytyy kriteerit: http://www.tyks.fi/fi/721/loppuraskaus/
Jos ei oksitosiinitippaa tarvi, eikä vauvan vointia seurata päähän laitettavalla anturilla (puudutusten aikana), ei välttämättä ole piuhoja lainkaan.
Ktg:lla toki seurataan vauvan vointia vatsan päältä, mutta mulle ko. laitteen remmit asennettiin vasta ihan loppuvaiheessa, kun olin jo 8cm auki. Siihen asti sain kävellä, olla ammeessa jne., kun ei vauvan voinnissa (eikä omassa) ollut mitään erityistä seurantaa vaativaa.
Korjatkaa jos olen väärässä, tämä vain oma kokemukseni!
Voi olla että eri sairaaloissa on erilaiset käytännöt mutta ainakin TYKSissä epiduraalivalmistelut tekee anestesiahoitaja, jonka jälkeen anestesialääkäri tulee laittamaan piikin. Tämän jälkeen on kummassakin synnytyksessä anestesiahoitaja ollut vielä tarkkailemassa verenpainetta yms. noin vartin verran.
Tietysti kätilökin voi varmaankin hoitaa anestesiahoitajan tehtävää jos ko. hoitajaa ei ole saatavilla mutta kuten joku jo tässä ketjussa sanoi, ainakin TYKSin kaikki kätilöt ovat irtisanoutumassa jos niin pitkälle joudutaan eli onko kätilöilläkään aikaa (jos/kun sellaisia jostain haalitaan töihin) hoitaa valmisteluja ja seurantaa kun ei ole varmaa että heitä olisi tarpeeksi edes hoitamaan synnytyksiä.
Kaiken kaikkiaan omasta mielestäni huolestuttava tilanne vaikka en nyt synnyttämään olekaan menossa. Toivotaan kuitenkin, että tilanne ratkeaa parhain päin ottamatta nyt kantaa mitenkään hoitajien vaatimuksiin tms.
..ettei kannata hirveästi huolestua, koska tosi asiahan on, ettei tämä maa pysty lakkoa kestämään. Juurihan oli juttua, että sydänvikaiset joudtaan lähettämään leikattavaksi Ruotsiin ja se MAKSAA. Veikkaampa, että tässä käy vielä niin, että hallitus tulee kattumaan tämän asian takia kun eivät anna periksi. Nythän monet yritysjohtajat jo ovat vedonneet asian puoölesta.
Itse olen anestesiahoitaja ja sen verran tiedän omalta työpaikalta, josta on irtisanoutumassa anehoitajia, että aivan varmasti ne toteutuessaan vähentävät epiduraalien saantia synnäriin, koska lääkärit joutuvat olemaan enemmän kiinni leikkaussalissa potilaiden hoidossa. Tämä on aivan varma tieto, koska juuri viime viikolla kuulin miten toimintaa tarvittaessa järjestetään.
Mutta toivotaan, ettei näin tule käymään, koska esim. Lahdesta kaikki synnyttäjät joudutaan ohjaamaan 70km päähän Hämeenlinnaan...
Katarina+ poika 7vrk
Ensin Katarinalle: oletko tullut ajatelleeksi miten paljon sairaanhoitopiirit ja kunnat säästävät irtisanoutumisten vuoksi? Sillä rahalla, mitä jää säästöön, kun noin isolle hoitajamäärälle ei tarvitse maksaa palkkaa, lähetetään monta sydänlasta Ruotsiin. Isäni on lääkäri ja hän itse asiassa oli sitä mieltä, että kuntien intresseissä on ajaa hoitajat irtisanoutumaan ihan puhtaasti säästösyistä!
No, itse asiaan. Minulla osuu kolmannen lapsemme synnytys todennäköisesti juuri joukkoirtisanoutumisten aikaan. Pelkään kaikkein eniten mahdollisia komplikaatioita ja sitä miten hoidetaan, jos jotain kiireellistä tulee eteen. Jos lapsi joutuu vaikka teholle, onko siellä hoitajia? Itse synnytys ei varsinaisesti pelota tai ei ainakaan kivunlievitysten mahdollinen puuttuminen. Olen nimittäin synnyttänyt jo kaksi lasta ilman puudutteita ja voin kertoa, ettei se ole välttämättä ollenkaan kamalaa.
Olen rhesus-negatiivinen ja sen vuoksi poliklininen synnytys ei ole kohdallani mahdollinen. En tiedä voisiko se onnistua tässä poikkeustilanteessa. Kaikkein mieluiten kyllä kotiutuisin mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Minusta oleilu synnyttäneiden osastolla on ollut molemmilla kerroilla ihan kamalaa. En ole esim. pystynyt nukkumaan siellä ollenkaan ja olen kotiin tultuani ollut ihan loppu hirveän univelan takia. Toki ensisynnyttäjille nopea kotiutus voi olla pelottava ajatus, mutta jos mahdollisimman moni meistä " kokeneemmista" synnyttäisi poliklinisesti, eiköhän osastoilla pystyttäisi hoitamaan edes ensisynnyttäjät.
Minuakin on muuten ärsyttänyt tuo odotuspalstan keskustelun karkaaminen alkuperäisestä aiheesta. Haluaisin lukea kohtalotovereiden mietteitä ja pelkoja, en kaipaa siihen väliin tehyläisiä puolustelemaan joukkoirtisanomisten oikeutusta. Eli toivokaamme, että tämä ketju edes pysyy aiheessa.
Satuitko lukemaan aamun kalevaa?? Sinä oli juttua oys:n menettelystä eli nopiaa käyään synnyttämässä. Jopa ensisynnyttäjiä kotiutetaan 6h synnytyksen jälkeen, tuntuu aika hurjalta. Keskimäärin äiti ja vauva on kuulemma osastolla vuorokauen.
Tässä yksi kohta kirjoitusesta;
" Pyrimme takaamaan potilaiden turvallisuuden, mutta tällä hetkellä on vaikea sanoa, kuinka hyvin pystymme sen toteuttamaan. Naistentautien leikkausosastolta kaikki sairaanhoitajat ovat irtisanoutuneet ja näin ollen esimerkiksi keisarinleikkausten tekeminen saattaa olla todella ongelmallista" , Tapanainen varoittaa.
" Jos joukkoirtisanoutumiset toteutuvat siinä laajuudessa, minun on vaikea kuvitella, että voimme turvata täysin riskittömän synnytyksen" , hän myöntää.
Kuulostaa aika hurjalta mut ei se auta ku toivoa etteivät ne päästä tilannetta tähän.
-Jonskeli rv 34+1 la siis 4.12
Saa nähdä kestääkö itsellä kantti odottaa, vai käynkö rukoilemassa siinä 15. päivän tienoilla tutulta osteopaatilta että laittais synnytyksen käyntiin... Sitten ois itsellä jo viikot melkein 39... Toisaalta haluaisi antaa vauvalle kaiken ajan olla turvassa kohdussa kehittymässä ja antaa tulla sitten kun vauva itse on sitä mieltä että nyt oisin valmis.
Oikeasti tuntuu että täytyy varustautua suunnilleen niin kuin ois kotisynnytykseen valmistautumassa kaikin mahdollisin tiedoin itsensä ja vauvan auttamisesta hädän hetkellä. Täytynee alkaa selvittämään noitten homeopaattisten lääkkeidenkin saatavuus. Ovat joitain kerran auttaneet...
Tuntuu myös, ettei tilanne VOI mennä siihen että irtisanoutumiset toteutuu. Tosi ristiriitainen olo. Täytyy ottaa se Kalevan juttu talteen ja arkistoida, että voi (toivottavasti) nauraen sitten vuosien päästä muistella.
Leitz
hieman omasta navasta liittyen tähän.. kävin neuvolassa ja vauva kääntynyt perätilaan takaisin. viikoille 36-37 sitten kääntöyritykseen sairaalaan ja jos ei onnistu niin suunniteltu sektio. tässä vaiheessa mielenkiinto heräsi ja kysäsin neuvolan tätiltä entä jos lakko alkaa mitenkäs meidän sektion käy.vastaus oli...varaudu että sektio tehdään ennen lakon alkua.. silloin viikkoja olisi 37+ eli 13.11. voiko ne tehdä sektion jo noin aikaisin.HITTO...