mikä tekee sairaanhoitaja työstä raskaan?

on ihan aiheellinen ja oikeudenmukainen ratkaisu. Tuskin sitäkään tapahtuu ennen kuin on vähintään tusina potilasta ketarat kohti taivasta...

Itse en varmasti pystyisi jatkamaan työssä, jos aiheuttaisin jonkun potilaan kuoleman! Enkä ole siis hoitsu..

Ei siinä aina kuolemaa vaadita, moni vammautuu pysyvästi hoitovirheen seurauksena. Ja ihan samalla lailla kun pahoinpitelijä uhrinsa vammauttaessaan saa tuomion, pitäisi hoitovirheen tehnyt ihminenkin tuomita vamman tuottamuksesta. Mutta näin ei ole. Hoitajat ovat siis minun nähdäkseni vastuussa vain itselleen ja omalle omalletunnolleen.

Sitäkö ajat takaa?

Mikä on lääkärin vastuu? Miksi heille ollaan valmiit maksamaan hyvin vastuullisesta työstä?

Vierailija:

Vierailija:

Vihaatko henkilökohtaisesti jotakin hoitajaa? Miksi asia on sinulle niin tärkeä? Mitä itse teet työksesi?

Meitä taitaa olla useampiakin joita tämä kiinnostaa omakohtaisesti tai muuten. Ja syys siihen että se kiinnostaa, on se, että hoitajat perustelevat oman työnsä ainutlaatuisuutta muihin raskaisiin ja likaisiin ammatteihin juuri tuolla vastuulla.

Uskon ja ymmärrän, että henkisesti on rankkaa menettää oman mokansa takia ihmishenki. Mutta mihin vastuuseen siitä joutuu? MIten asia tulee omassa työssä jatkossa ilmi.

kuinka moni tietää lääkärin, joka on joutunut virheensä takia pois työstään? Kyllähän noita joitakin voi olla, kuten hoitajiakin, mutta ÄÄRIMMÄISEN VÄHÄN.



Ja vastuu ei todellakaan ole sama asia kuin rangaistus, kuten täällä näyttää yleisenä mielipiteenä olevan.



T. sh, joka vaihtoi alaa jo kauan sitten, eikä todennäköisesti aio ikinä mennä enää hoitotyöhön -ja miksi menisi, kun palkka on yli tuplat mitä hoitotyöstä saisi, siisti sisätyö, päivätyö, paljon vastuuta -mutta kenenkään terveys tai henki ei ole kyseessä...

Jos on töissä kännissä jatkuvasti tai riippuvainen kansliasta näpistelemistään lääkkeistä tai ihan psykoosissa tms. eikä suostu hoitoon. Yksittäisestä virheestä joutuu ehkä tekemään vastauksen kanteluun ja sitten Teo kertoo mielipiteensä asiasta ja siinä se sitten oli.

Vastuu ihmishengistä on kova. Hoitajat tekevät sen käytännön työn, ja ovat siten aina lähempänä potilasta kuin lääkäri. Lääkärin tehtävä on antaa diagnoosi, ja päättää miten hoidetaan. Hoitajat toteuttavat tämän, mutta toki vastaavat itse hoidostaan.



Hoitajille tulee kovasti paineita työssä, kun hoidettavana on tosi monta potilasta kerralla (ennen ei ollut ihan näin), ja jokaiselle pitää muistaa omat jutut huomioida (lääkitys, hoidon vaihe jne.). Psyykkinen taakka on myös tosi suuri, potilaiden kuolema, tuska, kipu, ahdistus ja omaiset omine tunteineen tulevat eniten juuri hoitajan vastuulle ja " päälle" . Ja aina pitää muistaa olla ystävällinen, kiire pitää muistaa peittää, ja mielessä pitää tuhat asiaa yhtä aikaa.



Lisäksi tulevat äkkiä muuttuvat tilanteet, ennakoimattomuus, hankalat potilaat, huumeiden käyttäjät, hankalat omaiset, kiire, ahtaat tilat, fyysinen kuormitus (nostaminen, kantaminen), puhelimeen vastaaminen joskus tosi usein, lääkityksistä huolehtiminen oikeaikaisesti ja määrällisesti, resurssipula, jatkuvat ylityöt tai huonosti suunnitellut vuorot.



Työstä toipumiseen jää usein liian vähän aikaa, ja henkinen puoli voi olla toisinaan kovilla.



Se on muuten kumma, että lääkäreiden palkkojen korotus ei nosta mitään tunteita, vain sairaanhoitajien. Tiesittekö, että Kuopiossa nostettiin äskettäin lääkäreiden palkkaa 17%? Miksi hoitajat eivät olisi ansainneet samaa. Hoitajien työ on muuttunut vuosi vuodelta raskaammaksi, kuten toki lääkäreidenkin. Mutta vain lääkäritkö ansaitsevat korotuksensa?

Itsestäni tuskin olisi yötöihin..

kukaan ei tunnu huomanneen, että samaan aikaan lääkärit vetävät isoja korotusprosentteja, mutta hoitajille sitä ei suotaisi. Samaten on ihmeellistä, että esim. Ruotsissa raha hoitajien palkkoihin löytyy.... Ja arvostuskin on kohdallaan.

siksi niillä kova palkka ja pitkä koulutus. mutta toinen ihminen voi periaatteessa aina hoitaa toista sairasta ihmistä ( voithan sinäkin hoitaa lapsiasi eikä siihen tarvita mitään koulutusta). elikkä minusta hoitotyö on raskasta mutta ei siihen vaadita hirveesti paitsi paljon empatiaa toista ihmistä kohtaan ja välittämistä jota rahalla ei saa. sen täytyy olla luontaista (eiväthän kaikki halua/tykkää lapsistakaan) arvostan kyllä kaikkia hoitajia. tekevät tärkeätä työtä.

Uusia mielipiteitä kaivataan

Omalta kohdalta ja osastoltani voin kertoa sen verran että työ- ja potilasmäärä suhteutettuna hoitajamitoitukseen on yksinkertaisesti liian suuri. Meillä hoitaa 2 hoitajaa keskimäärin 12-15 potilasta aamu- ja iltavuorossa, yövuorossa on yksi hoitaja samalle potilasmäärälle. Osasto on akuutti kirurginen osasto mikä tarkoittaa sitä että potilaat on joko juuri leikattuja, akuutissa kipuvaiheessa, käyvät läpi eri tutkimuksia (joihin sh heidät valmistelee protokollan mukaan) tai muuten vaan monisairaita ja akuutisti huonossa hapessa. Joka vuorossa on vähintään 2 sekavaa, 5 vuode- ja 9- liikkumiseen hoitajan apua tarvitsevaa potilasta. Huume-, pahoinvointi- ja yleisesti iv-lääkkeitä menee valtavat määrät. Iso töisiä haavahoitoja, vuotavia avanteita, dreenejä yms on joka vuorossa.

Näiden lisäksi organisaatio toimii huonosti, kaikenmaailman projekti-ihmisiä pyörii osastolla meitä kiusaamassa uusilla turhilla töillä, kirurgit vittuilee, erikoistuvat kukkoilee, johtaminen ontuu ja tilat ei toimi. Meillä ainakin sh:t on aivan loppu ja vuorot pelkkää selviytymistä päivästä toiseen. Työuupumusta on ja siitä on johdolle puhuttu, mutta asiat ei muutu.

Mut hei, tervetuloa vaan alalle kaikki kritisoivat ihmiset! Onhan tää sairaanhoitajan työ nyt vaan kertakaikkiaan leppoisaa ja vastuutonta, palkkakin on huippuhyvä 😂. Meidän osastolta ainakin vapautuu jatkuvasti paikkoja sillä jostain kumman sijaiset ei siellä pitkään viihdy.

Sh kirjoitti:

Omalta kohdalta ja osastoltani voin kertoa sen verran että työ- ja potilasmäärä suhteutettuna hoitajamitoitukseen on yksinkertaisesti liian suuri. Meillä hoitaa 2 hoitajaa keskimäärin 12-15 potilasta aamu- ja iltavuorossa, yövuorossa on yksi hoitaja samalle potilasmäärälle. Osasto on akuutti kirurginen osasto mikä tarkoittaa sitä että potilaat on joko juuri leikattuja, akuutissa kipuvaiheessa, käyvät läpi eri tutkimuksia (joihin sh heidät valmistelee protokollan mukaan) tai muuten vaan monisairaita ja akuutisti huonossa hapessa. Joka vuorossa on vähintään 2 sekavaa, 5 vuode- ja 9- liikkumiseen hoitajan apua tarvitsevaa potilasta. Huume-, pahoinvointi- ja yleisesti iv-lääkkeitä menee valtavat määrät. Iso töisiä haavahoitoja, vuotavia avanteita, dreenejä yms on joka vuorossa.

Näiden lisäksi organisaatio toimii huonosti, kaikenmaailman projekti-ihmisiä pyörii osastolla meitä kiusaamassa uusilla turhilla töillä, kirurgit vittuilee, erikoistuvat kukkoilee, johtaminen ontuu ja tilat ei toimi. Meillä ainakin sh:t on aivan loppu ja vuorot pelkkää selviytymistä päivästä toiseen. Työuupumusta on ja siitä on johdolle puhuttu, mutta asiat ei muutu.

Mut hei, tervetuloa vaan alalle kaikki kritisoivat ihmiset! Onhan tää sairaanhoitajan työ nyt vaan kertakaikkiaan leppoisaa ja vastuutonta, palkkakin on huippuhyvä 😂. Meidän osastolta ainakin vapautuu jatkuvasti paikkoja sillä jostain kumman sijaiset ei siellä pitkään viihdy.

Tätä se on meilläkin ja siihen päälle vielä surkeat esimiestaidot lähiesimiehillä, jotka kumartavat ylös ja pyllistävät meille. Kaikkia h*lvetin projekteja kuinka saada hyvä työyhteisö ja muuta täysin käsittämätöntä liirumlaarumia tulee sähköpostit täyteen, mutta mitään ei tapahdu käytännössä! Tykkään kyllä hoitajan työstäni, mutta kyllä se nykypäivänä on vaikea nauttia sellaisesta työstä, joka ei saa arvostusta johdolta ja koko ajan tulee kaikkea uutta, joka on pois potilastyöstä.

Mikä tekee sairaanhoitajan työstä raskasta?

Fyysinen raskaus. Eli paljon polilaiden nostoja ja siirtoja. Nämä on tehtävä potilaan kannalta ergonomisesti (eli voi repiä tai raahata, niinkuin olisi itselle helpoin). Usein myös kevyemmissä töissä työasennot huonoja Istuvaa potilasta ei voi nostaa korkeuksiin, joten jalkoja hoitaessa olet kyykyssä/maan rajassa. Myöskään sänkyyn hoidettavat ei ole mitenkään optimikorkeudella, vaan työ tehdään kumartuneena sängyn ääreen. 

Henkinen kuormitus. Virhe tarkoittaa aina haittaa toiselle ihmiselle. Monessa tilanteessa virhe voi tarkoittaa pysyvää haittaa tai jopa toisen ihmisen kuolemaa. Virhe voi olla suora eli esim. antaa väärää lääkettä tai unohtaa tarkastaa haavan (jolloin tulehdus jää huomaamatta) tai epäsuora eli esim. ei havaitsee potilaan kunnon huononemista tai osaa yhdistää varoitusmerkkejä/oireita. Näissä monesti tilanne on häilyvä eli voi syyttää itseään vaikka ei moni muukaan olisi signaaleja huomannut tai osannut yhdistää.

Monenlaiset odotukset. Toisaalta varsinkin vanhustenhoidossa on hyväksyttävä, että ei ole ikuista elämää (ainakaan tässä maailmassa) ja jossain vaiheessa saattohoito ja kivuton kuolema on se oikea hoitopolku. Toisaalta hoitajan tehtävä on hoitaa niin, että elämä olisi mahdollisimman pitkä ja laadukas. Usein tähän liittyy myös lääkehoidon tarjoituksen mukaisuus eli onko lääkehoidon antama hyöty siihen liittyvien haittojen arvoista. (näissä onneksi päävastuu on lääkärillä, mutta välillä tulee hoitajankin pohdittavaksi).

Samoin odotukset näkyy potilaiden hoidossa. Onko tärkeämpää, että pääsee (joidenkin potilaiden mielestä joutuu) pesulle usein vai riittääkö vähempikin) vai se että järjestää virkistystoimintaa. Ja miten vähät virkistystoimintaresurssit käytetään, ulkoilutetaanko (joka sitoo paljon aikaa suhteessa ulkoilemaan päässeiden määrään), järjestetäänkö henkilökohtaista huomiota (rupattelu/muisteluhetket jne) vai koko osasltolle suunnattua toimintaa (jumppahetket, levytoivekonsertit, lauluhetket, askartelutuokiot) jota saa määrällisesti enemmän, mutta kaikki eivät koe omikseen tai oikein pysty osallistumaan kuin sisvusta seuraamalla. jatkuu...

 

jatkoa edelliseen.

Kiire näkyy joka hommassa aina pitäisi ja voisi tehdä paremmin ja enemmän. Esim. henkilökohtaista huomiota kaipaa varmasti lähes joka potilas enemmän, kuin pystyy antamaan. Toinen ainainen ongelma ajankäytössä on kirjaaminen ja raportit (eli potilaiden ja omaisten näkökulmasta kansliassa lorviminen ja juoruaminen). Toisaalta kaikki tämä aika on pois potilailta. Toisaalta kirjaaminen (ja edellisten kirjausten lukeminen) on erittäin tärkeää, jotta potilaan tila ja hoito dokumentoitaisiin. Jos kirjaaminen on tehty huolellisesti sieltä voi hakea tukea onko jonkun potilaan oire hänelle normaali vai uusi tai onko joku oire voimistunut tms. kirjauksista myös näkee onko joku hoito tehty. Raportilla käydään näiden lisäksi läpi myös muita käytännön asioita ja siellä voi tuoda esiin epäilyjä (esim. jos tuntuu, että jonkun potilaan vointi voisi olla huonontunut, niin seuraavassa vuorossa toinen hoitaja osaa seurata tarkemmin.

Sitten vielä kirsikkana kakussa: Hoitajan on tultava toimeen kaikenlaisten potilaiden kanssa. Samoin kaikenlaisten omaisten. Potilaat ei todellakaan ole terveitä ja hyvinvoivia. Pysvää hoitoa tarvitsevat ovat todella huonokuntoisia. Usein (ei aina) tähän liittyy myös henkisiä ongelmia. Usein ptilas on myös turhautunut omaan avuntarpeeseensa ja siihen, että homma ei aina suju niinkuin hän toivoo (en ehkä osaa harjoata hiuksia yhtä pehmeästi, kun hän itse teki sen silloin, kun vielä pystyi tai ruoka ei maistu samalta, kun hänen itse tekemä ja silti minä syötän sitä hänelle.). Potilaan kyky ilmaista tarpeitaan voi myös olla puutteellinen (sairaus vie puhekyvyn kokonaan tai osittain tai potilaan äidinkieli on joku mitä en osaa),silti häntä pitää hoitaa hänen toiveitaan kunnioittaen. Toisaalta omaisilla on välillä aika epärealistisia pyyntöjä ja heidän vakea hyväksyä, että moniin sairauksiin liittyy kunnon huononeminen ja sitä myötä toimintakyvyn lasku (ja siihen liittyen esim. väsymys, jolloin voi olla että loputon viriketoimintaan osallistuminen ei ole potilaan toiveen ja edun mukaista). Samoi lääkehoidossa potilaan etu ja toive menee aina omaisten näkemyksen ohi. 

Sitte vielä oman hauskuutensa tuo sairaalamaailman (joka koskee yhtä lailla terveyskeskuksia ja hoitoyksiköitä) hierarkia ja ns. nokkimisjärjestys. Eli monissa asioissa lääkärin sana on laki, vaikka olisit kuinka eri mieltä (ja vaikka hän ei pahimmillaan ole nänyt koko potilasta). Myös työvuorojärjestelyt ei aina mene ihan optimisti ja varsinkin sairastumis ja sijaistamistilanteissa monesti joutuu valitsemaan pienemmän pahan (eli esim. tuleeko vuoron paikkaamaan epäpätevä sijainen, jolloin jälkiä joutuu taatusti paikkaamaan pitkään, vai tekeekö itse extravuoron ja luopuu vapaa-ajastaan ja mahdollisesti sovituista menoista). Mutta ei näistä sen enempää.

Aggressiiviset potilaat. Kun ei saa lääkitä vaan pitää seurata tilannetta. Perse pestävä kuitenkin heiltäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämättömät asiakkaat / potilaat / omaiset. Usein likaiset työolot (lima, pissa, ripuli..), tartuntariski, kiire (mutta huomioitavana ihminen, kiire ei saa näkyä). Stressi siitä, ettei voi hoitaa työtään niinkuin haluaisi, työajat. Omaiset ja potilaat suruineen, huomioitava heidän psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen jaksaminen. Asiakas on aina oikeassa, mahdollinen väkivalta, oma psyykkinen hyvinvointi vaarassa, kun esim. pieniä lapsia kuolee (ei hoitsut ole robotteja, vaan tuntevia ihmisiä. Arvostuksen puute. Fyysinen rasitus (jalkojen päällä koko päivä), kivuliaiden potilaiden nostelu, vaipattaminen, pesut mahdolliimman hellästi. Kuinka keretä aina potilaan luokse, joka eniten tarvitsee apua. Vastailla puhelimeen kiireen keskellä ja kädet täynnä töitä. Asioiden muistaminen, että kaikki tulee tehtyä, virheestä (pienestäkin) voi koitua potilaan kuolema, kirjaus, raportointi.

Tärkein on kiire, vastuu ja miten revetä moneen paikkaan yhtäaikaa vaarantamatta potilaan henkeä tai terveyttä. Tässä siis joitain, lisää tulisi, mutta täytyy lähteä iltavuoroon, huomenna taas tuplavuoro 7-22, herkkua, kun on omakin perhe, jonka hyvinvointi usein jää toissijaiseksi. Ja minä siis vasta opiskelen.. Onneksi on toinenkin tutkinto alla ja palaan juurilleni opiskelun jälkeen.

Suurin osa hoitajista on lähes psykopaatteja. Olen nähnyt niiden jopa nauravan kun ihminen kuolee. Olen sairaalassa töissä.

VANHA ALOITUS! ks.pvm 

Nostettu herjaamismielessä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiittämättömät asiakkaat / potilaat / omaiset. Usein likaiset työolot (lima, pissa, ripuli..), tartuntariski, kiire (mutta huomioitavana ihminen, kiire ei saa näkyä). Stressi siitä, ettei voi hoitaa työtään niinkuin haluaisi, työajat. Omaiset ja potilaat suruineen, huomioitava heidän psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen jaksaminen. Asiakas on aina oikeassa, mahdollinen väkivalta, oma psyykkinen hyvinvointi vaarassa, kun esim. pieniä lapsia kuolee (ei hoitsut ole robotteja, vaan tuntevia ihmisiä. Arvostuksen puute. Fyysinen rasitus (jalkojen päällä koko päivä), kivuliaiden potilaiden nostelu, vaipattaminen, pesut mahdolliimman hellästi. Kuinka keretä aina potilaan luokse, joka eniten tarvitsee apua. Vastailla puhelimeen kiireen keskellä ja kädet täynnä töitä. Asioiden muistaminen, että kaikki tulee tehtyä, virheestä (pienestäkin) voi koitua potilaan kuolema, kirjaus, raportointi.

Tärkein on kiire, vastuu ja miten revetä moneen paikkaan yhtäaikaa vaarantamatta potilaan henkeä tai terveyttä. Tässä siis joitain, lisää tulisi, mutta täytyy lähteä iltavuoroon, huomenna taas tuplavuoro 7-22, herkkua, kun on omakin perhe, jonka hyvinvointi usein jää toissijaiseksi. Ja minä siis vasta opiskelen.. Onneksi on toinenkin tutkinto alla ja palaan juurilleni opiskelun jälkeen.

Suurin osa hoitajista on lähes psykopaatteja. Olen nähnyt niiden jopa nauravan kun ihminen kuolee. Olen sairaalassa töissä.

VANHA ALOITUS! ks.pvm 

Nostettu herjaamismielessä!

Lopeta trollaus

Akkain kotkotus joka asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Näitä molempia edellä mainittuja tehneenä en voi kuin ihmetellä. Sh:n homma on sentään sisätiloissa ja siistissä ympäristössä tehtävää, ja palkka on parempi jo nyt kuin lomittajalla tai metsurilla.

Lomittajanakin työ on epäsäännöllistä, aikaisia herätyksiä, likaiset työolot, altistumista allergeeneille, vaatii koneiden ja laitteiden käyttötaitoa ja eläinten ja koneiden kanssa on loukkaantumisriski. Olet myös taloudellisesti vastuussa ko. yrittäjän ansiosta ja työ laadusta. Sairaanhoitaja ei ole vastaavasti vastuussa. Multakin on tilistä mennyt vahingonkorvauksia joskus, käykö sh:ille samoin, jos vaikka potilas kuolee hoitovirheen takia?

Nyt puhutaankin sairaanhoitajan työstä.