** Kesäheinien vko 42 **
[size=2][color=FF3030]Tässä pinossa vaihtavat kuulumisia vauva-arjen iloista ja suruista kesäheinät eli ne, joiden laskettu aika oli kesä-heinäkuun -07 vaihteessa (21.6.-10.7.)
[size=2][color=0000EE]25.4.
[color=CD2990]Oona1975, (30+3); tyttö 1225 g, 39 cm
[size=2][color=0000EE]23.5.
[color=CD2990]Äp81, poika 1925 g, 44 cm
[size=2][color=0000EE]24.5.
[color=CD2990]joors1, (35+3); poika 2390 g, 46 cm
[size=2][color=0000EE]11.6.
[color=CD2990]Cityäippä, (36+2); poika 3185 g, 50 cm
[size=2][color=0000EE]13.6.
[color=CD2990]Fiikus77, 13.6. ; poika 2840 g, 46 cm
[size=2][color=0000EE]19.6.
[color=CD2990]Senniina, (38+6); tyttö 3730 g, 50 cm
Sannnis, poika
Elisabet73, (37+6); tyttö 3422 g, 49 cm
[size=2][color=0000EE]20.6.
[color=CD2990]Hemppu79, (38+3); tyttö 3990 g, 51 cm
[size=2][color=0000EE]21.6.
[color=CD2990]Miiu77, (40+0); poika 3895 g, 51 cm
[size=2][color=0000EE]23.6.
[color=CD2990]Koala-72, (39+3); poika 3390 g, 49 cm
[size=2][color=0000EE]25.6.
[color=CD2990]-Veruska-, (39+3); tyttö 2826 g, 49 cm
kihara-74, 25.6. klo 15.10; tyttö 4400 g, 54 cm
[size=2][color=0000EE]26.6.
[color=CD2990]claudiina@, tyttö 3210 g, 50 cm
jiippi, (39+5); poika 3630 g, 50.5cm
[size=2][color=0000EE]27.6.
[color=CD2990]Misti, (38+5); tyttö 3430 g, 50 cm
s@nde, (39+6); poika 4485 g, 54 cm
[size=2][color=0000EE]28.6.
[color=CD2990]Kuutar78, (40+2); poika 3620 g, 51 cm
[size=2][color=0000EE]29.6.
[color=CD2990]pals, 29.6. (40+0); poika 3630 g, 51 cm
peetta, 29.6. (40+0); poika 3435 g, 50 cm
[size=2][color=0000EE]30.6.
[color=CD2990]anjuusa, (39+3); poika 3350 g, 50 cm
besero, (40+4); poika 3028 g, 48 cm
[size=2][color=0000EE]1.7.
[color=CD2990]ElluP, (39+3); poika 3525 g, 51 cm
AMS74, (40+3); tyttö 3580 g, 50 cm
@nikki, (40+6); poika 2625 g, 49 cm
[size=2][color=0000EE]2.7.
[color=CD2990]Amalia-Joel, (39+3); tyttö 3770 g, 50 cm
[size=2][color=0000EE]3.7.
[color=CD2990]peipposka80, poika 3255 g, 50 cm
[size=2][color=0000EE]4.7.
[color=CD2990]löllöriini, (40+1); tyttö 3775 g, 51.5 cm
[size=2][color=0000EE]6.7.
[color=CD2990]s@ri@, (40+0); tyttö 3590 g, 50 cm
[color=CD2990]nepu83, (40+4); tyttö 3610 g, 49 cm
[size=2][color=0000EE]7.7.
[color=CD2990]hippaliinu, (40+4); poika 3840 g, 51 cm
[size=2][color=0000EE]9.7.
[color=CD2990]joutur, (40+5); tyttö 3740 g, 51 cm
[size=2][color=0000EE]10.7.
[color=CD2990]melba, (40+4); poika 3100 g, 50 cm
[size=2][color=0000EE]15.7.
[color=CD2990]Monument, (41+3); tyttö 3560 kg
[size=2][color=0000EE]20.7.
[color=CD2990]alli-75 (41+4); poika 4595 g, 55 cm
[size=2][color=0000EE]22.7.
[color=CD2990]Onassis (42+1); tyttö 4026 g, 51 cm
[size=2][color=0000EE] 7.8.
[color=CD2990]kissantassut (42+3) klo 13.28; poika 4404 g, 55 cm
Kommentit (32)
nopsaan tassulle vaatetukesta:
minähän olen ihan kelvoton äiti ja palellutan lapseni kuoliaaksi eli
Leolla on sisällä päällä pitkähihainen body ja jonkinlaiset housut (potkarit, puolipotkarit, collegehousut...) kun lähdetään ulos päähän laitetaan (nyt alle 10 asteessa) lämmin fleecepipo, käteen äitiyspakkauksen kissalapaset, ja koko poika äp:n makuupussiin ja that' s it. Kun lämmöt laskee +5 tienoille, lisään pitkähihaisen paidan päälle. Ja jätkä on näillä varustuksilla ihan kuuma kun ottaa pois. Kunnon pakkasille on hankittuna Eisbärchenin makuupussi jossa toivottvasti pärjää sisävaatetuksella.
nyt kuuluu huuto
t. Fiikus
Tassulle tuohon vaatetuskyselyyn: Vilin nukkuessa ulkona on toistaseks riittäny body ja potkarit alle,myssy,tumput,villasukat ja kevyttoppapuku ja makuupussi. Hyvin on tarennu. Autoon laittanu sit vaan sellasen kevyesti topatun takin ja myssyn. Paksumpi toppapuku näillä keleillä varmaankin liikaa,joten se oottaa kaapissa kunnon pakkasia.:)
Perjantaita naiset ! Toi pukeutuminen on meillä samanlaista kuin muillakin täällä kirjoitaneilla, vielä en ole kokenut tarpeelliseksi paksumpia vehkeitä kun ei ole pakkasiakaan ollut kunnolla.
Kirjoitan nyt vielä tuosta omasta olotilastani...sorppa !....
mulle ovat nuo isommat lapset valtava apu tässä itkuisessa olotilassa, jos olisin ihan yksin vauvan kanssa, itkisin varmaan paljon enemmän.
Jotenkin vaan hirmu herkkä olotila, tuntuu että itkua pukkaa ihan vaan kun näkee vaikka kauniin kuinka kauniisti aurinko paistaa, nousee haikeus ja itku esiin. Ja viikonloput kun isommat lapset ovat isänsä luona, ovat mulle ihan kamalia :( silloin itken ihan hillittömästi.
Toki mä olen itkemättä kun vauva on hereillä ja hänelle kyllä naureskelen ja lauleskelen ihan normaalisti !!!
Ja kun kuitenkin mulla on se hyvänolontunne tuolla sisuksissa ja jopa välillä onnellisuuskin niin isona että kaikki tuntuu suureellisen hyvältä.
Tiesin odottaa tosiaan nyt hieman suurempia tunnekuohuja tämän raskauden yhteydessä joten itseäni ei sillai säikyttänyt tämä olotila ja uskon tästä kuukausien kuluessa pääseväni irti.
Ja toki jos näyttää siltä että jatkuu ja jatkuu vaan, niin lähden sitten hakemaan apua vaikka siitä lääkityksestäkin.
Ja tassut kun sanoin edellisessä kirjoituksessani tosta päänupin hitaasta sopeutumisesta muutoksiin, tarkoitin sitä lohdutuksena sulle ja muillekkin jos joku pyörii samankaltaisissa tunteissa. On vaan ihan totta että ne positiivisetkin muutokset eivät aina tuo heti sitä helpotusta vaan menee hetki että tajunta tiedostaa asiat. Niin usein vaadimme itseltämme liikoja ja liian nopeita muutoksia. Ja kun kirjoitan, kirjoitan aina omia ajatuksiani, enkä tarkoita että teillä olisi samoin !
Nyt tuli tällaista taas...on ollut aamu jolloin on kaikenlaiset ajatukset pörräneet nupissa ja täytyi vähän tuulettaa, kiitos :)
Mukavaa viikonloppua teille kaikille...
Täällä taas. Allin Vilillä oli hienoja mittoja, saas nähdä pääsemmekö me samaan! Meillähän olivat Onnin syntymämitat aika samanlaiset ja pituuskasvukin kehittynyt samaa tahtia, paino vähän jäljessä.
Kiitoksia vaatevertailuista Nikki, Fiikus, Joors ja Alli. Näyttää siltä, että pukeutumisessa menemme samoja latuja kuin Fiikus. Aika vähillä vaatteilla Onni kyllä tuntuu pärjäävän, tarkistan kyllä koko ajan ettei ole kylmä. On kyllä kova poika seuhaamaan niin hereillä kuin ikävä kyllä usein unissaankin, eli aina liikkeessä, siksi varmaan ei niin palelekaan. Meilläkin Nikki muuten on Emmaljungat menopeleinä, niihin ei tosiaan helposti esim. tuule sisälle.
Joorsille vielä tiksis sosekommenteista sekä terveisten välittämisestä. Olen silloin tällöin lueskellut yhteisöä mutta en ole ehtinyt kirjoitella, yritän vaikka viikonloppuna tai ensi viikolla. Sinne tulee niin paljon viestejä, mikä on tietysti tosi kiva asia, mutta toisaalta sitten viestit myös " hukkuvat" helposti. Mutta millään pahalla en tarkoita, ja kyllä minä sinnekin yritän taas ehtiä, sielläkin on toki kivaa keskustelua. Inhaa muuten Joors, että olet saanut mulkoilua osaksesi pullon käytöstä. Minulla ei vielä ole kuin yksi julkinen kahvilakokemus, mutta kerran jouduin syöttämään terveyskeskuksen käytävällä ja siellä kyllä yksi odottava äiti katsoi aika sellaisin " minä kyllä aion täysimettää 6 kk" -ilmein. Ajattelin vain, että niin minäkin luulin.
Ihanaa että S@ri@ saat kuitenkin vanhemmista lapsista apua ja lohtuakin. En minäkään varmaan jaksaisi ilman miestäni, hän päästää kuitenkin aina rikkinäisempien öiden jälkeen illalla nukkumaan. Nytkin on pari yötä taas heräilty tunnin välein :( kun välillä jo yöunet tuntuivat alkaneen pidentyä. Alkuyöstä on yksi hyvä pätkä ja sitten alkavat kähinät. Syytän sitä Tuttelia, koska vaikuttavat mahavaivoilta. Palannemme Naniin vaikken Nestleä haluaisikaan kannattaa.
Hyvä puoli rikkinäisissä öissä on ollut se, että päikkärit ovat pidentyneet. En osaa nukkua päivällä mutta saan muuta tehtyä. Jep jep, niin se Onsku vaan kasvaa ja päivät kuluvat, asiat ja rytmit muuttuvat. Täytyy nyt tosiaan nauttia näistä pitkistä päikkäreistä niin kauan kuin niitä kestää, ensi viikolla voi taas jo olla ihan toinen tilanne. Ja Onni on kyllä muuten niin nauravainen ja seurustelevainen poika, että sekin jo auttaa tässä " tilassa" . Jos olisi sattunut vielä vaikka koliikkivauva tähän hormonihyrskyjen ja muiden ahdinkojen päälle, niin olisi paljon rankempaa.
Pesukone lopetti, katson ehdinkö vielä purkaa sen ennen Onnin heräämistä.
Toivottavasti tämän viikon hiljaisempi keskustelu ei monen kohdalla tarkoita samaa kuin meidän perheessä: flunssaa! Vieläkin on ihan pää tukossa, mutta sain kammettua itseni koneen ääreen. Kuumettakin on ollut, mutta ei enää tänään.
Mielialoista olitten keskustelleet. Halit kaikille herkistyneille! Itsellänikin meinasi fiilis painua pakkaselle, sillä jouduimme aloittamaan Menninkäisen (3,5 kk) kanssa sosemaistelut. Pojan epämääräinen tyytymättömyys ajoi minut käymään neuvolassa puntarilla, ja kävi ilmi, että painoa oli kuin olikin tullut sangen hintsusti parissa viikossa. Terkkari neuvoi aloittelemaan varovasti soseiden maistelun, kun kerroin, etten kyllä millään imetyksen tehostuksella tai lisämaidon tuputuksellakaan saa Menninkäiseen menemään enää lisää maitoa. Pari päivää epäröin, mutta kun poika alkoi maiskutella, kun herkuttelin vieressä, en enää epäröinyt : ) Ruusunmarjaa on pari päivää mussutettu, ja hyvin aukeaa suu lusikalle.
Sinänsä siis ok, mutta olen vähän pettynyt kehooni, kun en pystynytkään täysimettämään edes siihen neljään kuukauteen asti. Tiheäkään imetys tai muut tehostuskeinot eivät asiaa auttaneet tai kasvua parantaneet. Jännä juttu tuo kasvu muuten: ekan kahden kuukauden aikana painoa tuli niin reilusti, että ajattelin, että pojasta tulee jättiläinen. Ekassakin kuussa tuli kotiutumispainoon 1,4 kiloa lisää. Nyt on sitten tahti todellakin hyytynyt, ja Menninkäinen on hoikstunut muistuttamaan aika tavalla hoikkaa isosiskoaan. Tuleekohan minulta jotenkin vähärasvaista maitoa? Tiedän, että tutkimusten mukaan kaikkien äitien maito on suht samanlaatuista, mutta itse en ihan usko tähän. Maaseudun tyttönä tiedän, että osa lehmistäkin lypsää selvästi kermaisempaa tavaraa... No, jospa tästä minun maidostani kuitenkin saisi samat suoja-aineet kuin tuhdimmasta tavarasta. Vauva on ollut tällä viikolla ainoa terve perheenjäsen : ) Mutta haikeaa on tämä täysimetyksen päättyminen.
Vaatetuksesta olette keskustelleet. Meilläpäin täällä pohjoisessa oli tänään viitisen astetta lämmintä iltapäivällä. Laitoin Menninkäiselle ulos sisävaatteet, äp:n ohuen vanupuvun, tumput ym., kypärälakin ja äp:n makuupussin. Isosisko oli niin kuumaverinen vauva, että tällä setillä pärjättiin -10 asteen lämpötilassakin, mutta poika on kylmäverisempi.
Nyt tulee esikoinen härppimään ja varmaan kohta tuhoaa tämän viestin, jos en jo lähetä... Viikonloppuja!
onnea Onnin parantuneista unista!
Niin kävinkin jo tuolla mesen puolella kirjailemassa, mut en malttanut olla tulematta vielä tännekkin.
Tassuille piti vielä laittaa viestiä, että meidän tytön verikokeissa ei ollut poikkeavaa eli ei sitä maitoallergiaa vielä löytynyt. Luulis allergian vaikuttavan jo nyt kasvuunkin enemmän.
Mutta pulleemmalta tämä vauvana näyttää kun siskonsa samassa iässä ja on suunnilleen yhtä pitkä. Niin ja Emmille ei ole tullut sitä painoa kun 2,2kg, kun joku mainitsi siitä 3 kilosta.
Meillä kanssa se Tuttelin maito ei sopinu, vaikka kovasti haluaisin näitä kotimaisia tuotteita ostaa....
Ja muillekkin imetykseen pettyneille... niin jotenkin se minunkin haikeaksi veti kun totesin että pieleen meni tämäkin imetys. Eli loppui vielä aiemmin kuin esikoisella. Edelleenkin sitä välillä harmittelen vaikka en oo imettänyt yli kuukauteen.
Mutta uskon kanssa että vasta-aineita siinä laihemmassakin/vähemmässäkin maidossa on. Meillä on Emmi kanssa ainoa joka ei ole saanut tätä ekaa flunssaa, joka meillä kaikilla muilla on ollut viikko tolkulla.
Joku kirjoitti siitä rokotusten siedosta. Emmille onneksi tullut mitään siitä 3kk rokotuksesta, ehkä oli vähän kärttyisempi samana iltana, mutta sehän hänellä voi johtua ihan muustakin.
No nyt nukkuun...piti mennä jo puoli tuntia sitten....
- Joutur ja Emmi 3 kk 10pv.
Niin,ihan mukavastihan tuo Vili on kasvanu,vaikka pituutta ei ollu tullukaan nyt kuussa kun 2cm.;) Rokotteesta tuli myöhemmin vähän seuraamuksia; pojalla nousi hieman lämpöä,oli normaalia väsyneempi ja ruokahaluttomuutta ilmeni. Nyt onneks taas oma ittensä ja ruoka uppoaa entiseen malliin.Siirryin maissivellistä peruna-porkkanavelliin ja tuntuu sekin maistuvan. Parin viikon kuluessa aletaan siis soseitten maisteluun,saapa nähdä mitä Vili siitä tuumaa.:) Viikonloppuja kaikille,palailemisiin..
En pahemmin pysty nyt tänne kirjottaan, ko nettiyhteys pätkii ihan simona. Säännöllisen epäsäännöllisesti pyrin lukemaan tätäkin puolta. Kaikille kuitenkin oikein paljon terveisiä, jaksamista, hyviä vointeja sekä aurinkoa jokaiseen päivään - täällä tosin sataa nyt vettä :/ Ajatuksissani olette, vaikka en nyt enempää kirjotakkaan...
Anjuusa: Mistäpäin pohjoista ootte? Kiinnitin siihen heti huomioni :)
AJ ja Ronja 3,5 kk (mihin tää aika oikein juoksee?!?)
on ollut sellainen päivä että kaikki rutiinit ovat heittäneet häränpyllyä, saas nähdä päästäänkö niihin takaisin. Meillä kun ei tähän astikaan juuri rutiineista ole voinut puhua, vaikka olen kyllä yrittänyt pikkuhiljaa alkaa kehitellä sellaisia.
Viime yönä mies sai Onnin nukkumaan vasta 24 jälkeen ja kaveri veteli sellaisia pätkäunosia taas :(. Sitten mies toi 3 jälkeen Onnin mulle syömään tissiä (ja pulloa), vietin Onnin kanssa loppuyön klo seitsemään jolloin piti herätä. Yritin saada Onnin vielä takaisin nukkumaan, hän kun heräsi myös silloin syömään, mutta eihän tuo suostunut eikä miehen auttanut kuin herätä. Minä kävin nimittäin aamulla HIHSissä (Helsinki International Horse Show) kun sain kaverin kautta ilmaisen lipun. Katsoin kyllä vaan sen ekan koululuokan ja vähän jotain väliohjelmaa, harmi kun se kür oli vasta 12 jälkeen, niin pitkäksi aikaa en halunnut vielä jäädä. Kyllähän mies täällä Onnin kanssa pärjää, mutta äidin pää ei vielä kestänyt!
Mies oli saanut Onnin nukkumaan ekat päikkärit suht säälliseen aikaan, mutta toisilta herätti kesken kaiken kun halusi vielä syöttää (jäi pullo kovasti kesken kun simahti syödessä), vaikka minä yritin että annettais nyt vaan nukkua jos nukuttaa, ei opeteta taas niihin pätkäuniin. Pidin kyllä sitten aika saarnat rutiinien merkityksestä ja siitä, että meidän olisi syytä olla samoilla linjoilla niissä yleensä. Ymmärsi se lopulta. (Sorry, edellä kirjoitettu on varmaan aika sekavaa, kun yritän typistää pitkät jorinat vähän tiiviimpään muotoon...)
Nyt illallakin on vähän menneet hommat sekaisin, kun käytiin vielä mun isällä saunomassa (on ollut kyllä ihme hulinapäivä; miten onkin niin että viikkoihin ei käy missään, ja sitten kaikki samana päivänä). " Mummupuoli" vahti Onnia ja me saimme miehen kanssa ensin saunoa kaksin, sitten haettiin Onsku kylpemään. Kaveri oli niin poikki, kun ei vieraissa ollut malttanut nukkua ja kotona jäivät unet kesken, ettei edes kylpy saanut naureskelemaan kuiten yleensä :(. Saunan jälkeen kyllä torkahti hetkeksi. Oli kyllä sikäli kivaa käydä, etten ollutkaan päässyt saunaan kertaakaan juhannuksen jälkeen.
Alli, varmaan teilläkin on se kovin kasvuspurtti jo laantunut. Meillähän tuli ekat 6 viikkoa sentti viikossa, nyt oli 4 viikossa kasvanut enää 2,5 cm (synt 55 cm, 6 vkoa 61, 10 vkoa 63,5). Anjuusallakin oli kasvutahti hyytynyt, eiköhän se muuten tule kaikille jossain vaiheessa? Tosi harmi, että teillä täysimetys loppui, kun olet itse siis surullinen siitä. Pääasiahan on, että Menninkäinen voi hyvin, mutta kyllä se varmasti itseä vaivaa! Toivotan myös pikaista paranemista.
Ja Jouturille myös vielä voimia imetyspettymyksen käsittelyyn! Onpa meitä tosiaan yllättävän monia täällä, jotka jaamme saman kohtalon. Eipä todella ole imetys asia, joka aina vaan " luonnostaan" sujuu ja onnistuu. Kiitos tuosta allergiatestin tiedosta, onneksi ei teillä sitä ollut! Onhan se harmi kun kakka on oudon näköistä, masu vaivaa, tms. mutta allergian kanssa olisi ollut vielä enemmän pulaamista. Tiedä olisiko Emmille ne maidottomat korvikkeet edes maistuneet.
Allilta piti vielä kysyä, että teetkö nuo maissi- sekä perunavellit itse? Voisikos saada jonkinlaista ohjetta? Vielä en tiedä, kokeillaanko meillä vellejä lainkaan vai siirrymmekö ensin soseisiin ja joskus 5-kuisena suoraan puuroihin, mutta kyselen varoiksi. Jos käy niin, että menevät vielä huonommiksi yöt niin saattaa olla, että vellitesti alkaa (ei nyt vielä, mutta joskus 3 kk jälkeen).
Kiva kun AJ:kin ehti pistäytyä, aurinkoa teille sinne takaisin :). Vielä on viikkoa jäljellä, joten tänne vain kaikki ;)! Peetasta ja Kiharasta ei muuten ole kuulunut tooosi pitkään aikaan, missäs olette? Toivottavasti kuuluu kuitenkin hyvää.
Palailemisiin
Tassu
ihan pilan päiten vaikka viikko päättyy parin tunnin kuluttua. Olipa ihana ilma tänään, vaikka kylmä. (Eikä se kylmyyskään muuten, onpahan aurinkoista, mutta meidän asunto " jäätyy" heti kun tulee kylmät ilmat.) Sain kerrankin miehen houkuteltua mukaan vaunulenkille - oluen voimalla... Käytiin yhdessä siistissä ja kivassa paikallisessa, mies joi yhden Guinnessin ja minä kaakaon. Olipa todella omituista olla kapakassa, en edes muista koska viimeksi. Kyllä me myös käveltiin eikä vain istuksittu sisällä :).
Nytpä tässä pumppailen viimeiset millit ennen yötä, sitten päästämään miestä nukkumaan. Saapa nähdä mitä yöstä tulee, Onni on ihan känkkä kun jouduttiin herättämään hänet seitsemältä kesken unien, kun muuten olisi varmaan taas mennyt 24:ään tai ylikin yöunille meno. Ei millään jaksa syödä ja huutaa vain. On kyllä sellainen Jerikon pasuuna että kuuluu taatusti koko talossa... Toivottavasti suostuu vielä vähän syömään ennen kuin sammuu, muuten on taas tunnissa hereillä. Sormet ja varpaat ristiin.
nikki...hyvä jos lohduttaa :D mulle tämä on ollut NIIN hmm...mielenkiintoista ja jopa surkuhupaisaa rämpiä tällaisena " konkarina" näissä tuntemuksissa. Kaippa se on kun on nyt niin erilainen elämäntilanne ja miltei täysin yksin kaikkea pohtimassa.
Ehkä elän nyt jotain kriisivaihetta, senverran suuria muutoksia elämässäni on nyt viime aikoina tapahtunut.
Mutta eteenpäin mennään vaikka välillä itkeä tihrustankin ja (baby?)-blues meinaa soitella nupissa.
tassut...jospa Onnista on tullut iso poika ja unetkin pisenevät :)
elä vielä kuumemittaria kaiva, vaikka " omituiselta" tuntuisikin pisemmät unet. Huomaat kohta kuinka pisemmät unet ja pikkuhiljaa säännöllistyvä (onko vauvoilla koskaan täysin säännöllistä rytmiä?)
rytmi vaikuttaa myös omaan olemiseen tosi paljon.
Huomioi kuitenkin että tuo päänuppi kulkee jälkijunassa ja tarvitsee aikaa etenemiseen. Mulla alkanut nyt helpottamaan kun huudot loppuivat (edelleenkin hieman varpaisillani odotan niitä)
ja yöunet säännöllistyivät ja harvoin enää herätään kahta kertaa.
Voi kuinka pieni Alexina on kun luen teidän vauvojen mittoja :)
kirppuneiti, tosin pituutta ihan hyvin. Minun tyttärenpoikakin meni jo hetki sitten painossa tätinsä :D ohi ja ikäeroa seitsemän viikkoa !!!
Mutta nyt kahvinkeittoon, mukavaa päivänjatkoa kaikille !