MItä tuhatta varten te työnnätte koululaisen iltapäiväkerhoon kun olette itse kotona?
Täällä on ongelma siitä että iltapäiväkerhossa on liikaa lapsia ja kaikki tarvitsevat ei tahdo saada paikkoja. Yllätys yllätys sinne joutuvat tulemaan sellaisetkin lapset joiden äiti tai isä makaa kotona.
Lapsi raukka on väsynyt jo koulupäivän jälkeen ja ihan turhaan työnnetään iltapäiväkerhoon vielä ja vain sentakia että äiti / isä ei jaksa olla lasen kanssa kotona. Lapsi häiritsee vanhempien omaa rauhaa.
Törkeää yhteiskunnan rahojen tuhlaamista tuollainen se kerhopaikka on nimittäin vanhemmille halpa mutta kunnalle tosi kallis.
Kommentit (70)
8v lapset pärjäsivät iltapäivät ilman vanhempiaan. Miksi eivät enää pärjää?
Mistä kaikesta te oikeasti annatte lasten päättää, jos hän kerran saa päättää tuleeko kotiin vai meneekö kerhoon?
Kokeilkaapa seuraavaksi laittaa vaihtoehdoiksi hampurilaispaikka tai puuhamaa ja sen sille vastineeksi kotiin tuleminen.
Järki hoi. Kerhopaikat on tarkoitettu lapsille joiden vanhemmat ovat töissä ja lapsi tarvitsee turvallisen paikan odotella vanhempien töistä pääsemistä.
Tuosta kerhopaikastakin pitää ilmeisesti tehdä oikein laki että ymmärtäisitte ketä varten noi kerhopaikat on perustettu. Laki voisi kertakaikkiaan kieltää ottamasta kerhoon kotona olevan vanhemman lapsia. Kerhopaikka kuuluu vain työssäkäyvien lasten vanhemmille. Erityislapset olkoon sitten asia erikseen.
Yleensä parin tunnin sisään tulee isosisko kaveriksi. Hyvin viihtyvät yksin ja yhdessä.
on todella paljon helpompaa kuin 80-luvulla.
Jos ajatellaan, että lapsen koulupäivä loppuu siinä 13.00 tai 14.00 aikaan. Tulee kotiin, tekee läksyt, syö välipalaa ja hakee kaveria ulos. Eipä jää montaa varttia ennen kuin vanhemmista jompikumpi kai tulee kotiin. Tälläkin välillä voi monta kertaa soittaa äidille tai isälle, jos joku askarruttaa.
Miksi tämä oli aivan yksinkertaista meidän lapsuudessamme ja nyt kertakaikkisen mahdoton ajatus? Miten avuttomia me näistä lapsista olemme kasvattaneet?
se on niin rasittavaa. Riittää kun on vauva hoidettavana. Esikoinen on tottunut olemaan hoidossa 10 tuntia, eikä viihdy enää kotona äidin ja vauvan kanssa.
uinuvassa keskiluokkaisessa omakotitalolähiössä. Autoliikennettä päivisin on tuskin nimeksi. Silti hämmästyttävän monet tokaluokkalaisetkin vielä viettävät iltapäivät kerhossa.
jos väki ajaa päin punaisia. Ja väkihän ajaa.
olenko muka täsmentänyt puheeni nimenomaan teidän tuppukylään?
25
meidän ekaluokkalainen ei ole kerhossa, mutta KAIKKI luokkakaverinsa ovat, joka ikinen. Hän on siis AINA yksin koulun jälkeen ilman kavereita. Sääli meidän koululaista.
Uskon, että moni lapsi haluaa olla siellä ip-kerhossa. Kun itse olin aikanani päiväkodissa (eskari-ikäisenä) mankumalla mankusin, että isä vie mut hoitoon, että pääsin aiemmin. Kotona oli niin tylsää olla aamuisin ja odottaa, että äiti lähtee töihin ja itse pääsis hoitoon leikkimään kavereiden kanssa.
liikennekulttuurin muutos ei selitä kyllä iltapäiväkerhon suosiota, vaan syyn täytyy olla jossain muualla. En puhunut siis minäkään ns. yleisellä tasolla.
Olet katkera ihminen ap. Miksi? Oletko lähiaikoina menettänyt elämässäsi jotain? Oletko kyllästynyt töihisi? Onko seksielämäsi kuihtunut? Onko tullut ryppyjä nopeammin mitä luulit?
Lapsen hoito piti järjestää mitä ihmeellisimmillä järjestelyillä: mm. ukki ajoi 70 km:n päästä iltapäiviksi, lapsi oli isän työpaikalla (isä projektiluonteisissa töissä, työsopimus vuodeksi kerrallaan; onneksi työt vielä jatkuivat...)yms.
Toivon totisesti, ettei paikkoja vienyt lapset, joiden vanhemmat ovat ottaneet kerhopaikan " kavereitten tarpeeseen" .
Sinähän se hyökkäsit. Ja miten muka puhut yleisellä tasolla, jos puhut teidän tuppukylästä??
34
Jos parina päivänä viikossa muutaman tunnin koulun jälkeen, jotta saa olla kavereiden kanssa vapaa-ajalla. Kun kotona ei oo sisaruksia.
Pienet ne on sun murheet.
ettei lasten tarvitse olla ilman aikuisen valvontaa kotona. Päivähoito on myös olemassa sen takia. Miksi vanhemmat eivät halua viettää aikaa lastensa kanssa? Ymmärrän, että opiskellaan ja käydään töissä, silloin tarvitaan yhteiskunnan apua. Ongelmaperheet ovat asia erikseen. Ottakaa henkilökohtaisesti vastuu lapsistanne!