Kamalaa katsottavaa tuo melukylän lapset!

Kaksi pientä tyttöä hoitaa yhtä vielä pienempää, kuskaavat häntä jossain vedettävässä kärryssä, josta pienin tyttö tippuu ojaan, pukevat ja riisuvat itkevää pienintä tyttöä, pienin tyttö myös sotkee itsensä johonkin tököttiin kun vähän isommat eivät huomaa..jne. Aika outoa meininkiä. Ihan rääkkäykseltä näytti. Leikkivät lasten hoitajia, voisivat leikkiä vaikka nukeilla.

Kirjoissa kuvataan lasten silmin elämää joskus yli 50 vuotta sitten idyllisessä pikkukylässä. Kertomuksissa tulee esille niin elämän ilot kuin jonkin verran surutkin.



Tuohon aikaan oli ihan tavallista, että isommat lapset pistettiin lapsenlikaksi, tuo taisi olla muistaakseni tytöille ensimmäinen kerta, kun saivat noin suuren vastuun. Vielä karmaisevampi taitaisi sinusta olla se, kun lapset päättivät pitää tälle pikkutytölle oikein hauskan päivän ja tyttöparka ei arvostanut yrityksiä lainkaan...



Enimmäkseen tarinat kertovat kyllä lasten leikeistä.

Lindgren on loistava tarinan kirjoittaja.



Sehänon tarinaa, ei totta. Ja kertoo kuitenkin paljon vanhasta maalaiskulttuurista Ruotsissa. Siihen aikaan tuonikäiset tytöt hoitivat useinkin pienempiään. Ei tarvitse edes satuja lukea/katsoa, kun ymmärtää että melkein tollasta se on ollu.



Ja vertaa johonkin Harry Poteriin, ei sekään kovin realista kuvaa anna oikeasta maailmasta. Ja silti monet tykkää.

Jos lapsille, niin minkä ikäisille?

Mutta missä ne ollin ja kerstin vanhemmat tosiaan aina luuhaa?