Lue keskustelun säännöt.
Mun tuli niin paha mieli :´( Anoppi haukkui kunnolla!
11.10.2007 |
Meillä on kaksi lasta 2v ja 4kk. Esikoinen on nukkunut 2 vrk tosi huonosti ja käytin lääkärilläkin, mitään ei löytynyt joten lääkäri sanoi että ehkäpä syynä on vauva. Tästäpä sai anoppi vettä myllyyn.
Olen päivät kotona lasten kanssa, touhuilen esikoisen kanssa ja ulkoillaan ja sylitellään, vauvaa hoidan toki myös, mutta paljon joudun pitää esim. sitterissä tutti suussa (lattialla useimmiten huutaa).
No nyt sitten KUULEMMA esikoinen voi tosi huonosti (siis ei nuku ja riehuu hereillä nämä pari-kolme äivää, tänään ok) minun takia. Olen joutunut kanniskelemaan vauvaa (ollut kipeänä ja muutenkaan ei viihtyny lattialla) ja se on siitä oppinut ettei viihy yhtään yksin-minun vika siis. Olen hänen läsnäollessaan ollut enemmän vauvan kanssa (koska esikoisella on kaveri, päivisin näin ei todellakaan ole vaan esikoisen kans touhuilen) ja esikoinen ei saa huomiota, olen kieltänyt ja komentanut (jota ei saa tehdä tässä tilassa kun lapsi hakee huomiota) kun esim. heittää tavaroita tms. Joo tehköön mitä haluaa, sehän järkevää onkin. Pitäis koko ajan pitää sylissä, ja kerran olin sanonut kuulemma jotain esikoiselle pahasti ja mennyt vauvan luo ja se vasta kauheaa olikin! Lapsi voi kuulemma jo niin huonosti että ei auta kuin lääkärin apu.
Ja ihan oikeesti, näin ei ole!! Voi olla joku läheisyyskausi mutta näitä on! Ja pakko mun on molemmat huomioida ja kyllä mä esikoisen kans olen, jätän esim. siivoukset ja kotityöt yleensä viikonloppuun tai sitten jos isovanhemmat hoitaa.
Kyllä tuli itku, olenko oikeasti ansainnut tuon paskan. Onko muilla tälläistä? Ehdittekö te 100% huomioida esikoista? ja kyllä, auttaa vauvan hoidossa esim. vaipan vaihdossa ym, tuntuu tykäävän vauvasta kun halii jne. Eikö se arki ole tälläistä kahden kanssa että kumpikin joutuu odottaan? Tuntuu et tuo esikoinen on niiiin tärkeä ja kuopus ei sitten vissiin mitään.
Kommentit (43)
Tämä meidän tyttö on perheemme neljäs lapsi ja ihan samanlaista touhua kuin muillakin tässäiässä. Eli et sinä ole mitään väärin tehnyt kyllä se tuonikäisen raivoaminen yms. kuuluu ihan ikäkauteen :-) Jaksamista vaan sulle ja valaisepa anoppia uhmaikäisten ihanan raivostuttavasta käytöksestä jolla ei ole järjen kanssa mitään tekemistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se osin toki on niin että itse saan itseäni syyttää kun läheiset ollaan oltu ja olen tosiaan ollut liian avoin kaikessa. No, nytpä otin opikseni enkä kerro enää mitään. Ei meillä normaalisti tälläistä ole ollut mutta nyt on jostain syystä niin huolissaan esikoisesta. Ja kyllä minunkin mielestä vanhempi pystyy paremmin odottamaan.
On hirveän kurjaa että läheinen suhde menee nyt näin, ja hoitoapu ja kaikki muu on ollut aivan mahtavaa!!!! Nyt vain meni sen tietyn pisteen yli tuo arvostelu. Minulle riitti.
Onneksi mies nyt kuitenkin on sitä mieltä että äitinsä todella ylireagoi mutta en tiedä tajuuko sekään lopulta miltä musta tuntuu!
ap
niskaan, mutta sananpahan silti. Jospa hoitaisit lapset ihan itse, ettei anoppi niin paljon hoitais, niin ei pääsis mitään sanomaan. Lapset pienellä ikäerolla on helvetin rankkaa ja esikoinen jää väistämättä vähemmälle huomiolle, se nyt on ihan fakta. Ja sekin on fakta, että esikoinen oireilee, kun joutuukin jakaa äidin huomion uuden tulokkaan kesken. Se on ihan normaalia.
Anna anopin pitää omat mielipiteensä ja ala sinä kasvattaa vähän paksumpaa nahkaa, sillä anopin mielipiteen yleensä vaan voimistuuvat sitä mukaa, mitä lapset kasvaa.
Tiedän itse ihan tarkaan miten rankkaa ekat puolivuotta on, kun on erittäin äiti riippuvainen esikoinen ja vaativa vauva ja lapsilla ikäeroa 1v10kk.
Ap:lle paljon tsemiä, kohta se alkaa jo helpottaa=)
Ja varmaan kannattaa miettiä nyt vakavasti ottaa vähän hajurakoa anoppiin;)