Yksinäisyys parisuhteessa kun mies ei huomioi
Mieheni tekee pitkiä ja raskaita työpäiviä. Hän lähtee aikaisin töihin, palaa myöhään illalla ja menee aikaisin nukkumaan. Kotona ollessaan hän on enimmäkseen tietokoneella vastailemassa sähköposteihin ja valmistautumassa tulevaan työpäivään. Jos hän haluaa rentoutua, hän menee ystäviensä kanssa vaikka ulos. Tietenkin hän saa mennä ja ystäviä pitääkin nähdä, mutta ongelma syntyy siitä, kun minä tulen tärkeysjärjestyksessä vasta näiden asioiden jälkeen.
Minä olen vielä opiskelijana yliopistossa ja siksi enemmän kotosalla (kirjoitan gradua). Mieheni on minua vähän vanhempi, ja siksi kokonaan työelämässä. Tunnen itseni melkein joka päivä hirveän yksinäiseksi, sillä vaikka mieheni edelleen halaa ja suutelee minua sekä tullessaan että mennessään ja muistaa kertoa rakastavansa, niin rauhallista yhdessäoloaikaa ei ole juuri koskaan. Ei edes viikonloppuisin, jolloin itse olen töissä ja mies uppoutuu joko kotiin tuomiinsa töihin tai harrastuksiinsa.
Myös kodin hoitaminen on täysin minun vastuullani, mutta se on minusta kohtuullista sillä minulla on enemmän vapaa-aikaa. Mutta olisi se mukavaa jos mies vaikka joskus tyhjentäisi tiskikoneen, ihan vain ilahduttaakseen minua. Tällä tavoin hän ei huomioi minua koskaan. Lisäksi seksielämämme on äärimmäisen hiljaista miehen stressin ja väsymyksen vuoksi.
Mitähän tässä pitäisi tehdä? En ole tyytyväinen nykytilanteeseen ja tunnen että mies ottaa minut itsestäänselvyytenä, mutta silloin harvoin kun pystymme viettämään aikaa yhdessä, on meillä yleensä hauskaa ja mukavaa. Paitsi silloin kun minun yksinäisyyteni aiheuttama turhautuminen purkautuu riitana... En tosiaan tiedä mitä tehdä, sillä mieheni tietää tunteistani mutta mikään ei silti muutu.
Kommentit (49)
Tietyt työt vaan vaativat iltaisinkin asioiden hoitoa. Esim. minun mieheni soittaa vielä myöhään illalla työpuheluita eri aikavyöhykkeelle, niitä ei voi hoitaa mitenkään muuten. Eipä siinä muuta voi.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 22:36"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 22:24"]
mitä suhteessa sitten pitäisi olla, ettei se olisi kulissi?
[/quote]
Mulle parisuhde ei ole mikään paikka missä käydään kääntymässä, "annetaan pusut mennessä ja tullessa", kuten ap kirjoitti. Olemme aina viettäneet lähes kaiken vapaa-ajan yhdessä, ei mistään pakosta ja velvollisuudesta, vaan halusta. Parisuhteessa parasta on se onni, kun saa jakaa elämää toisen kanssa, "mennä ja tulla" yhdessä.
Tottakai jokainen suhde on pikkuisen myös kulissi, näytellään sitä paria, joka yhdessä ollaan, mennään juhliin yhdessä, ystäväporukan mökkiretkelle ja sukulaisiin näyttelemään sitä pariskuntaroolia. Mutta sitäkin esitetään yhdessä, ei niin, että toinen on vain kotona odottava kulissi, ilman omaa rooliaan näytelmässä....
vaikea pukea sanoiksi, mutta jos mun onni ei olisi mitenkään riippuvainen miehestäni, en eläisi tässä parisuhteessa, koska voisin yhtä hyvin elää yksinäni...Kyllä mä koen että parisuhteessa on halu ja velvollisuuskin tehdä toinen toisensa onnellisiksi.
[/quote] Nimenomaan. Kun onni ei ole riippuvainen miehestä, voi elää aivan täysillä ja olla onnellinen vaikka mies ei olisi paikalla. Ja kun mies on paikalla, ei tarvitse riidellä, teeskennellä eikä mitään vaan nauttia täysillä. Meillä on erinomainen suhde koska kumpikaan ei kasaa toisen harteille odotuksia vaan elämme täysin sopusoinnussa itsemme ja toistemme kanssa ja se ei ole todellakaan ole mitään kulissia. Huomioiminen on itsestään selvää tällaisessa suhteessa, kuten myös arvostus ja kunnioituskin. Viihdymme parhaiten toistemme seurassa mutta myös ystäviemmekin kanssa yhdessä tai erikseen ja pitkäkään erossaolo ei aiheuta suhteeseen mitään säröjä. Syynä on se että olemme onnellisia yhdessä mutta myös erikseen.
[/quote]
Toi on mun unelmasuhde!
Minusta olet ällöttävä riippakivi. Äitini oli samanlainen. Jaksoi valittaa miten "mies ei ole koskaan kotona" mutta samalla valitti kun ei rahat riitä mihinkään. Jätä miehesi. Hän voi löytää itselleen jonkun uranaisen joka ymmärtää hänen haluaa olla töissä ja sinä voit löytää itsellesi jonkun työttömän jolla on aikaa sinulle.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 02:35"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 01:33"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 00:38"]
No enpä tiedä miehiä, jotka eivät olisi pitkää päivää töissä tai toisi töitä kotiin. Eikö se aikuisen elämä vähän sellaista ole.
[/quote]
Joo eikä siinä tilanteessa hankita vaimoa, jota laiminlyödään!
[/quote]
Pitääkö sitten jättäytyä sinkuksi loppuelämäkseen vai ottaa lopputili ja keskittyä vaimon hemmotteluun?
[/quote]
Sehän on ihan oma valinta jääkö sinkuksi ja elää sinkun elämää vai valitseeko toisen tien, tien, jossa on elämänkumppani. Silloin eletään yhdessä.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 22:32"]
Onko parisuhde elämäsi sisältö? Opiskelet, mutta onko ystäviä tai harrastuksia?
jos mitään muuta ei ole, mieheen kasautuu kaikki odotukset, että hän toisi sinulle elämän.
[/quote]
Minun mielestäni sinulla on ihan kelpo mies. Hän osoittaa rakkautensa tekemällä töissä pitkiä päiviä ja hän katsoo sen riittävän pitkälle teidän pari suhteessa. Paljon kurjempaa olisi jos miehelläsi olisi vaikka alkoholi ongelma. Taikka, jos hänellä olisi toinen nainen. Näitä tämän tyyppisiä ongelmia on tietääkseni hyvin monessa perheessä. Mutta siihen voi olla syynä myös se, että sillä toisella joka on kotona, ei ole elämä niin raskasta kuin sillä joka käy työssä kodin ulkopuolella. Rakkautta on myös se että ymmärtää, että mies on väsynyt. Kotona on minun mielestäni niin vähän työtä jo tänäpäivänä, ettei sitä voi laskea rasitteeksi. esm tiskikone voidaan tyhjentää sitä mukaa kun astioita käytetään. Kaupoista saa ruuat lämmitystä vaille valmiina. Jos tekee koti töitä vaikka tunnin päivässä niin se riittää. tänä aikana kun on kodin koneet ym helppoudet.
Jos en ikinä näkisi miestäni muuten kuin ohimennen niin en mä kyllä sillä mitään sitten tekisikään. Ei parisuhde minullekaan tarkoita sitä että koko ajan nyhjättäisi yhdessä mutta joskus pitäisi olla yhteistäKIN aikaa.
Onneksi meillä on mieheni kanssa samat kiinnostuksenkohteet ja siksikin vietetään suuri osa vapaa-ajasta yhdessä.
En lukenut koko ketjua mutta kurjaa. Tuntuu tosiaan että olet itsestään selvyys. Hyvä että miehen käytös paljastuu nyt, kun teillä ei ole vielä lapsia. Jos olisit tuossa tilanteessa lasten kanssa, niin kurjaa. Onneksi voit vielä helpommin lähteä uuteen elämään. Teillä on vakavan keskustelun paikka, jos tunteitasi ei oteta huomioon, kannattaa suuntautua muualle, ja etsiä sopiva parisuhde. Miehesi pitäisi olla kanssasi ja tukenasi tilanteessa. Ja valmis kehittymään, mm. antamaan sinulle aikaa.
[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 13:31"]
Minun mielestäni sinulla on ihan kelpo mies. Hän osoittaa rakkautensa tekemällä töissä pitkiä päiviä ja hän katsoo sen riittävän pitkälle teidän pari suhteessa. Paljon kurjempaa olisi jos miehelläsi olisi vaikka alkoholi ongelma. Taikka, jos hänellä olisi toinen nainen. Näitä tämän tyyppisiä ongelmia on tietääkseni hyvin monessa perheessä. Mutta siihen voi olla syynä myös se, että sillä toisella joka on kotona, ei ole elämä niin raskasta kuin sillä joka käy työssä kodin ulkopuolella. Rakkautta on myös se että ymmärtää, että mies on väsynyt. Kotona on minun mielestäni niin vähän työtä jo tänäpäivänä, ettei sitä voi laskea rasitteeksi. esm tiskikone voidaan tyhjentää sitä mukaa kun astioita käytetään. Kaupoista saa ruuat lämmitystä vaille valmiina. Jos tekee koti töitä vaikka tunnin päivässä niin se riittää. tänä aikana kun on kodin koneet ym helppoudet.
[/quote]
Kuinka moni nainen tulkitsee pitkän työpäivän tekemisen rakkaudenosoitukseksi? Jos pitkä toimistopäivä ja kotona jatkuva työasioiden hoitaminen on rakkaudenosoitus jotain kohtaan niin se kohde on kyllä työnantaja eikä puoliso.
Ja kyllä, kotitöistä voi selvitä vähällä, ei tässä siitä olekaan kyse, ap:han sanoi tekevänsä kotihommia ihan mielellään kun hänellä on enemmän aikaa. Mutta jos mies uhraisi omasta vapaa-ajastaan muutaman minuutin tiskikoneen tyhjentämiseen, se olisi jo jonkinlainen konkreettinen rakkaudenosoitus omaa puoliso kohtaan. Äänen tunnustettu rakkaus, pusut ja halit ovat tietenkin tärkeitä mutta nuo muut pienet teot toisivat hommaan jo paljon lisää; se olisi osoitus siitä että mies haluaa tehdä jotain nimenomaan puolisonsa puolesta ja hänen vuoksensa.
Olet ihan oikeassa että paljon pahempiakin miehiä on olemassa, mutta ymmärrän kyllä ap:n yksinäisyyden. Olen itsekin joskus ollut vastaavassa tilanteessa ja se kärjistyi jo jonkinasteiseksi parisuhdekriisiksi. Meillä asia onneksi ratkesi ihan hyvin ja nyt meillä on tietyt sovitut yhdessäoloajat joista pidetään kiinni. :)
Aivan kuin minä olisin kirjoittanut tuon aloituksen muutama vuosi sitten. Kirjoitin miehelle kirjeen, jossa kerroin just nuo samat asiat, että olisi mukavaa, että viettäisimme aikaa enemmän yhdessä. Tiesin, että jos olisin alkanut sanomaan niin se olisi kuullostanut nalkuttamiselta. Mies luki kirjeen ja totesi, että näinkö minusta tuntuu ja sitten pitää asioihin tehdä muutos. Vietettiin tämän the kirjeen ansiosta enempi aikaa yhdessä ja merkattiin kalentereihin, koska on treffi viikonloppu. Näitä yhteisiä hetkiä oli mukava aina odottaa.
[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 14:57"]
Minusta olet ällöttävä riippakivi. Äitini oli samanlainen. Jaksoi valittaa miten "mies ei ole koskaan kotona" mutta samalla valitti kun ei rahat riitä mihinkään. Jätä miehesi. Hän voi löytää itselleen jonkun uranaisen joka ymmärtää hänen haluaa olla töissä ja sinä voit löytää itsellesi jonkun työttömän jolla on aikaa sinulle.
[/quote]
Eli siis ihminen on ällöttävä riippakivi, vaikka olisi vapaa-ajastaan lähes 100% yksin tai muiden ihmisten seurassa, mutta ei koskaan oman elämänkumppaninsa? Miehessä ei voi olla mitään vikaa, vaikka työ vie hänen kaiken aikansa nukkumista lukuunottamatta?
Käyn itsekin töissä samalla kun opiskelen. Minulla ei näin ollen ole syytä valittaa miehelleni rahojen puutteesta. Aion myös olla valmistuttuani ns. uranainen, mutta aion silti ottaa huomioon myös perhe-elämän vaatimukset. Ja näihin vaatimuksiin kuuluu aivan ehdottomasti yhteinen, kiireetön aika.
-ap
Olet saanut osittain aika omituisia vastauksia, Ap! Et ole riippakivi, sinulla on oikeus haluta viettää aikaa oman miehesi kanssa ja kokea olevasi tärkeysjärjestyksessä siellä tärkeimpien joukossa myös vapaa-ajan käytön suhteen. Kummallista, että monet ihmiset täällä ovat takertuneet tuohon työasiaan, vaikka eihän siitä pelkästään tosiaankaan ole kyse!
t. En muista mikä nro olin
[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 16:45"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2013 klo 14:57"]
Minusta olet ällöttävä riippakivi. Äitini oli samanlainen. Jaksoi valittaa miten "mies ei ole koskaan kotona" mutta samalla valitti kun ei rahat riitä mihinkään. Jätä miehesi. Hän voi löytää itselleen jonkun uranaisen joka ymmärtää hänen haluaa olla töissä ja sinä voit löytää itsellesi jonkun työttömän jolla on aikaa sinulle.
[/quote]
Eli siis ihminen on ällöttävä riippakivi, vaikka olisi vapaa-ajastaan lähes 100% yksin tai muiden ihmisten seurassa, mutta ei koskaan oman elämänkumppaninsa? Miehessä ei voi olla mitään vikaa, vaikka työ vie hänen kaiken aikansa nukkumista lukuunottamatta?
Käyn itsekin töissä samalla kun opiskelen. Minulla ei näin ollen ole syytä valittaa miehelleni rahojen puutteesta. Aion myös olla valmistuttuani ns. uranainen, mutta aion silti ottaa huomioon myös perhe-elämän vaatimukset. Ja näihin vaatimuksiin kuuluu aivan ehdottomasti yhteinen, kiireetön aika.
-ap
[/quote]
älä välitä ap, tällaista täällä aina on...meillä on paljon eri menoja, eri ystäväpiiri mutta myös ystäväpariskuntia, mutta saan mieheltä paljon huomiota, kun olemme yhdessä ja vietämme laatuaikaa. Ja minä vaadin jonkun verran huomiota, samoin mieheni, pienikin aika riittää kun sen käyttää tehokkaasti. Miehesi taitaa olla turhan usein henkisesti muualla? Sinulla on oikeus tuntea olevasi parisuhteessa, eikä minään talouden hoitajana. Suhteeseen pitää panostaa, vaikka aikaa olisikin vähän. Intohimoisten uraihmisten kannattaa olla yksin, sillä kaikkea ei voi saada, elämä on valintoja täynnä.
Pienet on murheet ja vielä pienemmät aivot jos ei nämäkään ongelmat omassa päässä ratkea.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 21:54"]
Mitähän tässä pitäisi tehdä? En ole tyytyväinen nykytilanteeseen ja tunnen että mies ottaa minut itsestäänselvyytenä, mutta silloin harvoin kun pystymme viettämään aikaa yhdessä, on meillä yleensä hauskaa ja mukavaa. Paitsi silloin kun minun yksinäisyyteni aiheuttama turhautuminen purkautuu riitana... En tosiaan tiedä mitä tehdä, sillä mieheni tietää tunteistani mutta mikään ei silti muutu.
[/quote]
Yleensä ratkaisu av:n ketjujen mukaan on tehdä tuohon pakettiin pari kolme lasta :D .
Parisuhteessa toisen velvollisuus on pitää OMALTA osaltaan huolta siitä, että toinen on onnellinen. Yksin ei kukaan voi tehdä toista onnelliseksi, mutta onnettomaksi voi. Yhteinen aika on parisuhteen liima. Toisinaan aikaa on enemmän ja toisinaan vähemmän. Siitä huolimatta KOSKAAN ei saa jättää toista huomioimatta. Yksi minuutti aitoa kohtaamista riittää silloin kun aikaa ei muuten ole. Silloin kun aikaa on, se on panostettava toiseen. Mikään ei ole ihmiselle niin tärkeää kuin henkinen hyvinvointi ja yksin jättäminen on pahinta mitä toiselle voi tehdä. Ystävyyssuhde on eri asia kuin parisuhde. Puolisoilla on myös velvollisuus kertoa toiselle mitä haluaa. Kukaan ei ole ajatusten lukija. Toisen velvollisuus on kuunnella mitä toisella on sanottavaa ilman, että toinen hyökkää puolustautuakseen. Kun kummallakin on hyvä olla, kaikki toimii ja ihminen on onnellinen.
Erotkaa. Olen elänyt itsekin tuossa samassa tilanteessa, jossa energia ei riittänyt naisen mielestä tarpeeksi hänen miellyttämisekseen. Halasin ja pussasin, mutta esim vuorotyöni takia yhteiset vapaat eivät aina sattuneet kohdilleen.
Totesin, että olen tehnyt jaksamiseeni nähden parhaani ja jos se ei riitä, niin en voi mitään. Onneksi erottiin. Nyt on nainen, jonka kanssa menee hyvin. Rakastamme toisiamme, mutta nautimme myös omasta ajastamme ja kumpikin osaa viihtyä vaikka toinen ei paikalla olisikaan.
Anna miehesi mennä. Hän ansaitsee ahkerana miehenä parempaa.
Jos tekee pitkää päivää töissä niin ei silloin arkisin jaksa paljoakaan. Ja jos teet gradua kotona, niin onko sinun työpäiväsi oltava juuri viikonloppuna, kun muuten olisi mahdollisuus yhteiseen aikaan? Toki on vähän outoa että pitkän työpäivän jälkeen miehesi vielä hoitelee työasioita koneella. Meillä löhötään työpäivän jälkeen yhdessä sohvalla, lenkkeillään ja saunotaan yhdessä.