Yksinäisyys parisuhteessa kun mies ei huomioi
Mieheni tekee pitkiä ja raskaita työpäiviä. Hän lähtee aikaisin töihin, palaa myöhään illalla ja menee aikaisin nukkumaan. Kotona ollessaan hän on enimmäkseen tietokoneella vastailemassa sähköposteihin ja valmistautumassa tulevaan työpäivään. Jos hän haluaa rentoutua, hän menee ystäviensä kanssa vaikka ulos. Tietenkin hän saa mennä ja ystäviä pitääkin nähdä, mutta ongelma syntyy siitä, kun minä tulen tärkeysjärjestyksessä vasta näiden asioiden jälkeen.
Minä olen vielä opiskelijana yliopistossa ja siksi enemmän kotosalla (kirjoitan gradua). Mieheni on minua vähän vanhempi, ja siksi kokonaan työelämässä. Tunnen itseni melkein joka päivä hirveän yksinäiseksi, sillä vaikka mieheni edelleen halaa ja suutelee minua sekä tullessaan että mennessään ja muistaa kertoa rakastavansa, niin rauhallista yhdessäoloaikaa ei ole juuri koskaan. Ei edes viikonloppuisin, jolloin itse olen töissä ja mies uppoutuu joko kotiin tuomiinsa töihin tai harrastuksiinsa.
Myös kodin hoitaminen on täysin minun vastuullani, mutta se on minusta kohtuullista sillä minulla on enemmän vapaa-aikaa. Mutta olisi se mukavaa jos mies vaikka joskus tyhjentäisi tiskikoneen, ihan vain ilahduttaakseen minua. Tällä tavoin hän ei huomioi minua koskaan. Lisäksi seksielämämme on äärimmäisen hiljaista miehen stressin ja väsymyksen vuoksi.
Mitähän tässä pitäisi tehdä? En ole tyytyväinen nykytilanteeseen ja tunnen että mies ottaa minut itsestäänselvyytenä, mutta silloin harvoin kun pystymme viettämään aikaa yhdessä, on meillä yleensä hauskaa ja mukavaa. Paitsi silloin kun minun yksinäisyyteni aiheuttama turhautuminen purkautuu riitana... En tosiaan tiedä mitä tehdä, sillä mieheni tietää tunteistani mutta mikään ei silti muutu.
Kommentit (49)
Miten te akat selviätte ikinä sinkkuna, kun parisuhteessa aina valitatte, jos mies ei käytä joka sekuntia vapaa-ajastaan teihin.
Erittäin yleistä Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko parisuhde elämäsi sisältö? Opiskelet, mutta onko ystäviä tai harrastuksia?
jos mitään muuta ei ole, mieheen kasautuu kaikki odotukset, että hän toisi sinulle elämän.
Vierailija kirjoitti:
Erotkaa. Olen elänyt itsekin tuossa samassa tilanteessa, jossa energia ei riittänyt naisen mielestä tarpeeksi hänen miellyttämisekseen. Halasin ja pussasin, mutta esim vuorotyöni takia yhteiset vapaat eivät aina sattuneet kohdilleen.
Totesin, että olen tehnyt jaksamiseeni nähden parhaani ja jos se ei riitä, niin en voi mitään. Onneksi erottiin. Nyt on nainen, jonka kanssa menee hyvin. Rakastamme toisiamme, mutta nautimme myös omasta ajastamme ja kumpikin osaa viihtyä vaikka toinen ei paikalla olisikaan.
Vähän myöhässä olet ohjeesi kanssa kun aloitus on 8 vuoden takaa... eiköhän tilanne ole ratkennut jo suuntaan tai toiseen.
Miehenä tiedän paljon miehiä, jotka eivät ymmärrä parisuhdetta ja kuinka sitä eletään.
Liian usein parisuhteet ovat Ap:n kaltaisia eli työ on tärkein, maksetaan laskut puoliksi ja parhaillaankin katsotaan televisiota.
Yleensäkin tunteet ja toisen huomiointi puuttuvat lähes kaikista parisuhteisteista. Se näkyy vaikka kesälomien ja juhlapyhien riitelyissä.
Miten suomalaisia voisi kehittää ymmärtämään sosiaalisuutta, tunteiden näyttämistä, kuinka juoda alkoholia oikein, kuunka huomioida puoliso, ystävät, lapset?
En yleisesti arvosta suomalaisten parisuhteiden tasoa kovin korkealle. Ne ovat enemmän käytännöllisiä parisuhteita, kulisseja.
Mies on kotona vain omissa oloissaan. Pitää erikseen itse keksiä joku yhteinen tekeminen ja yrittää saada mies mukaan.
Miehen prioriteetteja on paha mennä muuttamaan, joten tarkastele omiasi. Arvosta omia tarpeitasi ja etsi sellainen mies, joka täyttää ne.
Vastaus oli; miehesi ei tarvitse tehdä vaimoaan onnelliseksi. Oikea vastaus kuuluu; miehesi tulee olla sinun rinnallasi, tukea sinua, viettää yhteisiä hetkiä ja luoden hyvän olon tunteen yhteenkuuluvuudesta.
Miksi mies ja vaimo olisi yhdessä jos he eivät tavoittele hyvän olon tunnetta toistensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Onko parisuhde elämäsi sisältö? Opiskelet, mutta onko ystäviä tai harrastuksia?
jos mitään muuta ei ole, mieheen kasautuu kaikki odotukset, että hän toisi sinulle elämän.
Mitä ne ystävät tässä auttaa, ei ne kuitenkaan ole sama asia kuin oma elämänkumppani, jonka on valinnut todennäköisesti sen takia, että viihtyy parhaiten HÄNEN seurassaan? Ongelma on siinä, että mies ei priorisoi parisuhdetta. Nainen saa vain jotkut jämät miehen ajasta.
Tämä. Onko kyseessä loppujaan vain miehen aikataulut vai voisiko asialle myös toinen osapuoli tehdä jotain. Omat hommat on helppo nähdä ns. pakollisina ja kääntää asia niin, että toisen pitäisi joustaa.