Olen ällistynyt! Tyttöni pian 5v oppi kolmessa päivässä lukemaan.

Meillä tilanne niin että olemme kaksikielinen perhe (emme asu Suomessa). Suomen kieli on lapselle ns. kakkoskieli, sillä isän ja hoitajan kanssa sekä leikkikerhossa puhuu saksan kieltä. Minun kanssani puhuu suomea, lisäksi luen lapselle suomenkielisiä kirjoja ja katsomme suomenkielisiä lastenfilmejä. Ei mene vielä esikouluun tai Kindergarteniin, aloittaa siellä vasta ensi syksynä.



Nyt on alkanut kiinnostumaan kirjaimista ja sanoista, joita sitten kirjoitamme ja toistelemme. Saksan kielessä osa kirjaimista lausutaan eri tavalla, on isänsäkin kanssa harjoitellut kirjaimia, mutta menee aina sekaisin ääntämisessä (muuten osaa kyllä erottaa jo puheen eri kielten välillä vaikka välillä sanat menevätkin puhuessa sekaisin).



Onko kenelläkään kokemusta? Pitäisikö minun odottaa että lapsi oppii lukemaan ensin ns. maan omalla kielellä, vai voinko opettaa jo lukemaan suomen kielellä? Vai onko kielessä yleensäkään eroa tässä tapauksessa??

Vierailija:

Onko kenelläkään kokemusta? Pitäisikö minun odottaa että lapsi oppii lukemaan ensin ns. maan omalla kielellä, vai voinko opettaa jo lukemaan suomen kielellä? Vai onko kielessä yleensäkään eroa tässä tapauksessa??

Saksa on kotikieli (puhumme molemmat vanhemmat sitä lasten kanssa), ympäristön kieli, myös päiväkodin, on suomi (asutaan siis Suomessa). Meillä on 5v5kk ikäinen tyttö joka käy eskarissa.

Juuri viime viikolla tyttö oppi lukemaan - suomeksi. Suomenkielisiä kirjoja ja lehtiä on koti täynnä, saksalaisia aina vähemmän, ja huomaan että häntä ärsyttää että saksaksi pitäisi muistaa että tietyt kirjainyhdistelmät lausutaan eri lailla kuin mikä äänne yksittäiseen kirjaimeen kuuluu. Mutta uskon että oppii myös nopeasti muistamaan nuo yhdistelmätkin.

Me emme siis tuota lukemista opettaneet, lapsi on jo kauan tuntenut kaikki kirjaimet (olemme käyttäneet niistä vain äänne-muotoa, ei siis aa, bee, see, kaa, jot jne) ja itse oppinut lukemaan, suomi taitaa olla aika kiitollinen kieli lukemaan oppivalle:-) Saksan lukemisessa ohjaan sen verran että selitän nuo yhdistelmät.

Muuta kokemusta ei siis ole siitä kumpaa kieltä kannattaa opettaa ensiksi lukemaan, mutta meillä siis sujuu/i hyvin tuo ensin suomi, sitten saksa.

Mutta hieno homma. Meillä vanhin lapsi oppi ihan itse, opettamatta, 3-vuotiaana. En tiedä, miten nopeasti hän oppi, kun hän yhtenä päivänä vain alkoi posottaa lehdestä tekstiä. Nuorin lapsi on nyt 5-vuotias ja hän oppi viime talvena lukemaan. Minä opetin, kun hän oikein kovasti halusi, mutta kyllä siinä muutama viikko meni, ennen kuin tyttö hoksasi, mistä on kyse. Lapsille täytyy kuitenkin muistaa iltasadut lukea vielä vuosia, vaikka he itsekin sen osaisivat.

Ihmeelliseltä tuntuu ajatella mikä surina siellä pienissä aivoissa mahtaa olla käynnissä!

Tutkimustulosten mukaan lasten herkkyyskausi lukemaanoppimiselle on juuri 5-6-v eikä 7-v niinkuin meillä koulu ja varsinainen lukemaanopettaminen alkaa. Iloitkaa yhdessä uudesta taídosta, se on hienoa!

oppii siksi nopeasti kun on herkkyys kausi lukemaan oppimisille. JA meillä myös lapsi oppi noin, eka kirjoteltiin tehtävä kirjaa pari päivää ja sit alko loksahella kirjaimet ja sanat paikoilleen.



Paljolti myös riippuu se et onko kiinnostunut tollasista.

Jos lapsi oppii muutamassa päivässä kirjaimet ja jo saman tien lukemaan, niin onhan se tosi nopeaa, vaikka herkkyyskausi olisikin. - 3

ei ollut koskaan lukenut kokonaista sanaa ja yhtäkkiä alkoi vaan kaupungilla kulkiessa lukea mainostekstejä ympäriltä ja siitä saakka on osannut lukea. Kai se taito kypsyy hiljalleen ja pulpahtaa sitten sopivalla hetkellä ulos.

myös oppi lukemaan aikaisin, 4-v. nyt ekalla ja kokee hankalana ja rasittavana kun tavuviivat kirjoissa, hänelle se jotenkin uusi asia kun luki ilman tavuja, no oppii sitten uutta taas.

Motivaatio oli tarpeeksi vahva: naapurin tyttö opetteli kanssa ja halusin oppia ensin. Olin myös 5-vuotias.

Opin itse myös 5-vuotiaana lukemaan. Minulla on kaksi isoveljeä, joiden läksyjentekoa aina seurasin. Lisäksi vanhempani lukivat meille muutenkin todella paljon. Muistan vieläkin sen hetken, kun otin kirjan nimeltä " Timo, Simo ja Vatikuti" ja osasinkin sitä lukea! Voi sitä riemua! Vanhemmat olivat saunassa, ja sinne painoin innosta kiljuen " Osaan lukea" :)