¤¤¤ TAMMIMASUT MA-TO ¤¤¤

Täällä kaikki niinkun pitääkin eli paksusti jaksetaan :)

Sain naapurilta tosi paljon ihania pieniä vaatteita, suurin osa vaatteista ihan kun uusia, ja aika paljon tyttövauvan vaatteita oli että nyt pidän vaan sormia ristissä että AADA ei olekkaan FRANK niinkun ukko sanoo....Osa vaatteista kyllä unisex mutta kuitenkin haaveilen että olisi tyttö vaikka ei sillä kuitenkaan niin väliä kunhan on terve muksu....



Eilen sain korjattua ompelukoneen ja siinä meni sitten suurin osa päivästä kun ompelin kaikkea jota oli jäänyt tekemättä..ihanaa uusia verhoja sain tehtyä nyt vaan pitäisi saada tikkaat että saisi ne viellä roikkumaan kun meillä huone korkeus 2,5 m ja ite 162 cm pitkä :/



Huomenna olisi esikoisen 3.5v neuvola ja poitsu jo ilmoitti ettei halua sinne mennä....

Eilinen istuminen kyyllä kostautui kävelin illalla kun ankka ja en saanut lattialta nostettua mitään ilman lasten apua :(



Eipä mulla nyt muuta oikein mukavaa keskiviikkoa kaikille

T:Lootuskukkanen ja aada rv 28+2

Tällä viikolla olo on muuttunut jotenkin enemmän raskaana olevaksi. Kamu on tykästynyt majailemaan istuma-asennossa ja mukavasti pää painaa tohon pallean tienoille. Kyykistymiset ja kumartumiset ovat alkaneet tuntumaan nekin hankalilta. Töissä työkaverit sanoivat vatsan muodon muuttuneen tällä viikolla muhkeammaksi ja saman havannon olen tehnyt itsekkin.



Kankkukin ryppyilee iltaisin mukavasti, saas nähdä kuinka marraskuun jumppien ohjauksien kanssa käy. Toivoisin kyllä, että ainakin marraskuun pystyisin töitä tekemään kun kuluisi tämä aikakin niin nopeammin.



Meillä on tänään juhlapäivä, esikoinen täyttää kymmenen vuotta. Tänään juhlitaan oman perheen kanssa, illalla ollaan menossa koulun halloween juhliin ja kaverisynttärit ovat sitten viikonloppuna. Miehen kanssa lähdetään pe-la hotelliviikonlopun viettoon ihan kahdestaan. Käydään hakemassa ainakin kuopukselle Ikeasta uusi sänky ja vaatekaappi ja varmaan mukaan tarttuu muitakin pikkuhankintoja (kynttilöitä yms).



Tulikin justiinsa sopivasti äitiyspakkauksesta se rahapäätös tänään postissa ja maksupäiväkin näyttäisi olevan sopivasti perjantain. Sillä voisi hankkia sitten jotain pientä myös kamulle. Ainakin sitä kantoliinaa (hug-a-bub) voisi käydä katsastamassa.



Eipä tänne omaan napaan kuulu mitään muuta erityistä. Viikon päästä olisi lääkärikäynti äitiyspolilla, päästään katsastaan ultralla kamun kuulumisia. Mittasin muuten huvikseeni tänään vatsanympäryksen töissä tosta navan korkeudelta ja mittaa oli kertynyt jo muhkeat 96cm (normaalisti sama mitta reippaasti alle 80cm:).



Voimaa loppuviikkoon kaikille ja jaksamisia. Tuntuu hurjalta, että alkukuulaiset ovat jo viikkolla 30+.



t:KainoElvi ja kamu 26+5

tänään oli taas neuvola.. kaikki oli kunnossa mutta terkkari sano, että sairaslomalle pitää jäädä jos en saa nukuttua kunnolla öitä.



Hemoglobiini oli 121 ja painoa tullut ekasta neuvolakäynnistä yhteensä 6 kiloa eli kai aika normaalisti. Pientä nestehukkaa ilmeisesti kärsin, mutta muuten oli pissa ok.



käytiin miehen kanssa katsomassa vaunuja ja hoitopöytiä. Vaunuiksi ehkä valitsemme Brion Kombit ja hoitpöytä jäi auki, kun valikoimaa ei juuri ollut. Lipastomallinen hoitopöytä on ainoa vaihtoehto tähän lemmikkiperheeseen, joten se vielä kaventaa valikoimaa. Onko kokemuksia?

Nyt niinkun jo alkaa pikkusen jännittämään kun huomasin että palstalla on jo heinäkuisia!! Siis oikeesti kohta on tammikuu :)

Viime yönä näin taas unta siitä että synnytin kotona kun en ehtinyt sairaalaan, ssis sekin niin naurettavaa että meiltä melkeen näkee sairaalan, autolla matka alle 5 min.



Tänään huomasin että mun ekat äippäfarkut on liian pienet, tulee jotenkin niin vatsan päälle alhaalla ettei voi käyttää....

Viime yönä taas heräsin klo 4.00 ja vaan köllötin sängyssä ja paijailin masua ja onneksi loppujen lopuksi nukahdin...Heräilen joka yö ja aamulla oon sit ihan sekasin kun nukkunut pätkissä.....



Eipä mulla muuta. Hauskaa torstaita kaikille

T:Lootuskukkanen ja Aada rv 28+3

Pienimpiä vaatteita minäkin jo säilöistä kaivoin, siis niitä neutraaleja värejä, valkoisia, keltaisia, vihreitä.. Nyt alkavat varmaan olla jo pesun jäljiltä kuiviakin, ja hoitopöydän laatikot ovat tyhjennetty niitä varten, joten kohta alan niitä sinne laskostaa. *Noffetus* kyselikin lipastomallista hoitopöytää, meillä on muuramen lipasto (kolme suurehkoa laatikkoa), ja siihen päälle samaa sarjaa irroitettava hoitotaso. On ilmeisesti ollut 27v sitten jo mieheni hoitopöytänä =), mutta eipä ole miksikään mennyt. En tiedä saako enää uusina (muistelisin, että hoitotasoa ei enää saisi?), mutta käytettyinä voisi jostain bongata. Meillä on hoitopöydän laatikot toimineet aina tähän asti 1,5v pojan vaatteiden säilytyspaikkana, mutta nyt on pojan vaatteet toisaalla, ja hoitopöytä vapaana vauvan vaatteita varten.



Pesänrakennusvimma on siis taas ihan käsittämätön (tuttua joka raskaudesta)! Kaikki ylimääräinen tavara täytyisi saada ovesta ulos nyt ja heti. Onneksi on silti tässä vaiheessa ainakin vielä sen verran järkeä päässä, että esim. kirjahyllyä en ala yksin siirrellä (sekin ihan väärässä paikassa!). ;) Muistan kuinka viime raskaudessa keikuin tikkailla vatsani kanssa hinkkaamassa ikkunoita (siis ulkoa päin), koska ne vaan piti saada puhtaiksi, vaikka vähän pelottikin.. ei itseni, mutta vauvelin puolesta.



Joku kyseli, että miltä supistelut tuntuu. Kai nekin voi jokainen kokea tavallaan, mutta kerron oman näkemykseni ja kokemukseni. Mulla kivuttomat supistukset on siis kivuttomia, mutta olo voi kyllä olla epämukava, koska vatsa vetää ihan kovaksi palloksi, saattaa tulla aika tukala olo. Supistelut kera kivun ovat mulla meinanneet aina synnytystä, eli ne on mulla alkanut heti tulla aika säännöllisinä. Ja sellainen supistus kun tulee, niin ei siinä ole tarvinnut miettiä, että oliskohan supistus, koska sen kyllä erottaa. Vatsa kovettuu ja kipu tulee aaltomaisena (yleensä irvistys tulee samalla, kun niin sattuu), ja sitten helpottaa - kunnes tulee seuraava supistus (aina vähän kivuliaampi kuin edellinen, ja supistus kestää pidempään, ja niitä tulee useammin). Mulla alkoi esikoisesta kipeät supistelut klo 21 (heti säännöllisinä, n.10min. välein), ja hän syntyi klo 03. Tokasta alkoi taas klo 21 (säännöllisinä myös heti), ja hän syntyi klo 01. Kolmosesta tuli pitkin päivää muutamia kipeitä supisteluita, ja illalla niitä alkoi tulla säännöllisemmin, joten lähdimme sairaalaan klo 19, ja hän syntyi 22.30. Lapsivedet on kaikista mennyt sairaalassa vasta, ja melkein heti perään onkin jo saanut ponnistaa, joten toivon, että nytkään ei vedet mene vielä kotona, sairaalaan kun ajaa melkein 45min! Jokaisesta olen halunnut kohdunkaulanpuudutuksen, mutta vain esikoisesta se todellakin toimi (vei kaikki kivut, myös ponnistusvaiheesta). Tokasta se hiukan lievitti kipuja, ja kolmosesta siitä ei ollut mitään apua. Aion kyllä taas (näillä näkymin) samaisen puudutuksen ottaa, ja toivon, että siitä olisi apua edes ponnistusvaiheessa. Huh, tulipa tästä synnytystarinaa, toivottavasti ei haittaa! =)



Omaa napaa sen verran, että ei olisi pitänyt mennä tässä jokin aika sitten kehuskelemaan, ettei minulla ole liitoskipuja, koska siitähän ne sitten alkoivatkin! No, yks päivä oli aika paha, mutta ei onneks oo jatkuvasti oikein riesana, ja toivottavasti ei tulekaan riesaksi!



Jotain flunssaa on nyt meillä, keskimmäinen ollut varmaan viikon nuhainen, nyt on esikoinen ja kuopuskin, ja itsellänikin kurkku kipeä, ja niskat jumissa. Niin, ja päänsärky alkoi viime viikon maanantaina, ja jatkuu edelleen! Sekin on kyllä tuttua aiemmista raskauksista, että kun päänsärky tulee, niin se on sitten sitä seuraavat 2vk. =/



Jep, nyt poistun taas taustailemaan. Hyviä vointeja kaikille, kohta onkin taas viikonloppu (ihanaa kun viikot vierii, odotan jo joulua)! =D



Minnikki ♥ tutteri 29+2

Mäkin oon huomannu, et palstalla huhuillaan jo heinäkuisia. Jotenki silti tuntuu se tammikuu viä nii kovin kaukaselta... kai se siitä ku saa ruveta joulujuttui värkkään ni nopeemmin menee.



Mä alan koht oikeesti luulla, et mul on jotai jakomielisyyttä :( Toisinaan on monta hyvää päivää ja mikään ei saa mun pinnaa katkeemaan mut seuraavas sekunnis mä voin ärähtää jostai pikku jutusta ja kiukuttelen siit eteenpäi taas muutaman päivän. Ihan kamalaa kummone äiti ja vaimo mä oon, ihan hävettää! Eilenki tapeltii esikon kans illal viimetteks nii, et jätin isänsä hoiviin ja painuin makkariin suljettujen ovien taa itkemään... Hän tuli sitte viä halaamaa hyvät yöt ja pyysi anteeksi, kuin myös minä, ja itkin taas. AAARGH mikä akka!! Miten joku kestää mua...



Isäntä viihty lähihommissa muutaman kuukauden ja tekee musta taas reissulesken ens viikosta alkaen :( Lupas olla sitte tammikuus muutaman viikon kotosalla tai ainaki lähistöllä. Se ku ei oo nii armeliasta tilipussin kannalta yksityisyrittäjän olla kotonakaa ja töitä on sit tehtävä siä mis niit on.



Mä alan jo kaivata töihin takasin ku oon niin kauan ollu saikkaril kotona. Ehkä siksikin alkaa päästä tukka lähtemään... :) Olen ruvennu myös näkemään kaikkii nii hämärii unii et ei mitää rajaa. Ei synnytyksist tai vauvoist vaa elämäst ja ihmisist muute. Kaikkee nii utopistista et ei voi ku aamul ihmetellä, outoo!



Vetelen täs samal luumusosetta urakalla naamaan, josko vatsa edes alkais kaveriks eikä mököttäis :) Nyt sohvan nurkkaan miettimään mihin sitä ryhtyis ku ois vaikka ja mitä tekemistä... sais vaa ees jotai aikaseks.



Illalla ultraan :D

Marlene ja pinkeä, jo kiristävä massu rv 26+6

Huh huh, niin on kiirettä piisannut, etten ole ehtinyt tänne kirjoittamaan edes pikku pätkää! Lukenut olen sentään mitä teille kuuluu... se multa kyllä meni ohi, että mikä Charlie sun diagnoosi oli? Harmittaa sun puolesta, koita jaksaa, voiton puolella ollaan. :-)



Täällä ei juuri mitään uutta. Vointi on sama, paitsi että ummetuksesta pääsin eroon, jee jee! Täällä voi sentään hehkuttaa, mutta sanopas tuo jollekulle ei-raskaana olevalle joka kysyy vointia. ;-) Välillä vaihtaisin tämän takaseinäistukan etuseinäistukkaan, jos se vain olisi mahdollista: on kyllä sellainen myllerrys ja liikkeet tuntuvat tosi voimakkaina, kun ei ole "vaimennusta". Mutta toisaalta eipä tarvitse kuulostella onko kaikki ok.



Masu kyllä väsyy herkemmin, ja tää kiirus vaikuttaa myös sillä tavoin, että kovetuksia on ollut. Ensi viikolla olisi sitten se ensimmäinen kohdunsuun tarkastus. Pitää yrittää ottaa rauhallisesti, ettei tulisi muutoksia. Viime yönä (tai aamulla) heräsin 5:30 vessaan, enkä nukkunut enää sen jälkeen. Pikkusen väsyttää...krooh.



Muille istumatyöläisille vinkiksi, että kannattaa tarkistaa työergonomia, netistä löytyy varmaan ohjeita miten tuoli, pöytä ja näyttö pitäisi säätää. Mulla kävi viime vuonna fysioterapeutti tekemässä säädöt ja antamassa ohjeita, ja nyt tarkistin säädöt kun jalat vähän puutuivat. Auttoi!



Ensi viikolla olisi matka Rovaniemelle. Onko täällä ketää siitä suunnasta, onko siellä jo talvi? Nimimerkillä: kaikki talvikenkäni ovat korkkareita, joten uudet matalammat pitäisi varmaan hankkia... yritän lykätä ostoa mahd. pitkälle, jos vaikka tänne tulee samanlainen lämmin syksy kuin viime vuonna.



HenkkaMaukan kesäkuvastossa oli sellaisia pitkähihaisia perus t-paitoja, mitä KainoElvi kyselit. Hinta oli muistaakseni alle 15 euroa, ja väreissä ainakin valkoinen, musta, harmaa, koralli ja oisko ollut turkoosi. Pitää varmaan pari hankkia, kerrospukeutumisen a ja o.



Curious 27+2

Täälläkin kiire ja stressi tekee tepposet. Tuli jo verenvuotoa ja supistuksia, niin oon nyt loppuviikon kotosalla. Sopivasti oli eilen lääkärineuvola, painoa oli tullut alusta asti nyt 6,7 kg. Ensi viikolla on mentävä uudelleen tarkastettavaksi mikä on tilanne. Toivottavasti sais vielä viikkoja menemään, on vielä liian aikasta tulla maailmaan.

Tuntuu että pienikin kävely alkaa supistelemaan. Levätä pitäs, mutta se on helpommin sanottu ku tehty 1v ja 3v kanssa.



uglyduck 29 tasan

Minullakin nyt tuo lääkäri ohi. Kaikki ok. Kohdunsuun tilanne sama kuin rv10 eli kiinteä, kiinni ja 3cm. Oli niin kovakourainen naislääkäri, että oli paikat hellänä koko loppupäivän. Sf-mitta 26-26,5cm joten käyrillä mennään. Hemppa oli noussu joten ei tarvetta lisärautaan. Paino oli lisääntynyt 70g viikossa eli sekin tosi kivasti, ettei tule kauhealla tahdilla! :) Jalkojen kutinaan ei sanonut tohtori juuta eikä jaata...pitää vaan seurailla kuulemma. Oli muutenkin niin liukuhihna hommaa se lääkäri, että mielummin neuvolantädille kerron ongelmista sitten...



Noffetus: Oliko sun mielestä ne Brio Kombit kapeat? Ku minä varasin ne ilman näkemistä, niin sitte ku näin ne niin mietitytti se kopan kapeus. Mut eipähän tarvi ainakaan tukea vauvaa tyynyillä. :)

Curious: Minunkin pitäis ostaa jotku matalat talvikengät, ku tahtoo olla aika korkeakorkoisia nuo vanhat... Ja mun jalat ei kestä nyt yhtään olla korkeilla koroilla. H&M:n hinnastoa minäkin katselin, mut en taida uskaltaa tilata oikein mitään, ku ei tiedä minkä malliseksi tässä muotoutuu raskauden jälkeen. Ainakaan housuja en uskalla tilata...ehkä jotain paitoja jotka ois löysiä mahan kohdalta...

Niinaniille ja Charlielle voimia kipuiluihin ja muillekkin kellä niitä on. Minä taisin kokea eilen ensimmäisen ennakoivan supistuksen. Ei sattunut yhtään, mut tunsin ku maha kovettui ja tuli tukala olo....se meni onneksi pian ohi.

Minnikki vähän puhuikin jo synnytyksen kivunlievityksestä, niin mitä te jo synnyttäneet olette kokeilleet? Onhan tää ehkä aikaista miettiä tuollaisia, mut ois kiva silti kuulla mistä on ollu apua ja mistä ei. Kaikki on kuitenkin niin yksilöllistä.

Mulla on tänään ollu väsy päivä... oli niin suuret suunnitelmat, mut ei oo jaksanu tehä oikein mittään. Mut kai sitä on oikeus levätä jos siltä tuntuu.... ku neuvolassakin luvattiin. :)

Olin eilen kestovaippakurssilla. :D oli niin kivaa ja ensi kerralla aloitan tekemään sellasta armeija kuosista taskuvaippaa ja siihen sininen kuorivaippa.

Nyt syömään kinkkukiusausta...kauhea nälkä.

mukavaa loppuviikkoa kaikille pinkeille mahoille ja niiden omistajille. :)

Amelie ja Poju rv 29+2

Hei,



Minä kävin tänään neuvolassa. Ensimmäistä kertaa uudella paikkakunnalla, kun muutin työpaikkakunnalta lopulta kirjani puolisoni paikkakunnalle. Neuvola täti kiinnitti huomiota siihe, että kohtu ei ole oikein kasvanut kunnolla eli nyt sf-mitta jäi alakäyrän alapuolelle. Muutenkn vauvan sydänäänet kuunneltiin kahteen kertaan. Syke oli neuvolatädin mielestä liian korkea, kun se oli yli 160 lyöntiä minuutissa. Jouduin odottamaan puolituntia vastaanotolla, kun hän halusi mitata sykkeen vielä uudemman kerran jolloin se sitten oli vähän alempi. Laittoi lähetteen lisätutkimuksiin äitipolille.



Nyt on ihan itku ja paniikki, onko vauvalla kaikki hyvin. Onko teillä muilla kokemuksia noista käyrien alapuolisista sf-mitoista tai sikiön liian korkasta sykkeestä?



Anni

Hei,

Minä kävin tänään neuvolassa. Ensimmäistä kertaa uudella paikkakunnalla, kun muutin työpaikkakunnalta lopulta kirjani puolisoni paikkakunnalle. Neuvola täti kiinnitti huomiota siihe, että kohtu ei ole oikein kasvanut kunnolla eli nyt sf-mitta jäi alakäyrän alapuolelle. Muutenkn vauvan sydänäänet kuunneltiin kahteen kertaan. Syke oli neuvolatädin mielestä liian korkea, kun se oli yli 160 lyöntiä minuutissa. Jouduin odottamaan puolituntia vastaanotolla, kun hän halusi mitata sykkeen vielä uudemman kerran jolloin se sitten oli vähän alempi. Laittoi lähetteen lisätutkimuksiin äitipolille.

Nyt on ihan itku ja paniikki, onko vauvalla kaikki hyvin. Onko teillä muilla kokemuksia noista käyrien alapuolisista sf-mitoista tai sikiön liian korkasta sykkeestä?

Anni

Jos olit ekaa kertaa uudella ihmisellä neuvolassa,ei ainakaan sf_mitan heitosta kannata huolestua.Eri mittaajat saavat eri tuloksia.Luotettavampi olisi kun aina sama mittaajaa!Ja se mitta vaihtelee ihan sen mukaankin miten vauva milloinkin sielä kohdussa majailee,varsinkin noilla viikoilla kun vauva mahtuu hyvin vaihtamaan asentoaan.

Ja aika oudolta tuntuu tuo sykkeen kanssa huolestuttaminen.160krt/min on ihan normaali syke!!!Mun kaikilla lapsilla on syke ollut 160/165 useammankin kerran(7.s lapsi tulossa)Vasta sielä yli 180-200 krt/min alkaisi olemaan aika ihmetellä.

Mutta tuo 160 on ihan normaali syke!!!!

Varmasti polilla ihmettelvät syytä sun sinne lähetykseen.Mutta turha huoli pois ja kiva vaan sitten päästä polilla ylimääräiseen ultraan!

Petite-te ja seiska rv 34+5

Anni, toivottavasti kyseessä on vain mittavirhe ja pääset pelkällä säikähdyksellä. Tuo syke kyllä vaikuttaa minustakin ihan normaalilta. Hyvähän se kuitenkin on että tilanne tarkastetaan ja tosiaan pääset vielä ylimääräiseen ultraankin "kaupan päälle".



Kivunlievityksistä oli puhetta. Mulla on kokemusta aqua-rakkuloista (eivät auttaneet yhtään teki vain hiton kipeää se niiden laittaminen). Ilokaasusta mulle tulee hillittömän huono olo joten ei kiitos sitä enää. Epiduraalipuudutus oli hyvä, mutta en tykännyt siitä, että se vei mut jalattomaksi ja olen aina tykännyt pysyä liikkeessä loppuun asti. Parhaiten mulla on toiminut minispinaali ja sen turvin meinaan pärjätä tälläkin kertaa. Keinutuolissa/jumppapallon päällä istuskelu ovat olleet kanssa mun juttuni, varsinkin siinä avautumisvaiheen alussa. Mutta yksilöllistähän nämä jutut ovat, j oten kaikkea kannattaa sitten kokeilla. Kätilöt ovat myös näissä asioissa aika hyviä ohjeistajia. He näkevät yleensä aika tarkkaan sen, mikä milloinkin parhaiten saattaisi auttaa/edistää hommaa eteenpäin.



ON: vatsa on pinkeä ja olo alkaa olla ärsyttävän suuri ja kömpelö. Vatsa tuntuu myös täyttyvän tosi nopsasti ja pahoinvointiakin on alkanut taas olla varsinkin iltaisin. Nyt jo mietin, että mikähän jättiläinen täällä mun vatsassani kasvaa kun aikaisemmin ajattelin ihan toisin päin....



Mulla supistukset tuntuvat vain sellaisena paineena ja kiristyksenä vatsalla. Olo on sellainen ahdistava, on vähän vaikea hengittää. Ne oikeat supistukset ovat olleet sitten kipeitä ja tuntuneet ihan toisilta kuin nämä harjoitusversiot, mitä nytkin on muutama jo tullut.



Kiitokset paitavinkeistä, täytyy laittaa heti tilaus pystyyn alkaa nääs näissä s-koon paidoissa välillä tuupata toi napa vilkkumaan:)



Kaikille "vaivaisille" jaksamisia, yrittäkäähän levätä mahdollisimman paljon.



Kippii, mulla alkoi tänään viikonloppu eli huominen on vapaapäivä. Ollaan aamupäivä tässä kotosalla pienten lasten kanssa ja sitten puoliltapäivin pääsee mies lähtemään töistä ja viedään lapset hoitoon ja suunnistetaan miehen kanssa minilomalle:).



Vointeja!

KainoElvi ja kamu 26+6

Aiemmin olin jo lukemassa kuulumisia, mut tuli tuossa nukuttua, niin nyt vasta pääsin kirjoittamaan ja olipa ollut sillä välin vilkasta täällä, kiva!!

Mua väsyttää ihan hirveesti, voisin vaan nukkua.. mut sitä se oli esikoisen odotusaikana, olin paljon saikulla ja kun olin herännyt päivällä, niin valvoin pari tuntia ja taas nukuin, mutta hyvä että nukkuu.. kyllä sitä saa tarpeeks valvoo vaavin kaa :)



Näin muuten ihanaa vauva-unta, synnytin siinä pojan ja voi, että kun oli toden tuntuista ja ihanaa saada pitää vauvaa sylissä! Oli siinä kaikkee vähän outookin.. mitä nyt mies imetti sitä ja semmosta, mut kuitenkin ihana uni :D



Mulla myös iskenyt tuo pesänrakennusvietti tai sitten se on joulunodotusvietti, mut eilen siivoilin ja järkkäilin kaappeja, tein tilaa Pikkaraisen vaatteille, et jossain vaihees sitten marraskuuun aikana niitä rupeen peseen ja selattia.

Tilailin joulukamaakin jo ja odotan niin joulua, nyt tekee mieli laittaa koko kämppä täyteen valoja, koristeita ja punaista.. Mut taidan kaivaa vanhat verhot yms. etten semmosia taida ostaa. Ikkunat pitäis pestä myös, että sais noi ikkunat tosta harmaan peitosta pois ja talviaurinkoa sitten katsella ;)



Hyvä tuo *Lootuskukkasen* uni, että 5 min sairaalaan ja paniikki siitä, et kerkeekö sairaalaan :) Mut eikös sulla ollut nopee toinen synnytys vai muistanko oikein? Siitäkö se paniikki on?



*uglyduckille* jaksamisia!! Hui, on varmaan verenvuoto säikäyttänyt ja toivotaan, et kaikki nyt hyvin ja pysyy pikkunen masussa mahd. pitkään!



Meidän kylpyläreissu varmaan jää väliin näitten sairastelujen takia :( Mut jos sitten huomenna mennään johkin syömään ja juhliin mun synttäreitä, saas kattoo..

Tuli taas tuota stooria, joten kivunlievityksestä seuraavan kerran. Nyt ruoan pariin, hirmuinen nälkä!



Emmuli rv 27+1

Muutama sananen siis. Kaikille ei sovi kaikki, mutta kokeilemalla se selviää.

Ensimmäisessä synnytyksessä oli ihan selvää, että otan epiduraalin. Se laitettiinkin ja se kyllä auttoi, kunnes... n. 6 tuntia synnytyksestä mulla alkoi tajuton selkäsärky ( yläselkä) ja siitä se sitten kipusi päähän. Paineen tunne päässä aina seisaalleen ollessa ( makuultaan olo auttoi). Eli epiduraalin laitto vaiheessa selkärankaan oli mennyt/jäänyt ilmaa joka siellä vaivasi. Tähän hoitona veripaikka, mutta mahdollisuus saada taas uudellen se. Pääkipu kesti vajaa 2 viikkoa, söin vahvoja särkylääkkeitä ja loppujen lopuksi kaikki hyvin.



Toisella kerralla epiduraalia en halunnut ja kätilö sai mut ottamaan ilokaasua. Olin _kuullut_,että siitä voi voida pahoin ja sanoinkin sen ääneen, kätilö siihen, että tapauskohtaista, sittenhän sen näkee. Pahaaoloa en siitä saanut, oli ihan ok. Auttaako siinä enenmmän se,että sulla on jotain mihin keskittyä kun supistaa, no auttoi mulla ainakin. Lisäksi laitettiin kohdunkaulan kanavan puudute?, se tehosi aivan loistavasti.



En halua ketään pelotella epiduraalista ja kellään mun kaverilla, kuka on epiduraalin ottanut, ei vastaavaa ongelmaa ole ollut. ( hassua, että mun äidillä se on ollut).

Epiduraalissa pidin myös epämukavana sitä, että oli tippa kädessä ja letku selässä, eli olit sängyssä "jumissa". Toisella kertaa ei ollut mitään letkuja yms.. minussa kiinni ja sain olla pystyssä pitkään. Niin ja ton kohdunkaulan puudutuksen laittaa synnytyslääkäri, jota ei ehkä tartteis odotella niin kauaa kun anestesialääkäriä, joka laittaa epiduraalin..



Mutta kätilöt osaa kyllä ehdottaa sinulle sopivia kivunlievityksiä. Tammikuussa ajattelin ottaa taas sen kohdunkaulankanavan puudutteen ( siis tollakin on joku hieno nimi vaan en muista)



Mielellään lukisin teidän uudelleen synnyttäjien kivunlievityksistä, että mitä olette käyttäneet, voishan sitä kokeilla jotain muutakin tällä kertaa =)



mehiz rv 28+4

Kavin tana aamuna toissa selvittamassa aippalomapaperit yms ja tyhjentamassa poytani - kyllapa mina olinkin sinne hatavaraherkkuja yms sailonyt!!! Muovikassillisen sain tayteen. Luulin etta olis ollut outo kayda toissa pakkaamassa vaan kamat mutta jotenkin oli sitten aika helpottunut olo kavella sielta ulos ja tietaa etta nyt saa sitten toivottavasti lepailla pari kuukautta (siis sen mita nyt vajaa 3 vee tytto antaa levata...).



Joku kyseli etta mika se vaiva mulla on - joku taisi sen kertoa mika se oli suomeksikin mutta mina jo unohdin (anteeksi!) eli mulla on symphysis pubis dysfunction (SPD) joka siis on loysyttanyt lantion alueen luita ja ligamentteja liikaa ja varsinkin mun hapyluu liikkuu ihan liikaa. Se tukivyo auttaa todella paljon ja keppeja kaytan jos tiedan etta pitaa enemman kavella ja seisoskella. Mutta tosi hitaasti kavelen joka tapauksessa ja harmittaa kun nyt ajan autolla ihan lyhyitakin matkoja joihin en ennen olisi kuvitellutkaan autoa tarvitsevani :-( Vaikka myos autoon nouseminen ja sielta pois tuleminen sattuu :-(



Kivunlievytyksesta juttuja ollut myos. Mulla ei ollut mitaan esikoisen kanssa kotona (tavoitteena oli kotisynnytys), mutta kun se kahden tunnin ponnistusvaiheen jalkeen paatyi ambulanssikyydiksi sairaalaan oli mun eka kommentti ambulanssisedille etta onko heilla jotain kivunlievitysta - sitten kaytin ilokaasua siihen asti kun spinaalipuudutus laitettiin sairaalassa sektiota varten. Se ilokaasu oli mukavaa :-) Mutta olen tosiaan monen kuullut sanovan etta se aiheuttaa huonoa oloa, mutta minusta se oli hyva juttu!



Tassa on pitanyt ruveta uudestaan miettimaan tata tulevaa synnytysta tasta nykyisesta SPD-vaivasta johtuen. Kun nytkin on niin hankala liikkua ja loytaa mukavaa asentoa niin mitenkahan sita synnytys sujuu???? Mulle on jo kylla ennen tata diagnoosia tarjottu suunniteltua sektiota mutta olen sanonut kiitos ei koska pelottaa se siita toipuminen yms (vaikka kaikki sanoo etta suunniteltu on ihan erilainen kuin hatasektio - onko taalla kenellakaan kokemuksia molemmista?). No, onneksi naen taas pian mun synnytyslaakaria niin voin keskustella asiasta.



Charlie rv 29

Mulle on vasta alennut valkeneen, että tammikuu on tosiaan loppujen lopuks aika lähellä, aargh. Ihmekkös, jos olo on jo iso:)

Minä nähnyt myös jotain synnytysunia, lähinnä että syntyy liian aikaisin joulukuussa. Toivotaan ettei näin kuitenkaan käy.

Kaamea stressi ja kiire on ollut tän viikon kun palautan huomenna opinnäytetyöni. Oon yöhön asti sitä tehnyt ja lukenut kirjoitusvirheitä. Nyt sitten huomasin, että kannattaa varmaan rauhoittua vähän, kun pikku-kaveri tuntuu käyvän yhtä kierroksilla. sitten kun yritän nukkua niin kyljissä soi, kun kamu potkii. Äitiyspakkauskin tosiaan tuli, ainut mikä niissä vähä harmittaa on se, että vaatteet näyttää aika isoilta. Mulla on tuollaisia 65-70 cm eteenpäin vaatteita, mutta ne on aluksi isoja. Pakkaus ei siis tuonut ainakaan siihen helpotusta. Vai kannattaako niitä kovin pieniä hankkiakaan? kertokaa te joilla on käytännön kokemusta. Mutta nyt ottaan lasagne pois uunista ja syömään!

Emmuli81: joo siis minulla oli kakkosen synnytys nopea ja silloin tosiaan sanoi kätilö minulle etää jos kolmannen teen niin ekasta supistuksesta sairaalaan.



Kysymyksiä on ollut kivunlievityksestä synnytyksessä:

Ekassa synnytyksessä kokeilin ilokaasua mutta en osannut sitä kunnolla ottaa ja tuli huono olo, sain epiduraalin ja siitä sit jonkun allergisen reaktion :) Kutisin kaikesta kosketuksesta jopa tikkejä kun laittoivat niin nauroin vaan. Ei ollut kuulema kätilö ennen samanlaista tapausta tavannut.

Tokassa synnytyksessä en saanut mitään ja en olisi kyllä vissiin edes ehtinytkään saada :) Epiduraalia pyysin mutta anestesialääkäri tuli kun vauva jo syntynyt....

Tässä kolmannessa synnytyksessä olen miettinyt kohdunkaulan puudutusta jos vaan ehtii, luulen kyllä että luomuna tulee ja nopsaan...



Tänään oli esikoisen 3.5 v neuvola ja siinä meni 1.5h kun herra ei oikein halunut tehdä mitään :/ Hermo meinasi moneen otteeseen mennä...Joudutaan menemään uudestaan kun poika 4 v vaan sen takia kun ei ole käsi vakiintunut eli käyttä molempia käsiä viellä....meinasi jo laittaa meidät toimintaterapeutille...tää on just siis tätä kun kaikki asiat mennään kaavojen mukaan...



Uglyduckille voimia ja peukut pystyssä että vaavi ei synny näin aikasessa vaiheessa....

Kainoelville nostan hattua kun jaksaa viellä jumpata ja lujaa :)

itse kun kävelen paljon niin sekin jo alkaa painamaan pahasit tuonne alas ja vatsa menee kovaksi pallukaksi...



Nyt siivoamaan niinkun moni muukin on puhunut.....

Mun viesti mahtaa olla taas pinon viimeinen, mutta olkoon, kun nyt kerrankin ehdin kirjoittamaan!



Pitää kommentoida heti _kutinaa_, nimittäin minulla alkoi 1.raskaudessa tässä vaiheessa kutista jalat ja vähän kädetkin. MAKSA-ARVOJA alettiin seurata viikon välein ja niissä löytyikin poikkeavuutta, eli epäiltiin hepatoosia. Se ei (kai?) ehtinyt kehittyä kuitenkaan kovin pahaksi, tarkkailukin lopetettiin muutaman viikon jälkeen vaikka arvot olivat nousseet. 2. raskaudessa tämä ei toistunut, arvoja silti tarkkailtiin, ja nyt tälläkin kertaa joudun seurantaan 30. rv:sta lähtien. Eli kutina on syytä ottaa tosissaan!



Minäkin kävin eilen neuvolassa ja kaikki oli muuten ok, mutta kun kerroin supisteluista niin pääsen lääkärikäynnille ja täti käski varautua että sairaslomaa tulee, luultavasti loppuajaksi. 7 viikkoa olisi nyt vielä töitä... Olisin saanut ajan jo ensi viikolle mutten vielä halunnut ajatella että jään töistä pois, joten 3 viikon päästä sitten ellei mitään yllättävää tule. Minulla siis supistelee arkisin tosi paljon, varsinkin iltaisin, viikonloppuisin taas tuskin muutaman kerran vrk:ssa.

Minulla supistelut on siis olleet kovettumisia, ja mikäli yhtään kumartelen tai nostelen, niin ne muuttuvat heti kipeiksi.



Synnytysunista, näin tällä viikolla toisen synnytysuneni ja siinä synnytin ja lääkärinä hääri meidän koulun vahtimestarimies (toivottavasti ei!), mieheni ei ollut ehtinyt paikalle ollenkaan. Kun poikavauva oli syntynyt, kävelin joku lappu kädessä osaston tiskille selvittämään sisäänkirjausta, vauvaa ei ollut näkyvillä. En edes muistanut, että oliko vauvani ollut poika vai ei. Ihmettelin sitten papereissa näkyvää pistettä kohdassa "epämuodostuma" ja kun kysyin että mitä tuo tarkoittaa, hoitajat sanoivat että jotain on ilmeisesti havaittu. Siitä minä hermostuin ja tajusin että vauvaa ei ole näköpiirissä, jolloin pääsin päivähuoneeseen missä vauvani nukkui. Tutkin tarkkaan hyväntuulisen pojan, jolla oli toisessa jalassa 4 pientä ylimääräistä varvasta... minä en huolestunut unessa tästä yhtään, tulin vain suorastaan hyvälle päälle kun ei ollut sen vakavampaa (miehellä on molemmissa jaloissa kuvattu ylimääräisten varpaitten "alut", joten siitä varmaan johtuu tuo mielentila). Siihen uni sitten päättyi, kun näppäilin tekstiviestejä tuttaville ja mietin että pitäisikö miehellekin ilmoittaa! Kerrassaan villiä menoa siis...



Meidän neiti 2,5v on harjoitellut pari viikkoa ahkerasti pottailua. Tahtoo vaan välillä olla liiankin omatoiminen... Vahinkojakin toki vielä sattuu. Pph oli tosi tyytyväinen että syysloman aikana asia oli edistynyt pottailun kanssa. Ulkona varsinkin meinaa pissat tulla housuihin, kun tyttö ei malttaisi sanoa mitään... mutta välillä kun lähdetään jonnekin ja vaipat on housuissa, niin saattaa olla 2-3 tunnin päästäkin vielä kuiva vaippa. Joten katsotaan, ehkä meillä on suhteellisen nopeasti sitten vain yksi vaipatettava!



Että sellaista. Nyt tekisi mieli jotain hyvää, kun tietäisi mitä. Neuvolassa kehuttiin, kuinka maltillista painonnousu on ollut viimeisen kuukauden aikana, vain 500g/viikossa. Kuulemma voi tässä vaiheessa tulla kilokin viikossa... joten sen kunniaksi :)



eikkuli 27+6

Nyt on vaunut varattu ja haetaan kun pieni vaavi on maailmassa. [B]Amelie[/B] ei se mun mielestä sen kapeampi ole kuin muissakaan malleissa. Suurin osa vauvoista on kuitenkin aika hoikkia, vaikka olisi millaiset toppaukset tahansa päällä että eiköhän se sinne sen aikaa mahdu kuin pituutensa puolesta mahtuu :)

*Mehiz* mietti kohdunkaulanpuuduksen toista nimikettä, muistaakseni paracervikaalipuudutus.



Ja *Annille* lohdutusta: Mulla oli kolmosen sf-käyrä ihan siksakkia - riippui mitta niin vauvan asennosta! Eli älä siitä huoli. Hyvä tietysti tarkkailla, että jossain vaiheessa tulee mitalle kasvuakin. Ja vauvan sykkeestä: Minustakin 160 lyöntiä on kyllä ihan normaali! Esikoisen sykkeeksi saatiin neuvolassa pariin otteeseen yli 200 lyöntiä, mutta lisätutkimuksissa ei käyrällä mitään poikkeavaa havaittu, joten kaikki kuitenkin ok (oli tuolloin, ja on edelleen, poika pian 6v). Epäilen, että se neuvolan dopplerikaan ei ole ihan huippulaite, eli sekoitti siihen omat sykkeeni mukaan tms..(?)



Itse en ole halunnut ilokaasua synnytyksessä kokeilla, koska olen myös kuullut monen kertovan kuinka huonovointiseksi se on tehnyt, ja minä olen synnytyksissä oksennellut ihan muutenkin.. Aqua-rakkuloista olen kullut, että niissä ei ole mitään muuta tehoa, kui se, että ne sattuvat/se laittaminen sattuu, joten sillä tavalla huomio vaan siirtyy niihin.. Epiduraalia en ole koskaan edes harkinnut, tuntuu jotenkin liian "tujulta".. Kertokaas kokeneet, että millainen puudutus on minispinaali/spinaali? Muistelen joskus lukeneeni, ja sitä harkinneeni, mutta kuitenkin aina paracervikaaliin lopulta päätynyt.



Minnikki taas