ooO HELMET ja taas uusi viikko :) Ooo
Kommentit (38)
Syksy on jo kovasti täällä ja " kiva" huomata, että ei ole yhtäkään sopivaa päällystakkia...ei millään viittis ostaa muutamaksi kuukaudeksi uutta takkia.
Täysikuu81: Sama vika täällä, että verenpaine on matalalla ja syke huitelee 100 luokkaa ja vielä sydän muljahtelee kaupanpäälle. Mä en edes oo tiennyt, että tuo tykytys on tekemisissä verenpaineen kanssa joten kiitos tiedosta!
Kävin justiinsa neuvolassa, viikkoja mulla on nyt 22+3 ja täti kauhistui mun vatsan kokoa. sf-mitta oli 26 eli vastaa ennemminkin viikkoa 26. Kai ne kaksoset olis jo ultrassa näkyneet jos sellaista olis tiedossa. Onko kellään muulla kasvu ollut näin rajua. Kohtu on noussut 8 senttiä kolmessa viikossa!
Takaisin töihin.
T:Astralis
päänsärky
paineen tai tyhjyyden tunne aivoissa
vireyden puute, yletön unentarve
unen pinnallisuus ja katkeilu
huimaus, tajunnan menetys
kylmät kädet ja jalat
huonovointisuus
rinnan tykytys
kylmä hiki
heikotus
ja apua...
" Ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ovat riittävä nestetankkaus, säännöllinen syöminen ja sokeritasapainosta huolehtiminen. Kohtuullinen suolan lisääminen ravintoon voi myös auttaa. Hyvä yöuni auttaa väsymykseen."
" Alhaisen verenpaineen aiheuttamaa äkillistä voimattomuuden tunnetta ja huimausta voi torjua jännittämällä samanaikaisesti voimakkaasti ylä- ja alaraajojen lihaksia. Kädet puristetaan nyrkkiin ja samalla jännitetään pakara- ja reisilihaksia. Liike toistetaan pari kertaa. Näin saadaan verenkiertoon pumpatuksi lisää jopa puoli litraa verta."
" Säännöllinen liikunta raittiissa ulkoilmassa on erittäin tärkeää huonosta verenkierrosta kärsivälle. "
...tuli tuosta tervehdyksestä mieleen että kuinka moni meistä todellisuudessa sitten mahtaakaan synnyttää helmikuussa. Tulee varmaan tammikuisia ja maaliskuisia helmiä myös!=) Ihanaa, pieniä kääröjä!
Mä tossa laskeskelin eilen että eihän tässä ole enää kuin neljä kk laskettuun aikaan! Onneksi aika menee kuitenkin niin nopsaan vaikka odottavalle se onkin aina niiiiiiiiiiiiin pitkä!
Tuo masulainen pelästytti mut viime viikolla ke-to välisenä yönä kun heräsin voimakkaisiin supistuksiin! Ne oli niin vahvoja että piti hakea jo asentoa ja vähän taisin puuskuttaakin kun isäntäkin heräsi... Mulla meni maha ihan löysälle niistä suppareista ja kävinkin vessassa jonka jälkeen alkoivat pikkuhiljaa helpottaa. Ja mies paniikissa kyselee kesken uniensa että joko me nyt mennään! Vaikka on ollut jo mukana esikon synnytyksessä ja tietää että se ei sieltä hetkessä tule...=) No nää supparit johtuivat ilmeisesti liian rankasta keskiviikosta, olin paljon liikenteessä tuon neidin kanssa ja päälle vielä muskari jossa on paljon nostelua, tanssimista ym. Neuvolassa sanoikin sitten pe että muskaripäivinä vain muskariin, ei muualle! Ja sitten noin kaikille tiedoksikin että jos supistuksia alkaa tulla tasaiseen tahtiin päivittäin (siis ei synnytyssuppareita) niin taustalla saattaa myös olla piilevä virtsatietulehdus! On kai aika harvinainen mutta pitäkää mielessä, siihen saa estolääkityksen sitten...
Perjantaina oli tosiaan neuvola ja kaikki oli masussa kunnossa, mulla kohdunpohjan korkeus oli 22,5, viikkoja tuolloin 21+6. Aloitin rautakuurin mutta verenpaineet oli hyvät! Lisäksi lopetin just hiivakuurinkin... Ihan samoja oireita kuin esikonkin kanssa. Tosin ei nuo supistukset... Nyt vaan piimää napaan ja makeat pois niin pysyy hiivakin kurissa.
Mäkin olen aika epätoivoinen noiden syystakkien kanssa. Kohta ei mene päälle kuin fleece-takit ja nehän onkin niin kivan asiallisia. Toimii arjessa, mutta tykkäisin pukea siistimmin jos menee kaupungille tms. En kuitenkaan osta uutta takkia täksi syksyksi.
Toivottavasti tää on hyvä viikko kaikille odottajille ja erityisesti ylämäkiä ja jännitystä kohdanneille (anna_liisa, iitulii, luuk@ ym)!
suko81 22+2
Tää viikko alkoi täällä oikein todellisella hormonimyrskyllä. Vauva peuhasi vattassa niin että sain siitä kamalat paniikit itselle kehitettyä. Siis siitä, kuinka tän ekan vauvan hoidon kanssa jaksaa - kuinka vauva voi vattassa - mitäs jos synnytyksessä menee jotain pieleen - miten toi ukko sopeutuu - alkaako se ollenkaan hoitaa vauvaa kun nytkään ei ite ota mitään selville - miten meidän parisuhteen käy - miten mä osaan olla äiti -ym.
Mies oli lievästi sanottuna hämillään. Mutta yritän aina puhua suuni puhtaaksi kun joku asia mua vaivaa. Ja itkuhan siinä tuli. Mutta nyt jo vähän helpottaa. On tää kans!
Rakenneultra on torstaina, sitä odotellessa! Ja myrskyjä liennytellessä --
Lissula 20+1
Suko: Kurjia nuo supistukset. Onneksi kipeätkään supparit uudelleensynnyttäjällä eivät välttämättä tarkoita mitään erityistä. Mutta säikäyttävät varmasti. Mä luulin joku viikko sitten, että heräsin muutamana yönä supistuksiin, kun kohtukin tuntui menevän ihan kovaksi, mutta nyt en ole enää varma, olivatko ne kuitenkin vaan jotain venymiskipuja (en tuntenut esikoista odottaessa oikein mitään kasvukipuja, joten en tunnista niitä). Kivuttomia harjoitussupistuksia olen kyllä jo tuntenut mm. jumpassa, esikoista nostellessa (eihän sitä voi täysin välttää), kumarrellessa ja myös seksin jälkeen. Toivottavasti pystyt ottamaan mahdollisimman rennosti ja rauhallisesti, ettei tarvitsisi enää säikkyä suppareita.
Heh, mulla ei ole ollenkaan sellainen olo, että ihanaa kun aika kuluu nopeasti. Päinvastoin, alan olla vähän kauhuissani, kun laskettuun aikaan tosiaan on enää se nelisen kuukautta. Hyvä kun olen pikkuhiljaa alkanut sisäistää, että olen raskaana.;) Mielelläni pitäisi tämän tulokkaan masussa mahdollisimman pitkään. Tuntuu, että on niin paljon keskeneräistä, töissä, kotona, esikoisen kanssa ja ihan omassa päässä...
Tässä yksi suurimmista huolenaiheistani: Parina yönä olen valvonut miettien, että minne ihmeeseen meidän esikoinen (3 v.) menee, kun synnytyksen aika koittaa. Meillä asuvat isovanhemmat satojen kilometrien päässä, joten kovin nopeasti eivät pääse paikalle - ja mun vanhemmat käyvät vielä töissäkin. Siskoni asuu lähempänä, mutta hänkään ei yöaikaan pääse meille millään, ja on myös päivisin töissä. Täällä kotikaupungissa meillä on toki ystäviä, mutta melkein kaikilla on omia lapsia, eli jos lähtö tulee yöllä, niin kukaan ei pääse tulemaan meille. Esikoisen vieminen hoitopaikkaan keskellä yötä taas tuntuu tosi hurjalta, kun ei ole noissa tuttavaperheissä ollut ikinä yökylässä (harvempi alle 3-vuotias varmaan on yökyläillyt?). Kaikki tuttavamme täällä käyvät myös päivisin töissä, joten esikoinen pitäisi sitten pystyä tarvittaessa viemään hoitopaikasta aamulla omalle perhepäivähoitajalle - ja jos synnytys oikein venyy, niin hänet täytyisi myös hakea hoidosta. Juuri kenelläkään ystävistämme ei ole autoa. En tajua, mitä ihmettä oikein keksimme. Tällä hetkellä tuntuu, ettei voida sopia etukäteen mitään yhtä varmaa vaihtoehtoa, kun ratkaisuun vaikuttaa ihan hirveästi se, onko yö vai päivä ja arki vai viikonloppu. Joudumme siis varmaan pyytämään useampaa ihmistä olemaan " varalla" ja tekemään päätöksen hoitojärjestelyistä sitten h-hetkellä pikaisesti. Miten kummassa te muut olette saaneet esikoisen hoidon järjestymään silloin, kun mitään ilmiselvää hoitopaikkaa ei ole ollut?! Meidän tyttö on vielä pikkaisen herkän sorttinen, joten hoitajan ja hoitopaikan pitäisi olla tosi tuttu, etenkin jos sinne mennään yöllä. Huokaus...pahimmassa tapauksessa ei tietenkään ole muuta vaihtoehtoa kuin että mies jää esikoisen kanssa ja minä lähden yksin synnyttämään.:-/
Jostain syystä olen myös jo nyt ihan varma, että jos esikoinen joudutaan viemään kovin kiireellä " johonkin" hoitoon, niin kannan koko synnytyksen ajan murhetta hänen pärjäämisestään, mikä vaikuttaa varmasti paljon yleisfiilikseen. Murehdinkohan nyt ihan turhaan...?
No, oma vointini on onneksi nyt hyvä. Tai väsyttää tietysti ja iskiasvaiva kiusaa välillä, mutta siihen auttaa jumppa. Liikkeitäkin olen taas viimeisen viikon aikana tuntenut enemmän, ja ne tuovat kyllä paljon iloa päiviin.
Aurinkoista viikkoa kaikille!
Lumileopardi rv 21+2
Tunkeudun näin joukkoonne... vaikka aktiivisesti kyllä kuulumisianne luen, en vain saa itse kirjoitettua! Asiani on sellainen että kuikuilen nimimerkki ' Jouluomput' tms perään? Josko sinäkin luet aktiivisesti mutta kirjoittelu jää..?
Kuinka kulkee ko nimimerkillä? Meillä nimittäin tilanne myös että kaksi lasta tulossa kerrallaan!
Tsemppiä odotukseen myös kaikille muille helmikuisille :) Ehkä jossain vaiheessa intoudun kirjoittelemaan enemmänkin! Terkuin Tiina, (rv22)
Mulla myös on sydämmen muljahteluja,noin kolme vuotta sitten tulivat.En minäkään tiennyt että alhainen verenpaine voi aiheuttaa sydämmen tykytystä.kiitti tiedosta.
anna_liisa 21+5
Tässä vielä loppuviikko, kun on itellä jääny osa lukematta...
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=11359356&p=2&tm…
Oma napa vaan laajenee, tänään päätin alkaa askartelemaan vanhoista housuista mammahousuja resorin avulla... Kävin sovittelemassa Bebesin housuja ja totesin, et kyllähän se onnistuu... Sivusaumaa auki ja joustoa tilalle!!!
Siitä siskon vauvasta. Vointi on ollu tasaista tän viikonlopun yli, mut kukaan ei ennusta/lupaa mitään. Silmälääkäri on tänään käyny ja huomenna tiedetään sen vuotavan silmän kohtalo (siis joko sokeutunu vai mitä). Nukutusta vauva ei edelleenkää kestä, joten jos silmä menee, ni se sit menee... Happilisä typellä terästettynä menee yhä aika suurella, mut poika on jaksanu vanhempiensa kanssa välillä valvoskellaki... Toivotaan siis edelleen parasta...
Niistä paineista. Täälläkin siis matalat, yläpaine ylittää toisinaan sen 100, yleensä vähän alle. Mut mitään muljahteluja/tykytyksiä mullei oo koskaan liittyny mataliin paineisiin! Meillä se kulkee suvussa.
Ja mitä vähemmällä työllä (vähemmillä lyönneillä minuutissa sydän saa veren kiertämään) sydän toimii, sitä vahvempi kai sydänlihas on...
Mutta. Pitänee lähteä tainnuttaan esikko uneen, et saa laatuaikaa itselleen taas... :P
Mukavaa ja parempaa viikkoa Helmet!
Luuk@ 20+2
kuin lumiukko kaikista jutuista kun on ollut niin muka kiire ettei ole ehtinyt kuin pikaisesti lukemassa käydä.
Edelleen tsemppihaleja kuitenkin Iituliille, Anna_liisalle ja Siniselle Kirsikalle!!!
Sukon oli supparit säikäyttänyt, toivotaan että jäi ainoaksi kerraksi moinen säikäytys.
Luuk@n viestiä jännityksellä luin ja onneksi pikkuinen jaksaa taistella, toivottavasti tilanne pysyy tasaisena jatkossakin ja siitä lähtisi sitten toipuminen parempaan. Jaksamista sinnekkin!!
Onnittelut hyvistä ultrakuulumisista taas niitä saaneille=)
Meillä se olisikin huomenaamulla edessä ja kyllähän jännittää. Mies tahtoo edelleen tietää sukupuolen ja mä en haluaisi vaikka ei sillä ole mitään merkitystä kunhan kaikki muu on kunnossa pikkuisella. Eli kaippa sitä sitten kysytään, saa kerranki mies tahtonsa läpi=D
Viikonloppuna tehtiin reissu Tampereelle, käytiin lastentarvikeliikkeessä tsekkaamassa tuplia ja päädyttiin kaikista malleista tilavimpaan eli Hartaniin. Huutiksessa olikin myynnissä vajaa puoli vuotta käytössä olleet, aivan uudenveroiset , joissa vielä takuutakin jäljellä 1,5 vuotta kun olivat suomesta ostetut. Hintaero uusiin huima kun uudet maksaa 699e ja me saatiin nämä 360e! Eli mielestäni tein varsin hyvät kaupat=) Ja nämäkin rattaat olivat sopivasti myös Tampereella niin tuli tuplahyöty koko reissusta.
Käväistiin paikallisessa yökerhossakin pitkästä aikaa ja mun kännisten sietokyky on näköjään nolla kun lähes heti alkoi ärsyttämään...Eipä siis tarvi hetkeen lähteä minnekkää, joskin viime kerrastakin oli nelisen kuukautta. Kotona on niin kiva olla=D
Liikkeitä tuntuu jo tosi paljon, ihanaa=)
Noista paineista, mulla myös yleensä melko alhaiset. Viime neuvolassa olikin yllättävän korkeat kun olivat 124/70. Väsyneeksi tekee ainakin mut jos paineet on alhaiset mutta tykytyksiä en ole huomannut.
Nyt täytyy mennä lasten leikkeihin, palaankin huomenna ultrakuulumisten kera.
p02p06 ja pikkuinen 20+3
Lissulalle: Ihana, että muillakin on näitä " hormonihepuleita" . Mulla kyllä yleensä purkautuu vaan suoraan itkuna, mikä ei ole kivaa. Välillä töissä tulee kyllä ärähdeltyä, mikä ei ole ollenkaan mun tapaistani. Kollegaparat...
Mä luulen, että se mieskin " tokenee" siihen lapsenhoitoon yms, kunhan se pieni on masun ulkopuolella. Meillä ainakaan ei mies esikoista odottaessamme etsinyt mitään tietoa etukäteen itse. Luki kyllä juttuja, joita mä silmien eteen työnsin, mutta muuten ei mitään. Mutta kun pikkuinen oli maailmassa, niin jopa tuli kiirettä vaunujen ostoon, " kotiintulolahjan" hankintaan jne. Ja hemmotteli muakin kovasti silloin alkuun. Toivotaan, että teilläkin mies siitä lämpenee. =)
Nyt tämän toisen odotuksessa on mieskin enemmän oma-aloitteinen tiedonhankinnassa yms. Kai se sitten vaan on niin, että se asia konkretisoituu miehille vähän myöhemmin...
Lumi_Leopardille vastasinkin tuonne erilliseen keskusteluun esikoisen hoidosta synnytyksen aikaan. Asia kyllä pyörii mielessä silloin tällöin.
Suan oli käynyt ostamassa ne lappuhaalarit! Eikös olekin ihanat! Mä olen pitänyt niitä enimmäkseen vapaa-ajalla, mutta eilen kun ei ollut mitään virallista töissä, niin pidin niitä täälläkin. Ne on kyllä söpöt. Mahaa korostavat ihan valtavasti, mutta eihän se haittaa!
Täysikuu: Mullakin on verenpaineet tosi alhaalla. Ajattelin, että täytyy kysyä neuvolassa tai varmaan lääkäriltä siis, että voiko se olla oire jostain " vakavammasta" . Eihän tuo muuten haittaa, kun muistaa vaan nousta ylös rauhallisesti. Viimeksi neuvolassa oli vaan jo " pelottavan" alhaalla, mutta neuvolan täti vaan ihasteli hyviä arvoja. Myöhemmin vasta itsellekin iski nuo negatiivisemmat ajatukset. Ja työmotivaatio on tosi hukassa (kuten näkyy) täälläkin.
Takkiongelma alkaa iskeä mullekin, astralisko se oli, kun siitä puhui (?). Juuri ja juuri menee tuollainen ohut siistimpi syksytakki kiinni. Seuraavaksi täytyy siirtyä sitten johonkin vähemmänsiistiin. Ei ole kiva liikkua sellaisessa tuolla kaupungilla, mutta en aio kyllä mitään takkia ostaakaan.
Mulla on ihan järkyttävä selkäkipu vasemmalla alaselässä. Kävin tänään lääkärissäkin sen takia, mutta eipä tuo osannut sille mitään syytä sanoa. Tai sanoi se, että " raskaudesta todennäköisesti johtuu" . Ja " ajan kanssa helpottaa" . Kiva, kiva. Eipä auta kuin kärsiä. Kirjoitti kyllä reseptin tulehduskipu-geelille. Onko kenelläkään siitä kokemusta? Lähinnä siis mietityttää sen käyttö, kun sitä kuitenkin imeytyy verenkiertoonkin... En ole vielä päättänyt, käytänkö sitä vaiko en.
Pitäisi " uskaltaa" pomollekin kertoa, että en saa enää lähteä työmatkoille, ellei tuo selkä ala paranemaan. En haluaisi olla " valittaja" , mutta onneksi yksi äitiyslomalla oleva kollega muistutteli, mikä tässä vaiheessa on se tärkein (eli vauva masussa)! =)
Nyt täytyy kyllä alkaa tehdäkin jotain töitä, kun kerran täällä vielä istutaan!
Ai, pakko vielä kertoa. Meillä alkoi viikonloppuna kova nimen pohdinta. Joko muilla on nimiä valmiina tai ajatuksissa? Meillä oli tuon esikoisen kanssa tosi hankalaa nimen valinta, eikä yhtään helpommalta tunnu nytkään. Onhan tässä onneksi vielä aikaa... Ja vaikka ultrassa sukupuoli nähtiinkin, niin täytynee varoiksi miettiä myös toisen nimiä.
-Tango ja salamatkustaja (mikä salainen tuo nyt enää on?!) 20+3
Niin se on viikko taas lähtenyt käyntiin ja huomenna alkaa jo 22. raskausviikko. Niin se aika vaan rientää.
täysikuu81 kyseli sydämentykytyksistä.. Mulla on aina välillä ollut, samoin kuin muljahtelua. Mun kohdalla kyse ei kylläkään voi olla verenpaineesta, kun ovat kokoajan olleet normaalit. Lie mistä sitten johtuu, mutta uskoakseni ihan yleinen vaiva. Toivottavasti saat väsymyksesikin kuriin, ei ole kivaa jos koko ajan on ihan veto pois olo.. Mites meni ultrassa? Paljastuiko sukupuoli?
suko81: Mä mietin myöskin yksi päivä juuri sitä, ettei enää todella ole kuin reilu neljä kuukautta laskettuun aikaan ja sitäkin vähemmän äitiysloman alkuun. Niin se aika vaan menee lujaa vauhtia. (ihan kivakin juttu kun aika rientää) Ja toivottavasti nuo hurjan kuuloset supistukset eivät toistu ennen kuin niiden toivottu aika on. Itse olisin varmasti ollut ihan paniikissa, jos olisi noin kovasti supistellut.
Lumi_Leopardi: Älä stressaa liikaa siitä mihin laitatte esikoisenne hoitoon. Yritä ajatella niin että teette sitten tilanteen mukaisen päätöksen sillon kun sen aika on. Ja hyvä idea on juuri se, että pyydätte useampaa ihmistä olemaan valmiina, jos vaikka tarvitsee esikoiselle hoitopaikkaa saada. Uskon siihen, että se asia kyllä järjestyy.
Luuk@: Toivon todella että tuo siskosi vauvan tilanne paranee!
anna_liisa: Onko tulokset vielä tulleet?
p02p06: Kiva että liikkeet tuntuu jo kunnolla. Mä en ole viitsinyt käydä kuin kerran tän raskauden aikana baarissa, silloinkin olin vain sen verran että yhden limun sain juotua, ei innostanut kyllä yhtään kuunnella humalaisten höpötystä. =)
Tango-mama: Mä uskon että toi pitää miesten kohdalla ihan yleisesti paikkansa, että kaikki lastenhoitoon ja lapsiin liittyvät jutut kiinnostavat enemmän kun lapsi on maailmassa. Mä ainakin itse luotan siihen, että mies innostuu sitten joko lähempänä la:ta tai lapsen synnyttyä ottamaan selvää asioista. Meillä mies kyllä lukee lehtisiä yms. jos minä ne hänen eteensä kannan, itse hän ei tietoa juurikaan etsi. Ja kyllä, farkkuhaalarit on ihanat! Ja moni on nyt huomannut mun raskauden niiden ansiosta paremmin! :) Koitahan sanoa pomolle raskaudesta, kollegasi oli ihan oikeassa, tärkeintä on se pieni ihme masussasi. :)
TAKKIONGELMAA mulla ei onneksi ole. Mulla on vähän löysempiä takkeja enimmäkseen, ei niinkään sellaisia vartalonmyötäisiä. Enemmänkin sellasia sporttisia (?), jos kukaan nyt ymmärsi mitä yritin sanoa. =)
NIMIASIAA: Meillä on nimi ollut valmiina jo pitkään molemmille. Pojan nimi mulla on ollut mielessä jo viitisen vuotta ja miehen sukunimi sopii siihen paremmin kuin mikään muu nimi. Onneksi se on ok myös miehelle. =) Tytöllekin on nimi ollut jo vuoden verran, siitä ei kyllä ole vielä niin vahva tunne, että se olis just se oikea. Onhan niitä vaihtoehtojakin aika monia, tytöille tosin vaan, kun pojan nimestä on niin vahva tunne.
Mulla on ollut nyt jo pidemmän aikaan tosi stressaantunut olo. En ole ihan varma edes että mistä se johtuu, mutta stressaa kuitenkin. Odotan sitä, että tulisi päivä, jolloin ei tarvitsisi murehtia mistään koko päivänä. Sellaista ei varmaan kyllä koskaan tule, aina on joku juttu mietinnän alla. Hyvähän se ei ole, mutta minkäs minä luonteelleni mahdan.
Täällä tuntuu potkuja jo ihan päivittäin, useamman kerran päivässä. Ihanaahan se on, en valita! <3
Mulla on alkanut tulla jotenkin poikaolo, on niin vahva kuva mielessä itsestäni pojan äitinä, että tuntuu omituiselta että masussa olisikin tyttö. Mies toivoo enemmän tyttöä, minä poikaa, mutta tärkeintä on se, että tämä lapsi haluaa meille syntyä. Sukupuolella ei ole väliä.
Suan ja Nuppu 20+6
Lokakuu??? Mihin katosi elokuu ja syyskuu? Vastahan me tultiin Italiasta ja aloitin työt loman jälkeen. Ei tunnu todelliselta, että kaksi kuukautta on jo tehty töitä. Kaikkien lastenkin asiat on vielä ihan aluillaan.....apuuuuuuaaa!!! Tuntuu, että kalenteri on jo nyt jouluun asti ihan täyteen buukattu ja siitähän ei ole kun pari viikkoa äitiysloman alkuun.
Alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, että tässä ollaan vielä äitiyslomalle jäämässä. Saatiin vielä kaupan päälle Helsingin terveydenhuollosta tosi ihana kokemus. Kätilö, joka teki tänään rakenneultran, oli kyllä aivan unelma.
Mentiin siis kättärille aamulla. Kätilö oli n. 10 min myöhässä ja pahoitteli, että aamun vauvat eivät oikein olleet olleet yhteistyökykyisiä. Meidän Nallekarkki sitten päätti paikata kaikki myöhästelyt. Tuntui nimittäin, että kun kätilö vasta suunnitteli esim. reisiluun mittaamista, vauva jo tunki reittään anturin alle.
Kaikki oli niin kuin pitikin (sydän ja aivot näkyi hyvin ja kaikki mittaukset piti päivälleen paikkaansa), mutta jalkoväliään ei suostunut tulokas esittelemään kuin kerran pikaisesti. Kätilö totesi silloin, et ei täällä mitään näy, että kai se on sitten tyttö...mutta eipä olis eka kerta kun tollainen lausahdus muuttuis vielä pojaksi. Meille on ihan sama kumpi tulee, kunhan on terve. En kuitenkaan vielä pakkaa sitten tytönvärisiä vaatteita ja mun vanhoja prinsessamekkoja kovinkaan syvälle kaapinpohjalle. Katsellaan rauhassa.
Kasvoprofiilista saatiin muutama kiva kuva, mutta mielessä kutkuttaa edelleen se 4D-ultra. Täytyy miettiä, josko mentäis vaikka vähän myöhemmin siihen...vaikka joulukuun alussa, kun tulee veronpalautukset. Olis kyllä kivaa saada sellainen dvd liitettäväksi pienen scrapbookiin...sellaista nimittäin olen alkanut valokuva-albumiksi väsätä. Äitiyslomalla sitten ehtii tehdä senkin kuntoon pientä odotellessa.
Mitään painoarvioita yms. ei saatu, mutta eipä ne kuulemma kätilön mukaan mitään kerrokaan esim. syntymäkoosta. Näillä tiedoilla kuitenkin mennään eteenpäin. Mieli oli tänään niin hyvä ja energinen, että kävin töiden jälkeen salillakin. Nallekarkkikin tais tykätä treenist, kun kauheeta elämää piti koko ajan... :) Nyt tässä salkkareita seuraan ja ruokaa uunista odottelen närästyksestä kärsien...mut senkin kärsin suosiolla, jos vaan pienellä on kaikki hyvin.
Nonna ja Nallekarkki (rv 19+6, huomenna puolivälissä)
Voi millaisia uutisia sain!
Sisko soitti. Oli tänään saanut jutella pitkään vauvaa hoitavan ylilääkärin kanssa. Timo oli kertonut silmälääkärin terveiset. Siis kun viime viikolla oikea silmä oli alkanut vuotamaan verta niin, että sokeutumisen välttämiseksi olisi ollut leikattava sen tiedon mukaan välittömästi, niin eilen silmän pohjan tilanne oli ollut hieman toista.
Vuoto on lakannut itsestään ja silmässä tällä tiedolla on ilman toimenpiteitä näkö tallella!!!! Molemmissa silmissä on toimenpidettä (siis laserointeja) vaativia muutoksia , mutta mitään akuuttia hätää ei ole!
Ja muutoinki vauvan tilanne on tasaantunut nyt niin, että typpeä on alettu vähän vähentämään (ja happea sit vähän lisäämään). Sydän-keuhkotilanne on edelleen hieman heikko, mutta vahvistumaan päin. Seuraava sydänultra on viikon päästä...
Mutta mikä parasta, vauvan vointi on tänään ollu jopa niin hyvä, et äiti on saanu viedä vauvansa kylpyyn!!!!!
Tällä hetkellä taas tuntuu todella valoisalta. Vaikken koskaan ole ollut tapauskovaista kummempi, niin jotenki vaan haluaa uskoa, et tällä kaikella on tarkoitus ja näin vaan on määrätty... Eihän meille kellekään anneta enempää kuin jaksaa kantaa, vai mitä? Ehkä Siskon vauva oikeasti vielä kotiutuu ja me päästään nauttimaan siitäkin serkkupojasta ihan leikkikaverina vielä...
Kiitos siis teille kaikille siitä tuesta, jonka tämän kautta olen teiltä saanu. Siskolle kerroin, et kaadan asiaa teidän niskaan ja hänki pyysi välittämään terveisensä ja kiitoksensa tuesta.
Sitte. Siitä äippärahasta. Se kai on sama missä välissä ne paperit Kelaan toimittaa jos meinaa lasketuttaa rahan 6kk:n mukaan. Se puoli vuottahan lasketaan välittömästi äitiysrahakautta edeltävältä ajalta (eli tasan siitä päivästä ko jäät lomalle ni 6kk taaksepäin), ni jos lakkoon mennään ni ainaki osalla meistä hoitsuista se tulee näkymään tuloissa myös sit keväällä... Vai eikö lasketa näin? Pitää varmaan varmistaa itekki vielä... ???
Missä on anna_liisa? Joko tulokset on tullu?
(.) Potkut näkyy päälle. Ja tuntuu. " Mahtava" tunne ko Onni kääntää kylkeään reippaasti ni äidillä tulee vessaan kiirus... :P
Meillä esikko kai tekee hampaita. Räkäinen ja limainen on, päivällä mittasin rect-lämmön ni vaatimattomat 39,5...
Nyt nukkumaan, vp:t on ohi ja huomenna töihin.
Valoisaa viikon jatkoa!!!
Luuk@ 20+4 (onhan jo keskiviikko!)
Kätilö ei soittanut eilen,,koska tulokset ei olleet ehtineet tulla.Tänään se soittaa yhden jälkeen,kyllä jännittää kamalasti.Toivottavasti ne on hyviä uutisia.Mutta tuun kertoon sit mikä oli tulos!
anna_liisa 22+0
Luuk@, olipa kyllä tosi ihania uutisia siskosi vauvasta!!! On teillä kaikilla ollut viime ajat varmasti melkoista tunteiden vuoristorataa, kaikista eniten tietysti vauvan vanhemmilla. Ei sitä osaa kuvitella, miltä tuollaisessa tilanteessa tuntuu, mutta huonoina hetkinä itkua varmasti riittää ja varmaan sitten myös hyvien uutisten tullessa ilonkyyneleitä. Toivottavasti kaikki päättyy onnellisesti!!!
Anna-liisalla on tänään tosi jännittävä päivä (kuten sulla on tainnut olla melkein koko raskaus). Toivottavasti tulokset on erittäin hyvät!!!
Pitkään aikaan kun en ole kirjoittanut, mutta lukemassa käynyt, niin täytyy toivottaa myös Iituliille tsemppiä seuraavan ultran odotteluun. Harmittaa kyllä todella puolestasi, että ensin lopultakin hyvien uutisten jälkeen tuli rak.ultrassa taas pelonaihetta :-(. Toivottavasti kaikki on vaavilla hyvin ja pääsisit edes loppuraskauden ajan nauttimaan huolettomasta raskaudesta!!!
(.) Eilen oli neuvolakäynti. Painoa on lähtöpainoon verrattuna tullut lisää vain 1,5 kg. Hyvä vain, koska ylimääräistä oli jo ennestäänkin. Hb oli rautalisästä huolimatta vain 111, joten sain määräyksen ottaa kaksi tablettia päivässä. Vauvan sydänääniä th sai metsästää jonkin aikaa, mutta ei yhtään huolestuttanut, kun vaavi samaan aikaan potkiskeli :-). Syke oli 145 sitten kun ne lopulta löytyi.
Posti tuo meille kohta uudet vaunut. Tilasin meidän melkein 10 vuotta vanhojen, viidettä lasta palvelevien Emmaljungien tilalle Brio Novat. Ovat viime vuoden mallistoa, joten eivät olleet pahanhintaiset ja mukaan tulee kuitenkin heittoaisakin. Toi heittoaisa on mulle nyt sellainen modernin vaunun mittari ja tietty uudenaikaiset renkaat vieläpä muotovanteilla tekee vaunuista huomattavasti tyylikkäämmät verrattuna noihin Emmiksien ikivanhoihin ohuisiin renkaisiin ;-). Tuolta Vauvattaresta tilasin myös meidän 4-vuotiaalle uuden turvaistuimen. Meillä on nyt isännän yritysmuutoksista johtuen ollut ja tulossa rahanmenoa, joten toivottavasti mies ei hermostu. En oo nimittäin kertonut näistä ostoksistani, vaikka kyllä se sen sai tietää, että haaveilen uudemmista vaunuista. No, täytyy säästää sitten jossain muussa. Noi vaunut maksoi 389 e, joten siinä mielessä ihan säästeliäs ostos, kun olishan niihin helposti saanut menemään ainakin 7-800 e.
Pikkuneidistä haisee kakka, joten täytyy lähteä pesupuuhiin. Oikein ihanaa viikon jatkoa kaikille helmiksille ja toivottavasti kaikki jännityksessä elävät saavat iloisia uutisia!!!
neronja rv 22+3
Kiirettä pitää, firman synttärit lähestyy ja töitä on vieläkin vaikka millä mitalla. Huh huh.
Maanantaina olin rakenneultrassa ja tänään kävin neuvolassa. Vauvalla on kaikki hienosti, kovin on eläväinen tapaus tämäkin, ihan selvästi siskoihinsa tullut :) Ultrassa kääntyili ja pyöri koko ajan ja tänään pinkoi karkuun, kun yritettiin sydänääniä kuunnella :D
Painoa on tullut viisi kiloa ja lauantaina raskaus on puolivälissä, joten ihan hyvin. Paineet matalat, kuten aina, pissa puhdas. Sf-mitta 20, joka kuulemma vähän korkea tässä vaiheessa, mutta eipä siinäkään ollut mulle mitään uutta ;)
Eli vauva siis melskaa ja paljon, itse voin hyvin, jos nyt univelkaa ei oteta huomioon. Eiköhän sekin jossain vaiheessa helpota, kun saa työruuhkan pois.
Nimi meillä on valmiina tytölle, pojalle ei edes mietitä kuin vasta synnytyksen jälkeen, jos sattuukin poika tulemaan. Sukupuolta emme siis tiedä, pojan nimiä on vain niin kamalan hankala keksiä.
Hurjan nopeasti on aika mennyt! Puolet enää jäljellä :o
Olen vähän pihalla teidän jutuista, kun olen tällä hetkellä niin kiinni töissä, mutta kaikille uutisia tai ultraa odotteleville paljon onnea matkaan!
Hyvää vointia kaikille!
Porenn, tyttöset ja Pikkukulta rv 19+4
Kaikki hyvin, siellä se pikkuinen köllötteli ja morjestikin meitä, siis oikeasti huitaisi kädellään juuri sopivasti :)
Ja tyttö näyttäisi olevan, ihanaa! Toki poikakin on tervetullut, mutta kyllä silti tyttöä toivoin... Ultraaja oli ainakin kokenut, tehnyt hommaa varmaan 30 vuotta, joten luulisi hänen osaavan katsoa oikein. Oli vielä mukavakin. Laskettu aika taisi siirtyä 17.2. -> 16.2., mutta ei sitä edes merkattu mihinkään kun vain päivän heitto.
Verenpaineesta yritin kysellä, mutta vastauksiin petyin; " raskaana nyt vaan joskus on alhainen verenpaine." Itselläni kuitenkin kamalia päänsärkyjä, tolkuton väsymys, ja yöllä heräilen jatkuvasti (kun aivot eivät saa verta), joten univajekin alkaa olla melkoinen. Lisäksi jatkuva heikotus ja välillä huimaa. Tosi tylsää. Ultrahuoneessa ei ollut edes verenpainemittaria, kun pyysin josko se voidaan mitata. Joten en sitten tiedä missä mennään paineiden suhteen. :(
***
Nyt tulikin omaa napaa aika reippaasti.
Lumi_Leopardi: Mä alan myös olla kauhuissani kun helmikuu lähestyy niin pian! Vieläkin vaan jotenkin epätodellinen olo, että mun vatsassa kasvaa ihminen. Kaikki tuntuu olevan kesken ja tuleva jännittää. Mulle vielä esikoinen tulossa, joten kaikki on todellakin uutta ja pelottavaa!
Luuk@: Ihania uutisia siskosi vauvasta!
p02p06: Ai niin, sullakin oli tänään ultra... No? :)
Tango-mama: Mä olen myös vähän huolissani niistä paineista, jos ei mun sydän pumppaa verta tarpeeksi tehokkaasti, niin voiko siitä olla vauvalle haittaa?
Nonna-80: Hyviä ultra-kuulumisia sinullakin! Olen myös miettinyt sitä 4D:tä, hinta vain vähän hirvittää... Tosin olen mä rahojani paljon tyhmempäänkin tuhlannut...
anna_liisa: pidetään peukkuja tulosten suhteen!
***
Nyt pitää jatkaa töitä, kirjoittelemisiin!
täysikuu ja pikkuneiti (?) 20+3
Luuk: Mahtavaa, että siskosi pikkuisessa taas voimistumisen merkkejä. Oon niin onnellinen puolestanne, ilonkyyneleiltä ei voi nyt välttyä. Sehän tässä mahtavinta on, että jokainen päivä eteenpäin on suurta plussaa vauvalle! Ja hiljaa hyvää tulee!
Anna-liisa: Ajatuksissa olet koko ajan! Toivottavasti tänään tulokset tulee!
Itselläni ollut vaisu olo ja tuntuu, että haluaisin kadota maan alle! Raskaus näkyy, mutta en jaksais kaikille selittää tätä kaikkea, mitä on tapahtunut. Itsekseen perheen kesken oon ollut ihan suht positiivisella mielellä, mutta lasten harrastuksiinkin viemisessä esim.pyysin äitin apua, ettei mun tarvitse jutella asiasta.
Oon normaalisti niin iloinen ja energinen, ja kyllähän nyt oon aika eri ihminen! Mutta kaipa tämä tästä.
Lämmin kiitos kaikille tuesta, se on merkinnyt tosi paljon.
Nauttikaa kaikki 110% prosenttisesti ihanasta raskaudesta.
iitulii72 20+0
niin joo ei enteriä otsikkoon...
Omaa napaa vaan pikaisesti:
Tänään on toinen neuvolatarkastus tässä raskaudessa. Ensimmäisestä ehtikin kulua 7vkoa. Vähän jännittää, että mitähän tuumaa mun muhkeasta vatsasta. Vatsa on tosiaan jo ISO ja painoa mulle on varmaan tullut reilunlaisesti. No kun syöminen auttoi tässä raskaudessa pahoinvointiin... Edellisissä raskauksissa on paino alkuun pudonnut, nyt se lähti heti nousuun. Toisaalta parempi kuitenkin näin, että se kurja olo ei vaivannut niin pahasti koko ajan.
Olsku rv 22+1
Taustalla olen kuitenkin koko ajan ollut ja lueskellut kaikkien kuulumisia.
Meillä on kaikki hyvin, eilen alkoi 21. viikko. Tosin väsymys painaa edelleen, rautakuurista huolimatta, ja nyt viime päivinä on ollut ihan tolkutonta päänsärkyä. Tosi tylsää, ei oikein särkylääkekään auta. Viime viikolla olin 2 päivää reissussa eräässä koulutuksessa, ja muutenkin oli kiireinen viikko, ja lauantaina olinkin niin poikki, etten jaksanut tehdä yhtään mitään. Väsytti ja päätä särki ja sydän tykytti, makasin vaan sohvalla ja toljotin telkkaria koko päivän.
Onko kellään muulla sydämen tykytystä? Johtuu käsittääkseni alhaisesta verenpaineesta, kun sydän tavallaan " pumppaa ylikierroksilla" ? On tosi väsyttävää, ja mulle tulee ainakin tosi heikko olo. (Mulla siis paineet luokkaa 100/58)
Nytkin väsyttää, eikä nämä työt oikein nappaa. Motivaatio aika vähissä. :(
Aamulla olin hammashoitajalla, kehui että pidän selvästi huolta hampaistani :) Yksi paikattava reikä löytyi, sain ajan marraskuun lopulle. Aika hyvin siihen nähden, että edellisestä hammaslääkäristä on 6 vuotta...
Ylihuomenna kauan odotettu rakenneultra! Voi kun niin toivon, että pikkuinen paljastaisi sukupuolensa!
terveisin väsynyt täysikuu ja pikkuinen 20+1