+++ ENSIKOT viikolla 40 ja 41 +++

Killa ¿ siis vieläkin niin mahtavasti onnea tuosta plussasta!! On aivan kerrassaan upeeta ja mahtavaa että kaikki kääntyi parhain päin! Ja että me päästään piinailemaan yhdessä kaiken tän pitkän taipaleen jälkeen. Aivan mieletöntä!



Niin, ja sitten dese!!! Wau! Siis mitä uutisia täällä olikaan. Onnea, onnea, onnea. Äläkä ollenkaan huoli pienestä tissuttelusta, ei sillä vielä tuolloin mitään vaikutusta ole ollut. Hitsi, että koko vanha sakki tästä siirrytään vihdoin plussanneisiin.



Jos joku päivittää listaa niin mulle saa lisätä, että LA 17.5.



Leijonalle jaksuja tulosten odotteluun. Ensi viikko on täällä ennemmin kuin uskotkaan.



Nuutillekin vilkutus ja kiva että ultrassa näytti hyvältä. Kyllä se teidänkin aika vielä tulee.



On niin hauskaa kun mennään hellikin kanssa ihan samoissa. Mulla tuo ultra oli tänään ja siellähän se sintti pötkötteli. Pituutta oli 12 mm ja sydänhän se siellä myös sykki. Nyt on vähän helpottuneempi olo, tietää ainakin että kaveri on kyydissä. Mun mieskin oli ihan tohinassa kun pääsi katsomaan sykettä monitorista =) Taisi konkretisoitua asiat oikein kunnolla.



margellekin terkut!



Mushulle jaksamista. Ootsä kyllä kovasti laihduttanut, täytyy hattua nostaa. Itse en saa itselleni mitään kuria ja toivonkin, että jospa nyt tasaisella syömisellä asian korjaantuisi...vaiko niinkään...



Terkuin Afternoon rv7+4

Onnea teille superpaljon! Olen ihan sanattoman onnellinen puolestanne! Mieletöntä ja ihanaa!



-Diina-

Toivoisin, että minut poistetaan näiltä listoilta. En Jaksa uskoa onnistumiseen, vaikka iloitsen täydestä sydämestäni jokaisesta plussasta, jonka te rakkaat palstakamut olette saaneet. Kuitenkin tuntuu, että jokainen raskausuutinen niin täällä kuin reaalimaailmassa muistututtaa minua siitä, mitä meillä ei ole. Onnistuminen tuntuu olevan jossain niin kaukana, tavoittamattomissa. Odotan ja toivon joka kuukausi, nyt pettymyksiä on takana jo liian monta. Vaikka hoitotaipaleemme on niin alussa, on olo käsittämättönän negatiivinen. Minulla ei yleensä ole taipuvaisuutta tällaiseen ajatteluun, mutta pelkään kuollakseni meidän olevan juuri yksi niistä pariskunnista, joille ei omaa lasta saada hoidoista huolimatta.



Kiitos teille kaikille siitä tuesta, jota olen täältä näiden vuosien aikana saanut. Toivon myös jokaisella plussanneelle parhainta mahdollista vointia ja onnentäyteisiä hetkiä elämässänne. Kaikille muille toivon kärsivällisyyttä, valoa, uskoa ja toivoa.



-Diina-

Voi Diina! :( Olipa kurjia kuulumisia sulla, mutta tuo tunne tiedetään hyvin! Itsellä oli moneen kertaan samanlaisia fiiliksiä ja tuntui, että haluaa lyödä hanskat kokonaan tiskiin ja vajota johonkin! Tän vikan hoidon kohdalla alkoi tuntua siltä, että hajoan lopullisesti ainaiseen piinailuun ja toivomiseen ja olin jo päättänyt hakea apua psykologilta tms. yläpään hoitoon. Kun tilanne oikeasti käy jo kovin voimillesi, suosittelisin ottamaan yhteyttä johonkin, ehkä klinikkanne kautta pääsee juttelemaan jonkun kanssa. Tietysti myös etäisyyden ottaminen tai ehkä hoitotauko voi auttaa. Tosi vaikea sanoa mikä kenellekin on oikea ratkaisu, mutta toivon todella, että löydätte jonkun keinon ulos tuosta pahasta olosta! Tietysti parasta olisi, jos se keino olisi plussa testissä, mutta sitä odotellessa voi olla paikallaan keksiä muu keino. Toivon parasta jatkoa sinulle ja miehellesi!



Dese: ehkäpä te sitten ehditte vielä adoptoimaan pikkusiskon/veljen tälle tulokkaalle, kun se kerran tuntuu teidän jutultanne! :)



Mushu: tosi hienosti olet pudottanut painoa! Luulisi, että sekin jo merkkaa VL:ssa, eikä vain nykyinen paino. Niin, ja tänäänhän se ensikäynti onkin ollut: miten meni?



Marge: tuolla alakerran Enskoissa olisi kyllä oikein hyvää tilaa... Koitetaan pitää vielä juna asemalla! +++++++++++++++



Nuutti: toivotaan kovasti luomuihmettä sinne ennen hoitojen alkamista! Niitäkin on täällä kuitenkin nähty! :)



Pariisitar: jäikin kiittämättä kauniista runosta ja onnitteluista, joten nyt: kiitos! :)



Huiskutukset taas kaikille muillekin! Olette mielessä ja teitä odotellaan perässä tulemaan!



Killa

voi teitä ihania plussanneita! tulee kyllä tännekin joskus se olo, että voi kun niin monella muulla se onnistuu....meillä tietenkin kaikki vielä edessä kun tähän asti ollaan tietämättöminä vaan yritetty...



Dese: SUPERONNITTELUT PLUSSASTA!!!!!!!!! wautsi wau......älä hermoile siitä juomisesta....kuten joku jo ehti sanoa se oli niin aikaisessa vaiheessa ettei se vielä voinut millään vaikuttaa masun asukkiin!!! Onnea ja jaksamista!



Nuutti77: meitäkin jännittää tuo rahatilanne, kun nuo kaikki hoidot ym. lääkkeet kun ovat niin kalliita...siksi olisimmekin siirtymässä yksityiseltä tyksiin kun ei sitä rahaa pienipalkkaisilla vaan millään ole niin paljon.....oletteko te yksityisellä??? vähän nyt kyllä jännittää jos sairaanhoitajat menevät lakkoon niin meidän tammikuun aika varmaan siirtyy jonnekin keväälle jolloin jatkaisimme vielä yksityisellä niin kauan kunnes päästään kunnalliselle (jos vaan rahat saadaan jostain)

on muuten kummallista miten se voikin olla yksityisellä niin kallista, kun itse ei ongelmalle kuitenkaan voida mitään...



hellikki: mahtoi olla ihana tunne käydä siellä ekassa ultrassa...olihan mies mukana?!



marge: malttamattomia ollaan täälläkin....välillä vaan niin kiehuu kun pitää vaan odottaa ja odottaa....ja sitten pettyä....pitäisi keksiä joku konsti millä hoitaa sitä kauheata tunnetta, kun se nyt mulla on ainakin aikast usein....kannattaa tulla vaan tänne purkaamaan sitä tai puhua ehkä kasvotusten tai puhelimessa jos on joku joka ymmärtää, kun täällä kaikki kuitenkin ollaan samassa tilanteessa....pidetään yhtä =)



Mushu: soitin sitten sinne avalle malttamaton kun olin....toinen tuloksista on tullut, mutta puhelinajan lääkärille saa vasta kun toinenkin on tullut...käski soittaa perjantaina uudestaan....nyt sitä perjantaita sitten odotellaan. on kyllä hassua että antavat sitten puhelinajan, kun tulos kertoo kuitenkin mahdollisesti sen, että onko miehen siittiöistä koko hommaan ja sitä huonoa uutista ei olisi oikein kiva saada puhelimitse kuulla ja vielä töissä....



voimia ja auringonpaistetta kaikille!!!!

Hienoja uutisia jälleen! Antaa taas toivoa omaan toivottomaan hoidottomaan tilanteeseen! Onnea DESElle vielä kerran!



KILLAlle kiitokset taas listan päivittämisestä! Ei taideta kyllä samanvertaista listaemoa saada... Älä unohda meitä, jos meillä vielä hetki kestääkin päästä toiselle osastolle!



Ultrakuulumisiakin oli; olikos se AFTIS ja ... unohdin.. Joka tapauksessa onnea teillekin! Voin ihanasti kuvitella sen ensimmäisen ultran jännityksen ja onnen tunteen kun sydänäänet saadaan kuulumaan :)



Olen miettinyt usein NAKSUA.. Onko hän ilmoittanut poistuvansa kokonaan tältä palstalta, vai onko hän vielä viettämässä suruaikaa? Multa on saattanut mennä joku viesti ohi.. Jos Naksu luet viestiä, niin olet mielessä - tulethan takaisin kun pahin olo helpottaa?



ON: Desen kaltainen luomuplussa nostaa aina toiveita todellakin, mutta meillä taitaa olla kuitenkin ihan turha sellaista odotella.. Eilisen illan vietin jälleen lääkärissä hirveissä vatsatuskissa.. Ilmeisesti kystat taas kasvaneet.. Koska tuskat kestävät vähän aikaa, en viitsisi lähteä niitä leikkaamaan pois. Kuivuvat/kuihtuvat (tai mitä niille paskiaisille ikinä tapahtuukaan??) onneksi yleensä nopeasti pois. Parasta ovisaikaa odotellaan viikonloppuun, joten toivon, että kivut olivat tältä kertaa tässä, jos vaikka pääsisin minäkin parin viikon päästä yllättämään :)



Vilkutuksia kaikille o/



Oon@

Dese: Oikein paljon onnea luomuplussasta. Lähettelen sinne kasan tarrasukkia ym. tykötarpeita. Nautihan raskaudestasi.



Kaikille muille enskoille vilkutuksia, en nyt jaksa kommentoida mitään.



ON: Pistelin menopuria kp2 alkaen tai no oikeestaan mies pisti ekat neljä kertaa ennen kuin uskalsin itse ekan kerran pistää. Ekan ultran piti olla kp7-8, mutta noi päivät osui sopivasti pe-la ja lääkärit oli just mun tuurillasamaisen viikon to ja pe pois eli eka ultra oli kp5. Siellä ei sitten näkynyt vielä mitään ja pistoksia jatkettiin samalla annoksella eiliseen asti eli kp11 ja eilen oli sitten toinen ultra. Munarakkulat ei ollut kasvanut edellisestä kerrasta mihinkään, joten pistely lopetettiin. Inssiin siis ei päästy ja lääkäri totes että meiän kohdalla seuraava hoito olis sitten koeputkihedelmöitys, mutta ekaksi kannattas lisää pudottaa painoo normaalin painon ylärajoille, sinne on tosin matkaa vielä reilut 15 kiloo, no saa nähdä josko se auttaisi. Tällä hetkellä vauvahaaveet on sitten haudattuna syvälle maan alle ja lapio heitetty kaivoon saamattomiin. Vuoden vaihteeseen asti nyt yritetään painoo pudotella, vaikka motivaatiokin on tällä hetkellä aikas pahasti hukassa ja jonkinmoinen ahdistuskin on päällä. Oli eilen sitten ultran jälkeen kamalaa mennä töihin, kun oli pieni masis päällä ja lasten kanssa kun teen töitä, niin ei ollut todellakaan helppo päivä. Täytyy nyt sitten yrittää nousta tästä suosta.



Haluaisin kuitenkin pysytellä listoilla, vaikka hiljaiseloa on nyt tiedossa ja mietinnän alla olis se koeputkihedelmöitys.



-Kathy- *toivonsa menettäneenä, ainakin tällä hetkellä*

Pitkästä aikaa sain itseni raahattua palstalle¿



Jos on suo Kathy@lla edessä on vetelä tällä enskalla.

Aika moista matalissa fiiliksissä tarpomista mennään. Odotan tulevia toimenpiteitä kuin kuuta nousevaa ja samalla pelkään tuloksia niistä. Eikä tuskaa helpota tämä lakkouhka. Entä jos kaikki siirtyy vielä eteenpäin? Miten ihmeessä jaksan näitten kipujen ja epävarmuuden kanssa tuuppaantua eteenpäin?! En varmaankaan jaksa palstailla kovin ahkerasti lähiaikoina, mutta toivottavasti taas marraskuulla tai joskus toimenpiteiden oltua ja mentyä.



Oli kuitenkin aivan ihanaa lukea hyviä ja uskomattoman hyviä uutisia teiltä plussanneilta! Onnea kaikille kovasti ja hali! Tuntuu hienolta että onnistumisia on tullut ja ihan luomunakin vielä!



Voimia jokaiselle!



nella

Kiitos Afternoon, Diina, leijona, Oon@, Kathy ja nella onnitteluista. Varovasti tässä eletään enkä oikein uskalla vielä tulevaa ajatella. Mielessä on sata pienempää ja tuhat suurempaa huolta. Jotenkin on vaikea kaiken tämän suossa tarpomisen jälkeen uskoa mihinkään hyvään.



Diina: Voimia aallonpohjalle! Ehkäpä ja, ennen kaikkea, toivottavasti joku suuri aalto nostaa teidät taas pinnalle kohti aurinkoa. En usko, että meidän l-enskojen kokemaa pettymysten aikaa voi milloinkaan unohtaa. Se on vaan niin kokonaisvaltaista murhetta, se vie mennessään täysin. Kuten Killakin kertoi omasta tilanteestaan, olin itsekin kesällä suunnittelemassa ulkopuolisen avun hankkimista. Yläpää kun ei meinannut kestää millään sitä kaikkea p**kaa, jota niskaan satoi kuukausi toisensa perään. Itse pääsin pahimmista pohjamudista ylös suremalla yksikseni ja rauhassa riittävän pitkän ajan ja keskustelemalla kaikki asiat läpi mieheni kanssa. Yhdessä me löysimme ja opimme näkemään niitä asioita, joiden takia kimpassa olemme ja joita haluamme elämässämme saavuttaa. Tämä auttoi meillä ja vähitellen se aurinkokin palasi takaisin meidän risukasaan. Olet Diina ajatuksissani. Toivon kaikkea hyvää nyt ja jatkossa ja toivon, ettet katoa elämästäni kokonaan.



Leijona: Huomenna on jo perjantai ja saat lääkärin langan päähän. Toivotaan hyviä tuloksia, eikös niin.



Oon@: Ikävää, että kystat ovat palanneet. Mutta toivottavasti ovat nopeita vieraita, etteivät suotta häiritse ovisaikaa. Tsemppiä!



Kathy: Kurja kuulla, että ultrassa ei saatu hyviä vastauksia. Toivon sinullekin, kuten Diinalle, että pääsisitte aallonpohjalta pois. Sanoja on välillä kovin vaikea löytää, kun ei haluaisi ikuisia latteuksiakaan suustansa päästää. Tsemppiä painonpudotukseen! Onko sulla joku tietty dieetti, jolla painoa pudotat? En todellakaan ole mikään asiantuntija enkä ainakaan halua sörkkiä toisten asioita, eli tarkoituksenani ei ole tällä kommentilla loukata millään tavalla. Olen lukenut muutamista kirjoista ja julkaisuista, että meidän pco-laisten tilannetta saattaisi helpottaa vähähiilihydraattinen ruokavalio. Itse aloitin kevyen version kesällä (jätin siis pastan, riisin, perunan, vaalean leivän ja sokerin pois) ja paino putosi ihan hyvällä vauhdilla. Olo oli myös monella tavalla miellyttävämpi ja jostain syystä luomuoviksetkin yllättivät kerta toisensa jälkeen. En tiedä, onko tämä kaikki ihan sattumankauppaa, mutta ainakin tämä muutos auttoi painonhallinnassa. Toivottavasti et loukkaantunut tästä jutustelusta.



Nella: Kiva kuulla sinustakin välillä. Tsemppiä tulevalle taipalleelle!



Käyn varmasti täällä kirjoittelemassa, koska koen kuuluvani tähän porukkaan, nyt ja aina. Olo on edelleen täysin epäuskoinen ja hämmentynyt.



Mukavaa päivän jatkoa!

~dese

Aivan ihanaa, että hyvät uutiset vain jatkuvat täällä! Tiedän tasan tarkkaan tuon huolestuneisuuden tunteen, mutta yritä myös nauttia tilanteesta. Tätä olette odottaneet! Paljon onnitteluhalauksia täältä!



Aftiksella ja Hellikillä hienoja ultrakuulumisia! Se on ihana hetki!



Diina: täältä paljon lohtuhaleja sinne. Tunteesi on niiiin tuttuja. Itse ajattelin usein, että suurin pelko mitä koin, oli juuri se ettei me koskaan onnistuta. Sitä ajatusta kun jää vatkaamaan pitkäksi aikaa, ei vähään aikaan voi millään uskoa muuhun. Mutta onneksi välillä tulee niitä hyviä hetkiä ja toive taas kohottaa päätään. Niitä hetkiä toivon sinulle nyt kovasti!



Kathy: voi miten pahoillani olen puolestanne! Toivottavasti pieni miettimistauko auttaa asiaa ja jaksatte lähteä uudella innolla IVF-hoitoon. Kovasti voimia teille.



ON: tänään vihdoin ja viimein ultrassa käyty ja kyllähän siellä yhden pienen sydän sykki! Voi sitä tunnetta, kun oli vain pelännyt pahinta. Nyt yritän alkaa nauttimaan tästä tunteesta enemmän, enkä stressaa oireettomuudella, kun kerta nyt on todistettu, että elämää siellä kohdussa vihdoin on!



Paljon terveisiä ja haleja teille kaikille ihanille enskoille! +++++onnea teille kaikille ja tulkaa pian myös plussanneiden puolelle! Yritän nyt itsekin uskaltautua sinne puolelle, mutta käyn ihan varmasti seurailemassa kuulumisianne.



tuutimari rv8+1

Hei vaan kaikille! Käyn aina sillon tällön täällä lukemassa eritoten Killan kuulumisia ja muutaman muun, joita muistan yrityksen alkuajoilta. Nyt sain lukea jotain aivan ihanaa täältä, Killan plussa sai onnenkyyneleet silmiini! Kamalasti onnea! Et ehkä mua muistakaan...

Me aloitettiin yritys alkuvuodesta 2006 ja nyt ollaan ensimmäiseen ICSIin menossa, sumuttelut aloitin tällä viikolla. Toivottavasti kaikki pääsette (ja minäkin!) yhtä onnelliseen lopputulokseen kuin jo moni täällä.



Mukavaa syksyä kaikille,

Sabam

Diina: Ottakaa ihmeessä aikalisä ja hoitakaa ja hellikää toisianne. Kyllä tänne takaisin mahtuu jos myöhemmin siltä tuntuu. Voimia teille. *halaa*



Leijona: Hienoa et sait soitettua, mut tosi keljua että piina jatkuu yhä. Toivottavasti perjantaina saatte hyviä uutisia. Tulehan sitten kertomaan, täällä on peukut pystyssä puolestanne. bd bd



Oona: Tosi kurjia noi tollaset kystat. Toivottavasti helpottaa ja saisitte napattua sen luomuplussankin.



Kathy: Voi kuin kurjaa. *halaa* Multa jäi nyt ne tikkaat käyttämättä, joten heitän ne sinne sulle. Ja oikeen paljon tsemppiä painon pudotukseen. ymmärrän kyllä oikein hyvin kuinka vaikeeta se on. Vuorotellen turhauttaa ja raivostuttaa tai sit tulee totaaline hälläväliä fiilis. Ite oon saanu tän päiväsen vaakalukeman mukaan 34 kg pois n. 10 kk aikana, mut vielä ois sellaset kevyet 30kg taisteltavana (jotta BMI olis 31). En mitään ihmeellistä ole tehny, ehkä aiak vaan oli kypsä tajuamaan terveellisen ruokavalion tärkeyden. eli olen siis siirtynyt hampurilaisista, ranskiksista ja suklaasta tavalliseen monipuoliseen kotiruokaan ja annoksiakin olen (hieman )pienentäny. Mutta siis, täältä löytyy sympatiaa painonpudotuksen kaikkiin tunteisiin ; )



Nallemaija: täällä ollaan aina kun tarttet,joten taukoile ihan rauhassa. Ja eihän sitä lakkoa ole vielä kiveen kirjoitettu ja jos se sit kuitenkin on tullakseen, kysy rohkeesti omasta hoitopaikastas mitä se teijän kohalla oikeesti tarkottaa. Kannattaa kuitenkin odottaa ainakin 10.10 asti, sillä vasta sillon on hoitopaikatkin viisaampia tilanteesta.



Huiskutuksia ja terkkuja kaikille muillekin ja plussanneille vielä lisää vauvaliimaa ja tarrasukkia, että kyytiläiset jaksaisivat loppuun asti. bd bd bd



Oma napa lähin napa: Kuten jo sanoinkin niin ne tikkaat jäi nyt sit käyttämättä. Eli eilen käytiin VL:ssa ensikäynnillä ja päästiin kuin päästiinkin sinne hoitoon. Ihanaa! Ehkäpä tää lähtis tästä eteneen. Ens viikolla odotellaan tätiä visiitille ja jos eukko vaan suinkin ymmärtää käyttäytyä ihmisiks, ni pääsen jo ens kierrossa alottaan clomit uudelleen ja nyt valvotusti. Ens kierrossa tehään ainakin kartoitusta ja mahdollisesti myös aukiolotutkimus. Myös hoidon varsinainen suunnittelu luvattiin samaan syssyyn. Fiksuna likkana pyysin julkiselta puolelta kopion lähetteestä, joka lähti sinne keskussairaalaan. VL:ssa miehen uimareita kehuttiin harvinaisen hienoiks , oikein kuulosti valioyksilöiltä, määräkin keskitason yläpuolella, ja siinä lähetteessä siittiöiden määrän sanottiin olevan alentunut. Että tällästä täällä. Kyllä nyt on taas oikeen toiveikas olo. Ollaan vihdoinkin hoidossa ja vielä sellasessa paikassa jossa asioista tiedetäänkon jotain. = )



T:mushu

Ekana onnittelut Deselle, tosi mahtavaa että luomuplussia aina silloin tällöin täällä lapsettomuuspalstalla satelee :) Kaikkea hyvää teille tulevalle taipaleelle :)



Brooken kuulumisia minäkin innolla täällä odottelen :)



Täällä on ollu viime aikoina vähän " kaksijakoista" - tuntuu että joka toiselle pamahtelee plussia ja joka toisella taas on siipi tosi maassa...

Diinalle toivottelen kovasti voimia, oli niin lohduton tuo sinun kirjoituksesi. Onneksi aallonpohjat ei voi kestää loputtomasti, kyllä sieltä aina pinnalle noustaan :) tiedän kyllä niin hyvin miltä sinusta tuntuu. Olen vilpittömästi iloinen kaikista plussista mitä ihmisille suodaan, mutta samalla tuntuu pahalta että miksei meillekin... Ja nyt kun tätä lapsettomuutta on jo yli 4 vuotta takana, niin oloa ei helpota se tieto että pitkäaikainen lapsettomuus laskee onnistumisprosenttia...

Myös Kathylle paljon voimia :)



Oon@ - mikäs on sulla vointi? Saatko sä jotain lääkitystä kystiin vai odotellaanko vaan että ne häviää itsestään?



ON: maanantaina aloitin Progynovat, eli ensimmäiseen PASiin suunnataan. 12. pv on ultra, ja jos kaikki on kunnossa niin siirtoon päästään vkolla 42. Mies ei usko onnistumiseen tällä hetkellä ollenkaan, hänen mielestään koko touhu on ihan turhaa. Mullakaan ei ole tunnelmat katossa - mutta toisaalta en halua taukoillakkaan. Onneksi mies ei mitenkään estele hoitojen jatkumista.



Huolestuttaako teitä muuten koskaan se mitä nää meidän käyttämät hurjat hormonimäärät voi myöhemmin aiheuttaa? Tajusin pari päivää sitten että nuo Progynovat mitä nyt kuuritan niin nehän on vaihdevuosilääkkeitä - ja mun äiti sai melko todennäköisesti rintasyövän niiden käytöstä. Sitten kun miettii että mäkin oon tässä usean vuoden ajan aika tiuhaan tahtiin vedelly ties mitä hormoneja niin ei se voi kyllä pidemmän päälle ihan " terveellistä" olla... Välillä on tosi kyllästyny olo kaikkiin mahdollisiin sivuoireisiin mitä noista tulee - päällimmäisenä nyt mielessä noin vuoden verran jatkunut valtava hiusten lähtö. Ja muutenkin kun oon aika luomu-henkinen ihminen, niin välillä tuntuu että pitäisköhän sittenkin vaan luopua koko touhusta, ja antaa vauvan tulla luomusti jos on tullakseen... mutta silti en osaa tätä lopettaa sillä oman nyytin kaipuu on niin kova. Ristiriitaista - ja siksi useimmiten yritän olla liikaa ajattelemasta koko asiaa tältä kantilta...



Tämmösissä tunnelmissa tällä kertaa :)

Menina

Tommyn uusi runo sai minut ajattelemaan ja se on tahattomalla tavalla uskomattoman sopiva ajatuksiini ja toiveisiini löytää takaisin se ilo ja toivo, joka raskauden alkuunsaattamiseen liittyy:



Anna tyhjyyden täyttää

sinut keveydellään

Anna tyhjyyden avata ovet

ja ikkunat, purkaa seinät,

mitätöidä rajat:

ole kuin veli tyhjyydelle

Antaudu ehdoitta tyhjyyden keveydelle

joka vie sinut kauas ja korkealle

raskauden yläpuolelle

je tekee sinusta yhtä painavan

kuin rakastetun äkillinen hymy





- Tommy Tabermann



Kiitos Ensikot. Jaksamista, valoa ja toivoa kaikille.



Aallonpohjalta, Diina

Menina: En saanut mitään lääkettä, vaan odotellaan että ne lähtevät itsestään. Kerran lääkärini sanoi, että niitä voisi leikata, mutta hän ei siihen lähtisi, koska kystat olivat jotenkin pahassa paikassa ja arvet voisivat vaikuttaa lapsen saantiin.. Lisää ongelmia? ¿kiitos ei!



ON: Vointi on taas ihan hyvä. Välillä tuntuu pientä pistosta alavatsalla, mutta lähinnä tunne on ¿kuin olisin saanut pari päivää sitten turpaan¿, eli tuntuu kun joku olis hetki sitten hakannut mahaan.



Nyt taas kiireellä töihin!



Hyvää viikonloppua Enskat! o/



Oon@

Diinalle piti tulla sanomaan kiitos tuosta Tommy runosta. Ma olen aina kanssa digannut tabermanin runoista. Aallonpohjalta on onneksi vain yksi suunta eli ylospain. Tiedat itse sitten kun on aika jaksaa eteenpain. Mun mielesta on tosi rohkeaa sanoa ettei jaksa. Eihan lapsen saamisesta pitaisi tehda koko elaman tarkoitusta. Tarkeaa on myos hoitaa itseaan ja parisuhdetta, ettei elamasta katoa kaikki paamaarat.



Lapsettomuus on vaan niin jarkyttavan kokonaisvaltainen asia. Ma yritan aina miettia, etta elamassa on vain kaksi tunnetta. Hyva olo ja paha olo. Eli asiat mitka tuottavat pahaa oloa, ovat vaan meidan oman systeemimme tapa viestia meille ettemme ole menossa oikeaan suuntaan, tai yritamme asioita johon emme ole valmiita. Mina yritan vaan keskittya niihin aisoihin jotka tuottavat hyvaa oloa. Leffan katsominen oman kullan kainalossa, kavelylenkit puistossa, jooga tunnit, lasillinen punaviinia illalla jne. Lapsettomuus tutkimuksiin yritan suhtatutua samalla tavalla. Eli mennaan eteenpain silla tahdilla kuin pystytaan ja pysytaan itse mukana. Ihan hyva teoria mulla siis, mutta kaytanto tallaiselle supermurehtijalle on ihan eri juttu. Mutta yritys hyva kymmenen.



Meninaa komppaan myos. Mua pelottaa ihan hirveesti kaikki hormonilaakkeet. Taalla jenkkilassa annetaan letrozolia lapsettomuuteen, joka mun kasittaakseni on mukana myos monessa rintasyovan hoitotapauksessa, sita ei ole edes hyvaksytty virallisesti lapsettomuuden hoitoon, mutta niinpa sita vaan myonnetaan monelle naiselle. Aika hurjaa.

No mutta ma oonki tallainen puunhalaaja-hivenainehorho, ettei musta kannata valittaa. Ma olisin itse valmis varmaan menemaan aika pitkalle noissa hormonihoidoissa, mutta pelottavia ne silti on.

Jaksuja siis teille myos...



Nellalle kanssa paljon energia sateita ja jaksuja. Odottavan aika on pitka, ja sita ehtii murehtia vaikka mita. Onneksi laparoskopiasta saadaan yleensa hyvia tuloksia. Tosin se joka kuisen kivun kestaminen on varmasti hirvittavaa. Ootko sa kaynyt vyohyketerapiassa? Ma kavin teinina vyohyketerapiassa ja homeopaatilla kun olin superkipea menkkojen aikaan, ja kylla se rauhoitti menkkoja.



Leijona...taalla rapakon takana ei ole julkista terveydenhuoltoa, eli periaatteessa yksityisella ollaan, mutta ei viela lapsettomuuteen erikoistuneella laakarilla. Yli joka hoito/tutkimus kerrasta maksetaan parikymppia perusmaksua ja sitten 10%tutkimuksen tai hoidon hinnasta.

Toivottavasti sait jo uutisia laakarilta.



Paljon energiaa ja haleja kaikille, myos plussatuulahduksia!



Mulla alkaa taas kiire toissa pariksi kuukaudeksi eli en varmaan niin usein ehdi palstailla. Olette kuitenkin ajatuksissa iahn varmasti!



Halein



horho nuuts-tuuts

Pikainen piipahdus taas¿

Olen niin pihalla mitä kenellekin kuuluu kun niin harvoin pääsen lueskelemaan (ennen kuin saan netin kunnolla toiminaan!!!). Joten lähetän vain kaikille isoja vilkutuksia sekä +++puhallusta.



dese: Voi miten ihania uutisia!! Oikein kovasti onnea ja kaikkea tarvittavaa o-matkalle mukaan =). Kyllä nuo luomuihmeet erityisesti lämmittävät mieltä. Toki kaikki muutkin plussat mutta pienet ihmeet matkanvarrella saavat niin hyvälle tuulelle sekä uskomaan parempaan.

Jaksuja a-projektin kanssa on varmasti vaikeita päätöksiä tehtävänä. Suurella mielenkiinnolla projektianne seurasinkin. Pystyykö siitä jäämään ¿tauolle¿ ilman että koko homma pitää aloittaa alusta?



pariisitar: Kiitos onnitteluista sekä runosta ja kiva kun käyt täällä kurkkimassa!



Helli ja Aftis oli käynyt pikkuisia katsomassa hienoa että kaikki on hyvin =).



Diina: Haikeita vilkutuksia o/ perään sekä kovasti voimia ((halaus)). Pitäkää hyvää huolta toisistanne nuo tunteet ovat niin tuttuja.



menina ja nuutti oli pohdiskellut näitä hormonien käyttö juttuja. Kompaan teitä eli minua myös hieman pelotti pistellä napaan kaikenlaista. Varsinkin siinä vaiheessa kun lekuri totesi että tämä sitten lamauttaa oman hormoni toiminnan. Kävi kyllä kaikki myrkky jutut mielessä mutta tässä on taas se toinen puoli mitä ei oman nyytin eteen tekisi =/. Miehelle puhuinkin, etten kovin montaa pitkänkaavan hoitoa haluaisi kokea ja onneksi ensimmäinen tuotti tulosta.



Pikainen ON eli ekaan ultraan olisi vielä 9 päivää aikaa. Aika rauhallisin ja hyvin mielin olen ollut toki jännittää kovasti. Netti pimento on myös auttanut kun ei ole päässyt liikaa etsimään ¿tietoa¿. Olo on ollut suht ok, pitkäkestoista lievää ällötystä on ollut muutamina päivinä. Palaan kertomaan ainakin vielä ultra kuuluiset ennen kuin uskaltaudun siirtyä tuonne plussanneiden puolelle.



-hapö- rv6+3 (oletettavasti)

Ensinnäkin suuret onnittelut Deselle ylläriplussasta! Ihanaa, kun kuulee näitä luomuplussia tulleen pitkänmatkalaisille!



On:

Vikassa ultrassa löytyi noin 15 isompaa munista, joista suurin osa sijaitsi oikealla puolella. Tiistaina sitten punktioon käypi tiemme.. Huii!

että ei tulekaan vauvaa meille! :( Hieno alku oli kyllä lähtenyt kasvamaan, sykekin jo näkyi, mutta huono äitinsä ei pystynyt muuta tarjoamaan, kuin paikan kohdun ulkopuolella, munasarjassa. Poistettiin sitten tuo vauvan alku laparoskopiassa ja samalla meni osa munasarjasta.



Tällä hetkellä on aivan piesty olo, sekä fyysisesti että henkisesti. Oikein surrakaan ei vielä täysillä voi, sillä jokainen ylimääräinen liike vatsan alueella saa aikaa hirvittävän kivun.



Tulevaisuudesta en osaa sanoa vielä. IVF tulee lääkäreiden mielestä näillä näkymin vielä kysymykseen. Mies haluaisi jatkaa hoitoja heti kun mahdollista, mutta en osaa sanoa mitä itse ajattelen.

Killa olen erittäin pahoillani tapahtuneesta! Sanattomaksi vetää joten toivotan vain kovasti jaksamista se voimia käsitellä suruanne. Pitäkää huoli toisistanne, äläkä syytä itseäsi!



Lämpimin halauksin, hapö