:) 1,5-vuotias kaveeraa vanhemman sisaruksensa kanssa karkkipäivän kunniaksi.

Enkä siis nyt tarkoita sitä, että sitä karkkia pitäisi olla kahmalokaupalla, vaan esimerkiksi pätkiksen puolikas tms. Ymmärrän sen, että esikoiset ja ainoat lapset eivät saa karkkia vielä noin pieninä, mutta jos lapsella kerran on vanhempi sisarus, joka karkkia saa, on aika epäreilua olla antamatta pienemälle (joka ei kuitenkaan ole enää mikään vauva). Rusinatkin varmaan menisivät vielä karkeista, jos isompi on juonessa mukana?

- Pienempi tuntee itsensä kaltoinkohdelluksi

- Isompi oppii pompottamaan pienempää



OLETKO AJATELLUT YHTÄÄN MILTÄ LAPSESTASI TUNTUU?

Kuinka voit kohdella lapsiasi noin eriarvoisesti?

No ei vaiskaan! Meillä on paljonkin asioita mitä isompi tekee ja pienempi ei vielä saa tehdä. Ja isompi saa tällä hetkellä enemmän karkkia kuin pienempi. Mitä siinä nyt on epäreilua?? Kauheeta sentään.

Ensinnäkin lapsi syö karkkia tähän aikaan aamusta ja toisekseen toinen katsoo vierestä kun isompi mussuttaa...

Niin tai laittaisinko lapsen toiseen huoneeseen istumaan ja oven kiinni ja pitäisin sitten pienempää lasta sylissä ettei pääse perässä sinne. Tai taidanpa laittaa oven lukkoon.... Heko, heko.

Tai mitä jos telkeäisit vaikka sen karkkihirmuesikoisesi vaikka kylppäriin tai saunaan?





Miksi pienemmän pitää kärsiä vanhemman lapsen karkinmussutuksesta.

Pienempi on jo hyvin tajunnut, että esikoinen saa herkkuja, mutta hän ei. Tilanne ei enää tältä päivältä ole pelastettavissa.



Ja jatkossa varmaankin esikoinen tulee kehumaan pienemmälle aina kun saa salaa syödä nameja. Ja tekee pienemmän kateelliseksi.

Sanoisinko, että pienempi kärsimys tuo on, jos näkee toisen syövän karkkeja. Kuin jos joutuu ennen nukkumaan menoa katselemaan av-mammojen sidukka- ja viinisiemailuja.

Hups, saiko sanoa, että meillä katsellaan lauantaiaamuisin lastenohjelmia. Ei varmaan, nyt joku tietysti ajatteleem " kauheeta karkkia ja lastenohjelmia" , siis eihän TUOLLAISTEN pitäsi saada lapsia lainkaan.

Ihan tietoisina siitä, että toista harmittaa.

Ja toinen muistelee isona, että äiti aina lelli toista ja syrji toista. Muistavat nämä asiat pitkään, kun tuntevat itsensä loukatuksi.

Meillä ei perheessä pienimmällä ole samoja oikeuksia kuin kahdella isommalla. Elämä on! Sitä sitten neiti 5 vee saa odotella vielä muutaman vuoden, että saa valvoa illalla pidempään tai että karkkipäivänä saa itse valita karkkinsa yms.



Hitto mitä mammoja täällä liikkuu...

Pienemmillä on eri säännöt kuin isoilla, lapsilla on eri säännöt kuin aikuisilla. Kun kasvat, sinäkin saat tehdä sitä ja tätä.



Sairaampaa on tuo että jokaisen pitää saada just tismalleen sama, riippumatta iästä tai muista eroista! Kyllä elämässä pitää oppia siihen ettei aina saa kaikkea samaa mitä muut.

ja miksi sitä pitää sitten vanhemmalle antaa?..vai odotatko jotain ikäpykälää,jolloin saa kunnian syödä palan lakua?

Jos ei kerta karkin syönti iästä riipu.



Mun oma henk. koht. mielipide on se, että mahdollisimman pitkään yritetään pärjätä ilman karkkia ja karkinsyönnin oppimista. Eihän ne oo kenellekään hyväksi eikä terveellisiä, mutta jotenkin vain tekee pahaa antaa kovin pienten lasten mässätä karkkia.



Ja jos sille puoltoistavuotiaalle murot kelpaa yhtä hyvin, niin siitä vaan!

jos hän jo jotain ymmärtää namusten päälle.



Eikö esikoinen voi syödä namujaan vaikka pienemmän päikkäriaikaan.

Pienet lapset saavat valita itse pienen namun kaupassa, murkkulla on vapaus käyttää rahansa miten haluaa. Ja ei se tule syömään namuja pienten nenän eteen, se ostaa karkkia leffaan kavereiden kanssa jne.



Muuten meillä saataa olla suklaata kahvipöydässä, se on terveellisempää kun monet keksit ja pullat.

Meillä isompi syö karkkinsa omassa huoneessaan, 1,5-vuotiaan nukkuessa tai sitten molemmat saavat vähän.

Aaa, minä jumalainen maailman mahtavin äiti.