Lue keskustelun säännöt.
Onko poikaporukasta hyljeksiminen hiljaista kiusaamista? Eskarissa
21.09.2007 |
oleva poikani on yksi kuudesta pojasta. Hänen ryhmässään on 4 poikaa vanhasta ryhmästä ja 2 uutta. Aiemmin poikani leikki pienempien kanssa, kun kukaan samanikäisistä ei leikkinyt hänen kanssaan. Nyt eskarissa hän vietti ensimmäisen kk:n yksin ja itki iltaisin, kun joutui aina olemaan yksin. Nyt sitten kaveriksi on löytynyt poika ja koko porukka on tiukasti jakautunut 2:n pareihin. Eli 3 kahden pojan paria löytyy ryhmästä. Nyt tämä poikani kanssa leikkeihin ryhtynyt on ollut kipeänä ja poikani on käynyt kysymässä muilta pojilta, pääseekö leikkeihin. Hän saa vastauksen: mene pois. Poikani on sanonut hoitajillekin, mutta tilanteeseen ei ilmeisesti ole puututtu. Mikä neuvoksi? Mitä te tekisitte? Onko tuo hyljeksiminen hiljaista kiusaamista?
Lisätiedoksi vielä pojastani: Hän on puhelias, fiksu, omaa hyvät verbaaliset taidot. Kiltti, ei ole koskaan kiusannut ketään ja on pk:stakin saanut hyvää palautetta käytöksestään. Kun kysyin häneltä, mitä hän itse arvelee, miksi häntä ei huolita leikkeihin, hän vastasi: " Koska olen tyhmä" Arvatkaa vuotaako sydämmeni verta?
Voivatko eskariopet tehdä jotain? Apua, tuntuu niin pahalta pojan puolesta!
Kommentit (8)
Itse olen huomannut että paras lääke ongelmaan on kutsua eskarikavereita kylään muutamaksi tunniksi iltaisin leikkimään. Siinä tutustuu kavereihin paremmin - ja toivottavasti yhteiset leikit sitten jatkuvat vielä eskarissakin.
Toinen idea on viedä lapsi " aikaisin" ensimmäisten joukossa aamuisin. Siinä sitten leikit alkavat sen seuraavana tulevan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itsekin eskarilaisen äiti ja kuulosti todella ikävältä. Ota heti maanataina yhteyttä opettajaan, mielestäni eristäminen on julminta kiusaamista. Muistan poikaasi iltarukouksessa.
Kenties ope on jo huomannut tilanteen, mutta voithan kysyä asiasta, mutta niin etteivät lapset ole kuulemassa. Opettajalta pitäisi löytyä konstit tilanteeseen. Hyvältä idealta kuulosti myös lasten kotiin kutsuminen ja aikaisin hoitoon vieminen, saattaisivat toimia. Pojat harvemmin leikkivät pareittain, pojat ovat yleensä laumasieluja.
jotka ovat hoidossa eskarin lisäksi, ovat kahdeksasta puoli yhdeksään aamupalalla. Ja lisäksi jos veisi aiemmin, tarkoittaisi se hoitosopimuksen tekemistä ja hoidosta maksamista.
Tänään kun hain poikaa, en tiennyt päivän tapahtumista. Poika alkoi heti kertomaan, ettei kukaan leikkinyt hänen kanssaan ja eskariope kuuli tämän. Eskariope tuumasi, että " joo, löytyi sitten se kaveri pienempien ryhmästä" . Eli asenne taitaa olla se, ettei välitetä puuttua kaverin löytymiseen, koska silloin ensimmäisen yksinäisen kuukauden aikana kyselin aika ajoin siitä, onko kaveria löytynyt ja silloinkin tuumasivat, että noiden pienempien kanssa leikit löytyvät ulkosalla. Sisäleikeissä oli sitten yksin, kun osastot ovat erillään. Poika kuitenkin haluaisi tosiaan olla mielummin omanryhmäläisten kanssa.
Mitenköhän sitä tuolla asenteella olevia eskariopeja lähestyisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei, toiset pojat ovat kaikki todella mukavia kilttejä poikia hekin! Kaikki he kelpaisivat ilomielin leikkikaveriksi! Oikeastaan olen onnekas, kun poika on sellaisessa ryhmässä, missä on niin ok porukka. Mutta jossainhan tietty mättää, kun niin tiivit klikit on pojilla. Ja lisäänpä vielä sen, että poikamme löytää useimmiten leikkikaverin minne tahansa leikkipuistoon, jumppakerhoon törmäämmekin. Samoin kuin sieltä pienempien puolelta löytyy kavereita. Mutta tästä omasta ryhmästä taas ei ja se on mielestäni vakavaa, kun tässä ryhmässä aikaa vietetään suurin osa ajasta ja sama ryhmä jatkaa kouluunkin.
Yksi keino voisi myös olla se, että pyrit juttelemaan noiden eskarikavereiden vanhempien kanssa.