Lue keskustelun säännöt.
mä alan olla sinä pisteessä että olen todella väsynyt ja loppu!
25.09.2007 |
kukaan vaan ei tunnu ymmärtävän tätä. meillä on 2 lasta kummatkin alle 2v. tuntuu että voimat ovat todella loppu ja mitään en saa tehtyä. koti on sotkunen aina syömme valmisruokaa ja ulkona ei käydä lastenkanssa koska minä en yksinkrtaissti jaksa. en tiedä mikä tähän olisi ratkaisuksi. mietin jo äsken että autaisiko avioero ja se että pitäisimme miehenkaa vuoroviikoin lapasia. suhdekkin kun on mennyt tämän minun saamattomuuden myötä täysin päälaeleen kylmäksi ja etäseksi. illat istumme kummatkin hiljaa sohvalla kunnes menemme nukkumaan toivottaen hyvät yöt ja aamulla kaikki sama paska jatkuu.
Kommentit (41)
Ulos kannattaa itsensä kammeta tavalla tai toisella. Piristää, kun näet toisia äitejä ja lapsia. Onko teillä päin mitään äiti-lapsikerhoa, MLL:n tai jonkun muun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun en vain yksinkertaisesti jaksa. olen niin loppu että en jaksa mitään muutakun sen mikä on pakko eli valmisruoka mikroon ja kuivat vaipat.
-ap-
sanoinkin miehelle että ei ole kivaa kun ei jaksa edes elää sellasita elämää mitä haluisi ja mitä ennen olin. siivosin, huolehdin omasta ja lasten ulkonäöstä, pesin pyykit, laitoin ruuat en päästänyt ketään kylään jos oli sotkuista kun taas nykyään minua ei haittaa vaikka olisi paskaa lattialla ja joku tulisi kylään. kävin jumpassa jne.. nyt istun päivät sohvalla silmät ristissä ja tiuskin kaikille.
-ap-
Ei ne ole ikuisesti vauvoja ja lapsia. Joskus sulla on vielä iloa niistä, kun saat jutella ja tehdä asioita heidän kanssaan.
Tsemiä kuitenkin! itse tulen olemaan samassa tilanteessa muutaman kuukauden päästä...
Iloinen uutinen: sitä voidaan hoitaa! Mars lääkärille, pyydä vaikka miestäsi varaamaa aika, jos et itse jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tunteen kun pitäisi tehdä sitä ja tätä, eikä jaksa eväänsä sohvalta liikauttaa. Sitten on syyllinen olo kun ei ole tehnyt asioita mitä pitäisi (omasta mielestään), eikä enää jaksa senkään vertaa.
Meillä ulkoilu on myös vähissä, en jaksa siivota ja tunnen syyllisyyttä varsinkin lasten ulkoilun laiminlyönnistä. Meillä on myös iso koululainen mistä on paljon apua ja hänet voi iltapäivällä laittaa pienten kanssa ulos. Hän tekee sen mielellään.
Minulla mieliala alkaa laskea jo loppukesästä kun alan pelätä lähestyvää syksyä. Inhoan sadetta, tuulta, pimeää ja kylmää. Kun aurinko paistaa jä on lämmintä, saan tehtyä mitä vain.
Jospa sinunkin kohdalla on kyse mielialan laskusta? Jos ei aurinkoisinakaan päivinä saa tehtyä mitään ja itkeskelet, olet aika varmasti masentunut ja tarvitset lääkäriä. Masennuslääkkeet auttaa oikeasti ja pääset taas elämään kiinni!
Toinen vaihtoehto voi olla että kaikki päivät on liian samanlaisia. Onko sinulla mitään kivaa odotettavissa tulevaisuudessa, matkaa tms? Se masentaa ainakin minua että " sama paska" jatkuu joka ikinen aamu, eikä mitään kivaa ole näköpiirissä. Jos rahasta vielä on tiukkaa, se pahentaa asioita.
Minulla hieman samanlaista nyt, olen yksin kahden pienen lapsen kanssa ulkomailla (valiaikaista onneksi toivottavasti) ja kayn myos toissa. Rankkaa on ja minuakin haittaa se, etta en jaksa laittaa ruokaa, tiuskin ja ravostun lapsille ja mieli on alakuloinen. Miehen kanssa suhdekin tuntuu menevan tasta stressista johtuen alamakea. Itkettaa usein.
Tilanteesi kuullostaa kylla siina mielessa paljon kurjemmalta, etta on hankalaa lahtea asunnosta ulos. Pitaisiko tosiaan yrittaa ammattiapua, edes kokeilla? Enta vapaata vahan lapsista ja arjesta? Enta kunnon keskustelut miehen kanssa? Ystavat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta minne edes menisin. ja siitäkin sitten huono omatunnto jos menen. kait se on lääkärin juttusille mentävä. ikinä en ole mitään lääkkeitä syönyt ja sekin tuntuu ahdistavalta että olisin joku muumio joka kulkee lääke höyryissä
-ap-
Ovatko olleet terveitä, koliikkia tms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuopus on kyllä rauhallinen päivät mutta yöt valvottaa ja esikoinen vilkas kun mikä ja tekee pahojaan jatkuvasti. varmaan osittain siksi että hällä on tylsää.
-ap-
Vierailija:
mutta minne edes menisin. ja siitäkin sitten huono omatunnto jos menen. kait se on lääkärin juttusille mentävä. ikinä en ole mitään lääkkeitä syönyt ja sekin tuntuu ahdistavalta että olisin joku muumio joka kulkee lääke höyryissä-ap-
Minne edes menisin ... Se on totta, etta vaikea kuvitella minkaan pienen oman hetken auttavan koko tilanteeseen. Minuakin suorastaan arsyttaa, jos mies ehdottaa, etta kay vaikka yksin kaupungilla tai mene kaverin kanssa ulos ... kun tosiaan huono omatunto tulee ja aika tulee menevan hukkaan ja sama p... tilanne kuitenkin odottaa.
Mutta, mutta ... kaverin kanssa vaikka toiseen kaupunkiin viikonlopuksi? Jonkun kaverin luokse viikonlopuksi? Ihan vaan paivaksi kaupungille ja kampaajalle? Entas saannollinen oma harrastus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ap, meidän lapsille tulee sitten samat ikäerot. Tiedän kyllä että raskasta tulee olemaan. Mutta synnytyksen jälkeiseen masennukseen kannattaa puuttua. Miten miehesi osallistuu? Ovatko isovanhemmat apuna?
Ne tasoittaa mielialaa eli vie särmät pois. Ulkopuolinen ei huomaa että käytät masennuslääkettä.
t. sairaanhoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ne tasoittaa mielialaa eli vie särmät pois. Ulkopuolinen ei huomaa että käytät masennuslääkettä.t. sairaanhoitaja
mieheni on liian hyvä minulle. jos itse olisin hän en katselisi päivääkään tällaista laiskimusta mikä minä olen. hän käy 12h päivässä töissä ja hoitaa illalla kodin ja ylensä laittaa vielä lapsetkin nukkumaan kun minä nökötän sohvalla.
-ap-
Itsellä se oli se, kun mies toi pari kertaa viikossa sushia kotiin. Rakastan sushia ja nuo pienet jutut saivat minut jaksamaan.
Jaksuja!
Vierailija:
mieheni on liian hyvä minulle. jos itse olisin hän en katselisi päivääkään tällaista laiskimusta mikä minä olen. hän käy 12h päivässä töissä ja hoitaa illalla kodin ja ylensä laittaa vielä lapsetkin nukkumaan kun minä nökötän sohvalla.-ap-
ja harrastus minulla on mutta siihenkin menee rahat turhaa kun en siellä jaksa käydä joka kk maksan jäsen maksua ja silti jätän käymätä.
-ap-
Rankkaa se on pienten kanssa. Laadi teille aikataulu ja päivärytmi ja sen mukaan ulkoilette ja syötte. Ulkoilu on ensiarvoisen tärkeää. Sitä kautta isompi lapsi saa hyvän ruokahalun ja nukkuu hyvin. Siitä älä luista.