mä alan olla sinä pisteessä että olen todella väsynyt ja loppu!
kukaan vaan ei tunnu ymmärtävän tätä. meillä on 2 lasta kummatkin alle 2v. tuntuu että voimat ovat todella loppu ja mitään en saa tehtyä. koti on sotkunen aina syömme valmisruokaa ja ulkona ei käydä lastenkanssa koska minä en yksinkrtaissti jaksa. en tiedä mikä tähän olisi ratkaisuksi. mietin jo äsken että autaisiko avioero ja se että pitäisimme miehenkaa vuoroviikoin lapasia. suhdekkin kun on mennyt tämän minun saamattomuuden myötä täysin päälaeleen kylmäksi ja etäseksi. illat istumme kummatkin hiljaa sohvalla kunnes menemme nukkumaan toivottaen hyvät yöt ja aamulla kaikki sama paska jatkuu.
Kommentit (41)
sun ei tarvii päästää niin pahaksi, hae apua nyt HETI!
eroa miehestäsi, kerran kun hän on hyvä sinulle. Kyllä muidenkin pienten lasten vanhemmat ovat selvinneet tästä, nyt on teidän vuoro :)
Masennuslääkkeistä sen verran, että ei niistä muumioksi muutu, päinvastoin, ne tuovat takaisin sen kadotetun minuuden ja oman persoonan.
Mieheni oli aikanaan masentunut, käytti masennuslääkkeitä sitten eikä kukaan jolle hän ei sitä itse kertonut olisi tiennyt mitään lääkkeiden käytöstä.
Tsemppiä sulle nyt kovasti!! Ja ota oikeasti yhteyttä vaikka omaan lääkäriin.
Vierailija:
saat omaa aikaa, keho tykkää ja mieliala kohenee. Minä tein näin ja se tepsi.Yhtenä vinkkinä vaan..
en vaan saa itsestäni irti että sinne menisin.
-ap-
numero kotiapupalveluun tai vastaavaan jota kaupungissasi pidetään. Sieltä saa vähällä rahalla (ja pienituloiset ilmaiseksi) kotiapua, joka toimii ennaltaehkäisevästi etteivät vanhemmat väsy liikaa ja päädy mielenterveyspotilaiksi.
Jos epäilet olevasi masentunut, mene lääkäriin ja kerro tilanteesi. Saat lähetteen eteenpäin ja tilanteenne kartoitetaan.
Jos et halua apua, sinun on itse toimittava. Ulkoilu on erittäin tärkeää sekä sinulle että lapsillesi: aivot saavat happea. Ulkoilun aikana myös kukaan ei ole sotkemassa kotia, lapset saavat ruokahalua, pääsevät purkamaan energiaa ja nukkuvatkin paremmin. Samat asiat pätevät sinuun.
Jos ei omaan pihaan, niin puistoon, kävelylenkille, mihin vain.
Lähde johonkin lasten kanssa, älä kökötä sisällä koko viikkoa. Netin kautta selviää, myös neuvolasta voi kysyä, missä ja milloin kokoontuvat esim. seurakunnan pitämät perhekerhot, mll:n perhekahvilat, asukaspuistot, avoimet päiväkodit, jne.
Eikö sinulla ole ystäviä ollenkaan? Äitituttuja? Laita vaikka neuvolan seinälle lappu etsitään ystävää tai vauva-lehden keskustelupalstoissakin on ystävänhakuosio.
Vierailija:
numero kotiapupalveluun tai vastaavaan jota kaupungissasi pidetään. Sieltä saa vähällä rahalla (ja pienituloiset ilmaiseksi) kotiapua, joka toimii ennaltaehkäisevästi etteivät vanhemmat väsy liikaa ja päädy mielenterveyspotilaiksi.
Ei se ole laiskuutta, jos ei jaksa eikä pysty tehdä sellaista mitä haluaisi jaksaa.
Onneksi sinulla on hyvä mies! mene nyt lääkäriin ja kerro tilanteestasi, voit saada apua.
Itselläni kilpirauhasen graavi vajaatoiminta aiheutti samantyyppisiä oireita; pikkuhiljaa olo koheni kuin olisi kuiva kukka saanut vettä.
Apua on saatavissa, puhu miehellesi ja pyydä apua avun hakemiseen, se kannattaa!!!!!
Äiti on selvästi masentunut ja tarvitsee nyt apua. Jos ymmärrätte, niin silloin on tapana kannustaa ja tukea toista. Pistäkäähän omat asianne kuntoon, toisten arvostelijat ja lopettakaa kiusaaminen, todistatte tuolla vain oman häiriintyneisyytenne. Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat monet asiat. Hae vaikka keskusteluapua ensin, kun saisit mielialasi kuntoon kaikki muu järjestyy vähitellen. Puhu tunteistasi. Et ole yksin. Olen ollut samassa tilanteessa.
kuten moni täällä on todennut. Jollet usko, voit itsekin testata mielialaasi testillä joita löydät googlettamalla esim masennustesti.
Kannattaa hakea apua, kyse ei ole vain sinun hyvinvoinnistasivaan myös lastesi ja miehesi. He tarvitsevat sinua, joten velvollisuutesi on hakea apua ja tehdä itsesi hyväksi mitä vain voit.
Masennusläkkeet auttavat, pikkuhiljaa saat elämäsi ja itsesi takaisin.
Älä tuhlaa enää yhtään elämäsi päivää!
vittu että niitä lapsia pitää tehdä jalat levällään tänne maksamaan ja kärsimään tuollaisetn saamattomuudesta.
ruikutetaan vaan omaa oloa, ja unohdetaan LAPSET!!
katkokaa putkenne, jotta ette sikiä lisää.
valivali.. minäminä.. nyyh. sääliksi käy lapsenne.
-42
Mulla oli täsmälleen sama olo vuosi sitten kuopuksen synnyttyä. Mies lopulta raahas lääkäriin. Nyt syödään masennuslääkkeitä ja elämä näyttää taas valoisammalle =) Pitkään kesti ennekun itselleni edes myönsin olevani masentunut ja tarvitsevani lääkitystä.
Puhu neuvolassa, varaa lääkäri tee ihan mitä tahansa, ennenkun on myöhästä. Lapsies takia, ittes takia ja perhees takia. Haleja ja voimia!
Menet ihmeessä lääkärille heti ku pääset, olen itse juuri toipumassa masennuksesta ja kuinka suunnattomasti nautinkaan kun olen edes hieman saanut voimiani takaisin!!! Kannattaa hakea apua ennenkuin on myöhäistä, se autaa. Alkuun voi olla vaikeuksia löytää sopivat lääkkeet mutta se auttaa, usko pois! Tsemppiä ja voimahaleja ystäväni! Et ole yksin!!!
Sillä sinulla ei ole sydäntä eikä järkeä ja lasten hoitoon sekä kasvatukseen tarvitaan niitä molempia. Olet sairas! Toivottavasti tajuat itse tukkia jalkovälisi, torvesi ja turpasi, mieluiten molemmat.
Vastuullinen aikuinen hakee apua masennukseensa ja näin myös ap tekee. Säälin enemmän sun lapsiasi, järkesi ja kielenkäyttösi perusteella millaisen kuvan itsestäsi kommenteillasi annat.
Kuulkaapas nyt. Ihmisillä voi olla ja tulla elämässään vastaan monenlaisia asioita ja ongelmia, joista teillä ehkä itsellänne ei ole siinä omassa yksinkertaisessa mielessänne kokemuksen hiventäkään. Sitten kuvittelette, että kaikkien elämä on sitä samaa yhtä ja samanlaista suoraa viivaa, kuten omanne on ollut amiksesta työelämään jos sitäkään. Minun moraalikäsitykseeni ja oikeudentajuuni ei mitenkään mahdu se, että ihmisiä tuomitaan sen perusteella, että nämä eivät jaksa. Se ei ole saamattomuutta. Masennus on diagnosoitu sairaus, sen sijaan toisen herkemmänihmisen haukkuminen kyllä kuulostaa erittäin häiriintyneen ihmisen tekosilta. Se ei ole välttämättä ihmisen oma syy, ettei jaksa. Oletteko todella noin yksioikoisia, lapsellisia ja katkeroituneita omaan elämäänne? Hävetkää!
saat omaa aikaa, keho tykkää ja mieliala kohenee. Minä tein näin ja se tepsi.
Yhtenä vinkkinä vaan..