Meillä esikoinen 2v+risat, kaksoset 1v ja juuri sain tietää olevani raskaana!
Tämä kolmas on siis yllätysraskaus. Miten ihmeessä tulen selviämään? Esikoinen tulee olemaan 3v3kk kun nuorin syntyy ja kaksoset 1v7kk! Alkuraskauden ultrassa asia varmistui kun ihmettelin kauan kadoksissa olleita kuukautisiani ja raskaana olen. Onneksi tällä kertaa tulokkaita on sentään vain yksi!
(sterilisaatio petti)
Kommentit (66)
kaikki eivät vaan yksinkertaisesti ole niin jaksavia ja vahvoja kuin ne superäidit jotka pykäävät 10 lasta 10 vuodessa ja tuulettavat kuinka vasta lasten kautta on löytäneet oikean minänsä ja jaksavat harrastaa kaiken lisäksi 7 päivänä viikossa jotain.
Joillekin voi olla jaksamista jo yhdenkin kanssa saatika kolmen. Kuuntele ap itseäsi, aviomiestäsi, omaa jaksamistasi ja mieti myös mikä on lapsille parasta. Tässä ei ole nyt kyse siitä mitä sä et muka voi tehdä tai voit tehdä. Tässä on kyse isommasta kokonaisuudesta, KOKO PERHEEN PARHAASTA. Jos kaikkien parhaaksi on tehdä lisää lapsia, sitten antaa tulla. Jos kaikkien parhaaksi on tehdä abortti, sitten se pitää tehdä.
Sillä onnea ja iloahan vauva tuo teille, ennemmin tai myöhemmin. Ja slviätte varmasti:) Mutta selvitäksenne kaikki tervejärkisinä ja siten, että voitte nauttia elämsätäni, tulee tässä hieman vinkkejä:
1. Isommat hoitoon ainakin kolmena päivänä viikossa tai joku opiskelijatyttö sinun avuksesi päiviksi
2. Isi pitää alkuun isyysloman päälle vielä kesälomastaan tm. lomastaan pari viikkoa. Tässä ajassa saatte arjen jo rullaamaan.
3. Molemmille vanhemmille 1-2 iltaa viikossa (esim. pari tuntia kerrallaan) omaa aikaa joko kotona tai harrastuksesta jolloin toinen vastaa lapsista.
4. Kerran kuussa yhteistä aikaa vanhemmille.
Suunnitelkaa, organisoikaa, priorisoikaa. Kun ymmärrätte jo nyt, että oikein suunnittelemalla arkea voidaan helpottaa huomattavasti, niin tehkää se. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
Ja vielä kerran: onnea ja voimia:)
joten turha sillä on spekuloida. Itse en kyllä moiseen vauva-rumbaan lähtisi kaksoset on jo sinällään tuplaurakka.
Täällä oikein porukalla kannatetaan ajatusta lellityistä ja pilalle hemmotelluista, ällöttävistä kakaroista!!! Ap:ta pelotellaan että hänen lapsensa katkeroituvat yms vanhempien ajanpuutteen vuoksi, mutta minäpä luulen että heistä tulee todella sosiaalisia ja ahkeria, elämässään menestyviä nuoria ja aikuisia. Sosiaaliset taidot ja toisista välittämisen he oppivat kotoaan (Sekä vanhemmiltaan, että sisaruksiltaan.)
Sydämelliset onnittelut sinulle ap ja täydet pisteet siitä että et edes harkitse aborttia. Kyllä katselet vielä usein sitä neljättä lastanne ja ajattelet kuinka oikean ratkaisun teitkään!
Hän sanoi, että kahden/kolmen kanssa oli vaikeinta. Lapset oppivat myös nopeammin omatoimisiksi, kun äiti ei kerta kaikkiaan ehdi koko ajan passaamaan.
Onnea sinulle.
nimim. kateellinen 2 lapsen äiti, joka ei enempiä saanut sairauden vuoksi :(
Kyllä te selviätte! Neljän peräkkäin syntyneen lapsen äitinä tiedän, että rankkaa on, mutta mikään ei voita niitä onnentunteen hetkiä mitä lapsistani ja elämäntyöntäyteisyydestä saan. Elämä ei ole meillä kovinkaan onnistunutta ja arki sujuvaa, mutta silti iloitsen.
Voimia sinulle!
Kyllä sinä pärjäät ihan varmasti. Muutama vuosi tulee olemaan tiukempi mutta sittenhän ne lapset myös " helpottuvat" suht yhtä aikaa. Väsymystä ja riittämättömyyttä voit tuntea mutta eikös kaikki tunne välillä niin? Jos teillä ystävät/ mummot/ kummit auttavaisia niin hyvä mutta jos lisä apua tarvitset (näin ainakin voisi kuvitella) niin kysy omalta kunnalta koti apua, varmaan neuvolassa osaavat myös neuvoa. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä! Voimia!
T: Äiti jolla neljä lasta vuoden välein.
tuo lause " asioilla on tapana järjestyä" , niinhän niillä on, mutta ei aina positiivisesti.
eikä vaan ajatella itseään sillä jos mies ei halua neljättä lasta niin olet pian yksinhuoltaja neljälle.
Onnea ap:lle! (t: kolmen alle kouluikäisen äiti)
jos sitä haluatte .Mikään maailmanloppu ei 4.lapsi ole.
Univelkaa toki varmasti kertyy,mutta niin kertyy silloinkin kun tulossa on vasta 2.
ja siihen auta järjestelykysymys.
Isommat vaikka hoitoon kerran/kaksi viikossa johonkin 9-12 puistoon esim ja siksi aikaa mamma nukkumaan.
Siinä menee 4 imissä 3kin.
Kaikille ei suoda yhtään Ja jos sterilisaation pettää...on jo " tarkoitettu" .
Onnea kovasti ja mukavaa raskautta!
Vierailija:
Yleensä suurperheiden äidit ovat sellaisia hajuttomia ja mauttomia, ikuinen pepsodent-hymy päällä, väsyneen ja kuluneen oloisia ja aikaansa seuraamattomia. Ei osata puhua muusta kuin lapsista, opiskeluista on ikuisuus, jos on edes opiskeltu mitään koskaan. Uraa ei ole muuta kuin ne itse pusatut kakarat. Ei voi harrastaa, ei voi tavata ystäviä, ei voi elää normaalia elämää. Aina lapsissa kiinni.
Mielestäni elän normaalia elämää. Minulla on 6 lasta; 5 vanhinta aika pienellä ikäerolla. Olen ollut kyllä kotona vuosia, mutta olen samalla opiskellut yhden yliopistotutkinnon. Nyt olen siirtymässä työelämään, kun nuorinkin menee eskariin.
Harrastan liikuntaa; aerobicia, tanssin salsaa ja afroa, juoksen. Soitan pianoa aina välillä. Minulla on jopa ystäviä, joita joskus ihan tapaan! Luen myös paljon.
Hajuton ja mauton?? No, en ainakaan hielle haise... Mausta pitäisi kysyä mieheltä, ei tuo ole valittanut.
Mitäs vielä - niin, uutisiakin tulee seurattua.
Jollakin taitaa olla vähän ennakkoasenteita?
Mutta ap:lle paljon voimia! Kyllä te selviätte. Lapset ovat ihania; vaikka heistä on toki vaivaa, on heistä myös paljon iloa. Kyllä läsnäoleva aikuinen ehtii antaa aikaa useammallekin lapselle päivän mittaan. Olen myös tavannut niitä, joilla ei riitä aika edes yhdelle lapselle...
Aika tilanne, mutta koita nauttia myös tästä raskaudesta!
Se on nyt vaan tarkoitettu niin että teidän perheeseenne tulee vielä yksi pienokainen lisää. Sitten aikanaan kaikki apuvoimat käyttöön (toivottavasti sellaisia löytyy). Aina sitä vaan jotenkin ihmeellisesti jaksaa ja saa jostakin voimia. Positiivisia ajatuksia ja onnellista odotusta!
Olemme kotimaan adoptiojonossa ja viisi vuotta tulee kohta täyteen ja sitten loppuu odottelu, ilman lasta :(
Synnytä lapsi ja anna adoptioon, pidämme siitä hyvän huolen rakastavassa ja varakkaassa kodissa. Mielummin kuin teet abortin.
laittaa isommat lapset päiväkotiin, kun juniori syntyy.
Isä voisi puolestaan hoitaa pesuettaan, kun pienin on 3 kk. Mene sinä töihin.
Vanhempainvapaan päätyttyä voitte molemmat tehdä 80% työviikkoa, niin lapsille jää vain 3 hoitopäivää/vko.
osto-, myynti-, ja välityspalsta lapsille, häpeäisit.
,jotka sitä täällä hehkutatte. Sairaita olette ! Täällä kyllä kauhistellaan kaikkea muuta ,mutta oman lapsen voi tappaa tuosta vain. No ehkä se on paras etteivät kaltaisenne lisäänny ja ettei arvomaailmanne siirry seuraavaan sukupolveen.
ihme neuvoja. hyvä huomata tämä av-palstan lapsiystävällisyys..
Miksiköhän minusta ap:n tilanne ei kuulostaa ollenkaan kamalalta? Ensimmäinen ajatukseni oli, että rikasta elämää saat elää! Omien lasteni ikäero on vajaa kaksi vuotta, ja kuopuksen syntyessä työtä riitti. Sinulla olisi vauvan syntyessä kaksi alle 2v. ja reilu kolmivuotias ja työtä riittää, mutta ei tuo nyt kovin katastrofaaliselta kuulosta. Mahtava juttuhan se lapsille on, että on samanikäisiä leikkikavereita sisaruksissa! Kun vähän kasvavat, niin ovat hyvinkin tärkeitä toisilleen.
Ja vaikka onkin monta pientä, kyllä syliä riittää kaikille jos niin haluaa. Miksi lapsen pitäisi tottua siihen, että on ainokainen ja koko ajan aikuinen ihminen kiinnittää huomionsa vain häneen. Ei elämä myöhemminkään mene niin. Lapsi ei menetä mitään siinä ettei häntä kasvateta pikkukuninkaaksi ta -tyranniksi, jota varten kaikki muut ihmiset ovat..
tosi lapsiystävällinen palstaVierailija:
Tämä kolmas on siis yllätysraskaus. Miten ihmeessä tulen selviämään? Esikoinen tulee olemaan 3v3kk kun nuorin syntyy ja kaksoset 1v7kk! Alkuraskauden ultrassa asia varmistui kun ihmettelin kauan kadoksissa olleita kuukautisiani ja raskaana olen. Onneksi tällä kertaa tulokkaita on sentään vain yksi!
(sterilisaatio petti)
silloin kun kaksoset syntyi. Olin yksinhuoltaja. Rankkaa oli mutta kyllä siitä selvisi. Nyt lapset 10v, 6½v, 5½v ja kaksoset 4½v. Lisäksi meillä on vauva...
Laitoin itse kaksi vanhinta hoitoon pari kuukautta ennen laskettua aikaa. Meillä hoitopaikka oli toisella puolella kaupunkia, ei ollut helppoa ja mukavaa se hoitoon kuskaaminenkaan. Eritoten talvella...
Sulla on kuitenkin lapset vauvan syntyessä hiukan vanhempia kuin mitä meillä " pahimmillaan" oli. Ja sulla on mies. Kyllä te yhdessä selviätte.
Mutta mieti tuota päivähoitoa vaihtoehtona jos näyttää siltä ettet jaksa.
Harkitse vakavasti esikoisen laittamista hoitoon, MLL:n hoitajien käyttämistä, kunnalta avun pyytämistä, yksityisiä lastenhoitofirmojakin on. Järjestelyjä, järjestelyjä, että selviätte. Itselläni on kolme lasta kolmen vuoden ja kahden kuukauden sisällä. En ole tarvinnut järjestelyjä ja olen selvinnyt, mutta ollut aika rajalla. Tilanteessani ehdottomasti tekisin niitä.