Meillä esikoinen 2v+risat, kaksoset 1v ja juuri sain tietää olevani raskaana!

Vierailija:

Vierailija:

Ainahan toki selviää vaikka mistä, mutta mikä on se hinta mikä siitä pitää maksaa?

Katkeroitunut esikko joka ei ole saanut huomiota vanhemmiltaan pätkääkään kun uusia vaan pukkaa koko ajan?

Avioliitto karilla kun aikuiset ei kestäneet lapsipehe-elämää ilman omia välienselvittelyjä ja mies löysi uuden rakkauden joka ymmärtää, antaa seksiä eikä valita väsymystään?

Yksinhuoltajana loputtoman uupunut ja mielialalääkkeitä käyttävä äiti jolla ei ole aikaa lapsilleen (jos sitä oli avioliitonkaan aikana..)?

Tai jo hyvässä lykyssä avioliiton aikana masentunut ja uupunut äiti joka ei kykene olemaan äiti kaikille lapsilleen?

Ja mitäs jos lapsi ei olekaan terve. Takuuta kun ei ole.

Vaiko reilusti tunnustaa että lisää ei jaksa kantaa ja tehdä surullisin mielin abortti ja kantaa sitä taakkaa mutta toisaalta ymmärtää se että teko oli kuitenkin kaikkien parhaaksi.

Siinäpä on miettimistä...

Ei elämä mene aina näin. On myös onnellisia liittoja, joissa onnelliset ja terveet lapset sekä hyvinvoiva parisuhde. Jos jo valmiiksi kokee, ettei jaksa, silloin tietysti täytyy miettiä kuvio uusiksi. Näin me ainakin ajattelemme. T. Se pian 6 alle 5-vuotiaan lapsen äiti

Me olemme kaksi ateistia (kun sillä tuntuu kovasti olevan väliä), meillä on neljä lasta ja parisuhde kukoistaa. Käymme lomilla, ja olemme molemmat töissä. Pienin lapsista 2 v, vanhin 7 v. Elämä sujuu oikeen rattosasti.

Eikö noilla kolmella äärettömän pienellä lapsella ole oikeutta omiin vanhempiinsa sekä omaan lapsuuteensa? Vähemmälläkin järjellä ymmärtää, että 4 alle 4-vuotiasta teettää niin paljon käsitöitä, ettei siinä paljon muuhun aikaa jääkään.

[/quote]

Ei elämä mene aina näin. On myös onnellisia liittoja, joissa onnelliset ja terveet lapset sekä hyvinvoiva parisuhde. Jos jo valmiiksi kokee, ettei jaksa, silloin tietysti täytyy miettiä kuvio uusiksi. Näin me ainakin ajattelemme. T. Se pian 6 alle 5-vuotiaan lapsen äiti

[/quote]

Vauvat ovat inhottavia.

Eikä se oikeus mihinkään katoa siitä, että että syntyy vauva. Ja noiden lasten oma lapsuus on se, että on sisaruksia ja vanhemmat. Mä en ymmärrä tätä vouhkaamista, että jokaisen lapsen on pakko saada vähintää viisi vuotta omaa aikaa ja äidin ja isin jakamattoman huomion.



Me rakastamme kaikkia lapsiamme aivan täysillä, he saavat aikaa yksin ja yhdessä. He ovat syntyneet meidän perheeseen, joka on tällainen ja tulee olemaan tällainen.

Olisi varmasti ihanaa,kun sinulla olisi seuraa ja yksi käsipari lisää hoitamassa lapsia.



Mä mietin ekana, että mitenkomen noin pienen kanssa liikutaan esim puistoon, mut on kai niitä vissiin kolmosten rattaitakin olemassa.

Miten sterilisaatio voi pettää?

Jos on positiivinen asenne ja parisuhde ok, selviät hienosti, usko pois!



t.äiti jolla lapsia pian 6 (6v,5v,4v,2v,1v ja masuasukki)

Ajattelin just tänä aamuna, että mitä jos tulisi lisää.

Sitten " kohautin hartioitani" ja ajattelin, että olisipa siinäkin, mutta aborttia en tekisi.

Yleensä suurperheiden äidit ovat sellaisia hajuttomia ja mauttomia, ikuinen pepsodent-hymy päällä, väsyneen ja kuluneen oloisia ja aikaansa seuraamattomia. Ei osata puhua muusta kuin lapsista, opiskeluista on ikuisuus, jos on edes opiskeltu mitään koskaan. Uraa ei ole muuta kuin ne itse pusatut kakarat. Ei voi harrastaa, ei voi tavata ystäviä, ei voi elää normaalia elämää. Aina lapsissa kiinni.

Eikä kenenkään kannata valittaa puolisostaan, koska ihan itse sekin on valittu. Saati sitten tuloista, työpaikasta, asunnosta tms.



Onpas tämä maailma iloinen ja aurinkoinen paikka, kun kukaan ei enää valita mistään.



Just.

Meillä ainakin päivät menee niin, että lähden vaikka yhden kanssa kaksin kauppaan, kuuntelen jokaisen juttuja vuorollaan, yksi voi tulla auttamaan ulkotöissä, vauva voi istua sitterissä tai liinassa samalla kun " aktiivisesti" touhuan taaperon kanssa. Otan yhden syliin istumaan ja lorutellaan ja laulellaan. Yksi saa mennä isin kanssa autolla johonkin. Ja sitten ollaan tietysti tosi paljon yhdessä, mistä kaikki näyttävät tykkäävän hirmu paljon, enkä ymmärrä miten he siitä kärsivät. Varsinkin pienemmät ovat suorastaan tylsistyneitä, jos ovat ainoana lapsena kotona, kyselevät sisarusten perään.

Tulee varmasti olemaan tosi raskasta, voisin kuvitella. En itse tekisi aborttia, mutta miettisin tarkkaan, millaisia toimenpiteitä tekisin, jotta turvaisin oman jaksamiseni.



Voimia sinulle!

ei enää lapsia, koska sterilisaatio on tehty. Eli nyt pitäisi ap:n muuttaa asennetta, että voisi asenteella pärjätä.



Itse olen harkinnut myös streilisaatiota, mutta kannattaa ilmeisesti tehdä miehellekin.

maripaidassa kuljeskeleva kantoliinassa kuopustaan kuljettava suurperheen äiti, joka ei osaa puhua muusta kuin lapsistaan:-) t. Se kohta 6 alle 5-vuotiaan äiti

yhdessä viestissä sanottiin niin.. ei kai se ole lapsimäärästä kiinni se harrastaminen, voi hyvänen aika! Vaikka olisi 1 lapsi, hoitaa sitä täytyy sitäkin harrastuksen aikana, siinä samalla hoituu ne muutkin lapset. Järjestelykysymys..

Entä miten niin ei voi suurperheen äiti opiskella? Tiedän monta, tosi monta, ja ihan vaativiakin tutkintoja suorittaneita äitejä..

Ja entäpä sitten, vaikka menisi työelämään äitiuran kotona tehtyä, vaikka 40-vuotiaana, niinkuin oma äitini? 15 vuotta on tähän mennessä ehtinyt tehdä mielekästä työtä siitä huolimatta että oli 20 vuotta kotona!

...ihmeellisiä luuloja sellaisilla, kenellä ei ole suurperhettä!

Onnea AP!! Taatusti selviät! Mutta kuten muutkin, suosittelen myös tukisysteemien rakentamista ja sopimista jo hyvissä ajoin ennen kuopuksen syntymää.



Vanhemmat puolipäivähoitoon vaikka muutaman kerran viikossa, se auttaa jo kovasti. Anna osa lapsista lyhyeksi ajaksi sukulaiselle tai kaverille hoitoon kohtuullisen usein, tunti pari pienemmällä katraalla antaa jo kummasti tilaa hengittää, saatvälillä syödä rauhassa tai käydä suihkussa ajan kanssa. Muista myös visusti pitää huoli omasta syömisestäsi. Nyt on myös viimeistään hankittava astianpesukone ja vaatteiden kuivauskone. Ja mahdollisimman pian isommat auttamaan pienissä jutuissa, opeta kullekin joku oma hyödyllinen tehtävä joka on sitten kunkin " vastuulla" .



No tällaisia tuli alkuun mieleen. Oikein kovasti voimia!

oikeasti pettää ;) - vaikka ymmärrän että sehän ei tässä jutussa ollut pointti. Mä en tiedä mitä tekisin, mun mielestä tossa on kyllä ihan pointtia, että noilla ' isommilla' lapsilla olisi myös oikeus vanhempiin. Tunnen tästä läheltä yhden äidin, jolla on 5 alle kouluikäistä. Kivoja ja rauhallisia lapsia, mutta vähän säälittää, kun he kaikki selvästi haluaisivat enemmän henkilökohtaista huomiota äidiltä kuin mitä saavat.

Kerrotaan vain mitä ITSE tuossa tilanteessa saattaisi tehdä. Tuskin kukaan terve ihminen edes aborttia tekisi sen perusteella, että sitä jollain keskustelupalstalla " suositeltaisiin" .