Eräs äiti-tuttava on jotenkin outo!
Aina kun näemme/tapaamme, niin katsoo mua jotenkin oudosti. Aina. Kun rupean puhumaan jostain, taas tuijottaa oudosti. Tuntuu, ettei se halua olla tekemisissä, mutta silti käydään leikkipuistossa yhdessä yms.
Mulla on aina sen seurassa jotenkin ihmeellinen olo. En oikein tiedä mistä juttelisin tai mitään.
Välillä tuntuu, että hän on melko yksinkertainen, tyhmäkin. En tiedä. Outoa
Kommentit (9)
Minkälaisista asioista juttelet hänelle? Onko teillä yhteisiä kiinnostuksenkohteita? Samanikäisiä lapsia? Onko teillä eroa taloudellisessa tilanteessa/koulutuksessa jne. jotka selittäis " outoja katseita" ts. brassailetko rahoillanne ja tuttava ei oikein tiedä miten olisi tms. ?
Puhun ihan mistä vaan. Säästä, uutisista, lapsista yms. Siis ihan kaikesta. Meillä on kyllä koulutuksissa eroja, mutta en juttele mistään koulutukseeni liittyvästä yms. Olen siis korkeammin koulutettu, mutta en mitenkään nosta asiaa esiin, jos joku nyt niin luulee.
En tiedä heidän taloudellista tilannetta, eikä hän meidän, mutta hän kuitenkin voi kuvitella millaista meillä on. en tiedä. ap
olen niin ujo, että käyttäydyn yleensä todella oudosti sen takia. Tiedän, se on inhottavaa ja inhoan sitä itsekin =(
mitään. Itse saatan olla melkoisen vaitonainen itseäni " tyhmemmässä" seurassa, koska en koe aiheita joista puhutaan mielenkiintoisina tai en pidä tavasta jolla asiat ilmaistaa (=pistetään sanoja suuhuni ennen kuin mitään sanon tai oletetaan mielipiteitä ja persoonani ominaisuuksia).
Yritän kyllä kohteliaasti jotakin aina vastata, mutta keskustelua en välttämättä jatka aloitetusta aiheesta.
Miten vastaa kun puhut? Miksi pidät katseita outoina ja häntä tyhmänä? Siis mihin nämä luulot perustuu?
Nuo katseet ovat todella pelottavia, tai siis outoja. En osaa kuvailla sitä tuijottelua ja niitä katseita. Päästä varpaisiin tuijotetaan. Vähän samanlaista ku BB-Helin käytös.
esimerkkejä en keskusteluista pysty valitettavasti antamaan. ap
taidan olla henkilö jota tarkoitat. En katso sua siksi, että sussa olisi jotain ihmeellistä katsottavaa tai aliarvioisin sua katseellani. Mulla vaan on sellainen tapa, että ajattelen välillä ihan muuta ja jään tuijottamaan ihmisiä. Inhoan sitä piirrettä itsessäni enkä voi sille välillä mitään. Yritän kyllä kovasti olla tuijottamatta, mutta kun jään katsomaan ihmisiä yleensä silloin ihailen jotain piirrettä ihmisessä. Kasvoja, eleitä, hiuksia, pukeutumista siis ihan mitä vaan tai jotain ihastuttavaa tapaa. sori!
ja hän tuijottaa omituisesti, kysy välillä vaikka, että vai mitäs sinä olet tästä mieltä? kuullostaako sinusta hassulta kun noin katot? mites teiän perheessä nää jutut? Siis hae joku reaktio.