Jokainen joka vain HALUAA pystyy imettämään lastaan sen puoli vuotta vähintään!
Nykyajan piloille lellityt mammat luovuttavat liian herkästi, kun maitoa ei heti tule ihan suihkuamalla... Huonoa maidontuotantoa käytetään tekosyynä kun ei haluta hyväksyä rintojen uutta roolia lapsen ravinnontuottajana! Minusta imetystukeen pitäisi todellakin panostaa enemmän eivätkä äidit saisi luovuttaa sen suhteen niin helposti!
Kommentit (154)
Viidestä lääkäristä neljä oli sitä mieltä, että vauvassani ei ole mitään vikaa. Myöskään laitoksella kätilöt ja lastenlääkärit olivat sitä mieltä, että lastani ei vaivaa muu kuin nälkä.
Ellen olisi mennyt sinne viidennelle lääkärille, joka teki lapseni diagnoosin, olisin vain ollut äiti joka ei kykene imettämään tervettä vauvaa.
Eikä lapsen terveysongelman ja oireilun tarvitse olla lainkaan niin rajua kuin minun lapsellani, että imettäminen olisi mahdotonta tai ainakin käytännössä aivan liian hankalaa toteuttavaksi.
Me äidit haluamme ajatella, että olemme kaikkivoipia ja asiat ovat vallassamme. Mutta kun todellisuudessa olemme ihan vain ihmisiä, joiden pelkkä halu ei aina kanna maaliin asti...
84
Vierailija:
Mitenkähän ennen vauvat säilyivät hengissä kun ei korvikemaitoa oltu edes keksitty!
on ap:lla sivistyksessä aukkoja.. HEH! =)
AP ei uskalla enää vastata kun huomasi itsekin olevansa väärässä.
Joten eiköhän lopeteta tämä väittely (eikä aloiteta uudelleen, eihän?).
Käytittekö synnytyksessä kuinka poaljon lääkkeellistä kivunlievitystä? Esim. PEtidiinin tiedetään todella paljon aiheuttavan lapselle sitä, etteivät osaa synnyttyään imeä, samoin puudutteet voivat sitä aiheuttaa.
Miettikääs sitäkin te jotka haluatte imettää, on muitankin keinoja lievittää kipuja synnytyksessä kuin lääkkeet, jotka menevät vauvaan ja aiheuttavat moista.
Eikö se mene jakeluun, että maito ei oikeasti kaikilla äideillä riitä??? IHan tarpeeksi paineita sen asian suhteen kyllä on jo muutenkin, ilman tällaisia ap:n kaltaisia idiootteja.
Mitäs sanotte mun tarinasta: pari ekaa viikkoa imetys sujui hyvin, maitoa riitti ja vauva oli tyytyväinen. Yks kaks maidon tulo jostain syystä väheni, vaikka kaikkeni tein.. Lapsi imi rintaa tuntikaupalla ja huusi nälkäänsä. Minä olin kuitenkin päättänyt, että imetän, minun lastani ei korvikkeella ruokita!
Niinpä yritin ja yritin.. Annoin sinnikkäästi rintaa, huolehdin omista syömisistä ja juomisista. Silti maitoa ei tullut. Join mammateetä ja lepäsin ja tutkin imetystukilistan sivuja. Tietysti maitoni riittää, niinhän joka paikassa hoetaan!!
Lapsi alkoi laihtua, paino oli ties millä miinuskäyrillä, pituuskasvu pysähtyi ja henkinen kehitys pysähtyi samoiten. Vasta siinä vaiheessa aloin itkien antamaan Tuttelia. Joka helvetin kerta kun työnsin tuttipullon lapseni suuhun, kirpaisi. Tämäkin oli neuvolan ohje, jota pitkin hampain noudatin..
2 viikkoa saatuaan korviketta tyttö alkoi jokeltaa, kääntyillä, tarkkailla ympäristöään, olla virkeä. Siihen asti oli ollut aliravittu, veltto ja apaattinen. Nyt tarkkaillaan ja toivotaan ettei tästä jäänyt mitään pysyviä haittoja lapselle.
Nyt tyttö on puolivuotias, painoa edelleen erittäin vähän, mutta muu kehitys on suunnilleen ikää vastaavaa. Onneksi. Edelleen syö hyvin vähän, pikku hiljaa yritän kasvattaa ruoka-annoksia.
Että semmosta.
että kaikilla lapsilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet imeä
ja se kyky imemiseen syntyy vain ja ainoastaan äidin halukkuudesta imettää
olenko ainoa, joka pitää tätä sokeana äitimyyttinä?
paljon ja kauan niin kun vanhemmat työkaverini ovat kertoneet että äitiyslomaa oli vain n. 2 kk vauvan syntymän jälkeen. Niin jaksoivatko todella vauvat pitkän pävän syömättä odottaa äidin rintamaitoa???
Luonto on suunnitellut asian niin, että maito kyllä riittää, kunhan äiti jaksaa tarpeeksi sitkeästi imettää.
Moni nykyäiti on vaan niin mukavuudenhaluinen, ettei jaksa yrittää imetystä tarpeeksi kauan, vaan olettaa että sen pitäisi onnistua automaattisesti ilman ponnistelua!
vanhempainvapaa, jonka kyllä valtaosa äideistä varmaan on vielä kotona. Esim. 60-luvulla sitä ei ollut vaan äidit lähtivät töihin kun vauva oli 2kk, eli hankala oli pitkään täysimettää silloin.
Et varmaan tuota tiennyt kun noin näsäviisaasti vastasit :)
Vierailija:
Vielä edelleenkin äitiysloma on 105 päivää. Eli n. 3kk (josta 2kk synnytyksen jälkeen).
Minä imetin ja imetin ja imetin 2 kk kaikkien poppaskonstien ja imetystukiryhmien ohjeiden mukaan, mutta silti lapsen paino ei vaan noussut, eli lapsen kehityksen ja terveyden takia oli pakko alkaa antamaan lisää maitoa. Ainahan luonnolla oikkuja on ollut.
Lapsen terveydellä ei minusta pidä leikkiä ihan vaan sen takia, että on pakko pärjätä pelkällä imettämisellä. Siinä ei kuule ole mukavuudenhalulla mitään tekemistä!
Vierailija:
No tuo ettei maito muka " riitä" on pelkkä tekosyy!
Luonto on suunnitellut asian niin, että maito kyllä riittää, kunhan äiti jaksaa tarpeeksi sitkeästi imettää.Moni nykyäiti on vaan niin mukavuudenhaluinen, ettei jaksa yrittää imetystä tarpeeksi kauan, vaan olettaa että sen pitäisi onnistua automaattisesti ilman ponnistelua!
On aivan varmasti ihmisiä, joilla imetys onnistuisi, mutta he eivät syystä tai toisesta halua. Heillä on siihen oikeutensa ja kukaan näistä imetyksen puolesta puhujista on tuskin niin synnitön, että pystyisi heittämään sen ensimmäisen kiven.
Eikö nyt tärkeintä kuitenkin ole, että lapsi TULEE RUOKITTUA, hoidettua, saa rakkautta ja hellyyttä?!
Ja on myös heitä, joilla se imetys ei aikuisen oikeasti onnistu ja heitä kohtaan on todella loukkaavaa yleistää ja syyllistää kaikki äidit samaan kastiin.
AP:lla voisi opetella suvaitsevaisuutta. Toivottavasti emme kohtaa tammikuussa synnärillä.
Aivan pöyristyttävää itsekyyttä olla imettämättä siksi ettei yksinkertaisesti HALUA imettää! Todellakin sellaisia äitejä ei vain saa, vaan PITÄÄ syyllistää!
En ole imettänyt lapsiani koska molemmat rintani on poistettu, toinen syövän vuoksi ja toinen varmuuden vuoksi ettei siihen tulisi syöpää.
Olen myös sairastanut toisen syövän jonka sain juuri toisen lapsen syntymän jälkeen. Tuolloin syöpähoidot aiheuttivat sen, että jos olisinkin säästynyt ensimmäiseltä syövältä ja imetyksen mahdottomuudelta siitä syystä niin tämän toisen syövän hoitojen vuoksi imettäminen olisi ehdottomasti kielletty.
Olenko siis itsekäs ja ulkonäkökeskeinen ihminen? Huono äiti? Vai muuten vain laiska ja itsekeskeinen?
Lakatkaa nyt tappelemasta, elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin imetys. Eikös se nyt ole tärkeämpää että lapsella on äiti kuin että häntä imetetään?
että jaksat täällä asiallisesti kommentoida vaikka täällä vain törkeästi " lyödään lyötyä" .
Mistähän sinä olet tietosi onkinut?
Tiedätkö että Aasiassa lähes kaikki ihmiset ovat laktoosi-intolerantteja. Laktoosi-intoleranssia esiintyy siellä siis huomattavasti paljon ENEMMÄN kuin Suomessa eikä suonkaan vähempää.
Suomea vähemmän laktoosi-intoleranssia sen sijaan esiintyy esimerkiksi Ranskassa missä ei imetetä juuri lainkaan.
Tarkista " tietosi" ennen kuin tulet tänne argumentoimaan!
Ja kyllä sielläkin imetetään, oliskos imetysprosentti ollut 56%. Tarkasti en muista.
HANKKIKAA IHAN OMA ELÄMÄ. Mikään ei ahdista niin paljon kuin nämä tekopyhät jeesustelijat, jotka jaksavat aina ja iänkaikkisesti haukkua IHÄN MINKÄ HYVÄNSÄ toisen ihmisen tekemän valinnan. Kateellisia ja pikkusieluisia omaan napaansa tuijottelijoita. Keskivertoa yksinkertaisempiä jääriä.
mutta kun tämä kultavauvani ei sitä käsittänyt eikä osannut imeä oikein vaikka oli mitkä imetysgurut auttamassa siinä hommassa. No, minä sitten sähköpumpulla pumppasin muutaman kuukauden ja juotin lapselle äidinmaitoa pullosta - kunnes siinä 4 kk ikäisenä sitten yhtäkkiä vauva hoksasi, mistä on kyse ja oppi imemään rintaa. Itsensä vauva vieroitti rinnasta siinä 9 kk:n iässä. Joten äläpä ap nyt niin kovin kauheasti viisastele...