vihaan tätä hienosteluasuinaluettani!

Tai siis asumme Itä-Helsingissä alueella, jossa suurin osa ihmisistä on kauniisti sanottuna " vähän vähemmän koulutettua ja keskimääräistä vähemmän ansaitsevaa" . Toki joukossa on myös esim. yliopisto-opiskelijoita ja muita " elämänvaihe-köyhiä" .

Mutta siis minulle tulee täällä välillä aika vieras olo. Tunnen itseni liian nirppanokkaiseksi hienostelijaksi, kun en jaksa ymmärtää ostarille sammuneita kaljaveikkoja. Tai en uskalla läheskään kaikkien kanssa puistossa puhua meidän elämästä, johon kuuluu ulkomaan matkat monta kertaa viikossa, miehen työmatkat yms. Ja naapurit tulevat kyselemään, että mihin se miehesi lähti taksilla puku päällä...

Meidän elämäntyyli olisi ihan normaali jossain lännempänä tai muutamilla Itä-Helsinginkin pientalovaltaisilla alueilla. Mutta täällä olemme lieviä kummajaisia.

mutta kuulostaa aika pahasti kateudelta! Nuo citymaasturit ja kivilinnat. . . Jos oikeasti olisit sinut sosiaalisen statuksesi kanssa, et varmasti jaksaisi närkästyä jonkun " postimerkin kokoisesta tontista ja kivilinnasta!"

tää meidän asunto ei voisi olla parempi, ja turhaan ei kiinnosta maksaa valtavia määriä bensasta ;)





ap

Oikeasti, niillä ei olisi sulle mitään väliä, jos et olisi kateellinen. Ne olisi sulle vaan autoja ja taloja. En jaksa uskoa, että millään " hienostoalueella" kaikki ihmiset on rahanahneita ääliöitä, sen verran usealla hienostoalueella olen asunut ;). Kyllä tuo on juuri sitä itsetunnon puutetta, koet olevasti huonompi kuin ne muut.

katsellaan, miten valtavan kokoisiin kivilinnoihin ihmisillä on varaa. Itse kun asutaan hieman ahtaammin! Mutta minua se ei haittaa että he asuvat niin, eipähän ole minulta pois!

Ja meillä on varaa noihin kivilinnoihin ja citymaastureihin, joten kateutta se ei ainakaan ole. Täällä asuvilta ihmisiltä puuttuu enemmänkin sydämen sivistystä, sitä kun ei saa rahalla. Meininki on juuri tuollaista nokkavartta pitkin katselua ja ihmisiä rankataan puistossakin pukeutumisen ja korujen määrän perusteella. Joku sanoi, ettei Westendissä ainakaan ole tuollaista. Juuri tuollaista siellä on. Tai sitten kirjoittaja ei ole koskaan käynyt esim. Westendinpuiston leikkipuistossa, missä mammat ulkoiluttaa pikku prinssejään ja prinsessoitaan helyt kilisten. Tai aika usein siellä on kyllä pelkkiä lapsenhoitajia ja jos tavallinen mamma menee sinne säänmukaisissa varusteissa, eikä piikkikoroissa, niin heti luullaan köyhäksi tai lastenhoitajaksi.

Vierailija:

Ja meillä on varaa noihin kivilinnoihin ja citymaastureihin, joten kateutta se ei ainakaan ole. Täällä asuvilta ihmisiltä puuttuu enemmänkin sydämen sivistystä, sitä kun ei saa rahalla. Meininki on juuri tuollaista nokkavartta pitkin katselua ja ihmisiä rankataan puistossakin pukeutumisen ja korujen määrän perusteella. Joku sanoi, ettei Westendissä ainakaan ole tuollaista. Juuri tuollaista siellä on. Tai sitten kirjoittaja ei ole koskaan käynyt esim. Westendinpuiston leikkipuistossa, missä mammat ulkoiluttaa pikku prinssejään ja prinsessoitaan helyt kilisten. Tai aika usein siellä on kyllä pelkkiä lapsenhoitajia ja jos tavallinen mamma menee sinne säänmukaisissa varusteissa, eikä piikkikoroissa, niin heti luullaan köyhäksi tai lastenhoitajaksi.

Jos koet tuollaista, sen täytyy olla just sitä, että et itse asu täällä, joten katselet vainoharhaisesti ympärillesi, että tuossa tuokin katsoo minua nenänvarttaan pitkin.

Minä en ole myöskään koskaan kohdannut tuollaista maailmaa, josta sinä puhut. En ole tavannut niitä hoitajia enkä juuri niitä hienostomammojakaan, vaikka toki meininki on erilaista kuin Itä-Helsingissä, jossa olen myös asunut.



Itse olen nuori äiti ja päässyt tälle hyvälle alueelle asumaan " sattumalta" , kun mieheni on varakkaasta suvusta. Itse olen tavallinen keskiluokkaisesta perheessä kasvanut opiskelija ja vielä äiti enkä ole ennakkoluuloja kohdannut sen enempää Westendissä kuin Haukilahdessakaan ja päiväkodissakin muiden vanhemmat ovat lähes kaikki mukavia ja yhteishenkeä on =)

Aina kun esim. Hesarissa on kartta pääkaupunkiseudun varakkaista alueista ansiotulojen perusteella laskettuna, mukana on Espoosta Friisilä.

Mut täällä mulla on sama fiilis ja olen aatellu, et se on itsetunnon puutetta, jos mua haittaa toisten turhamaisuus... Pari vuotta ollaan täällä asuttu ja ilmeistä näkee mitä ajattelevat... pitäis olla mulle ihan sama, mut ainahan sitä haluais, et muut ajattelis itsestä hyvää.



Mua katotaan kanssa vähän niinku lapsenvahtia, kun aika nuori olen ja koulun vanhempainillat on mulle tuskaa!!!

Istua siellä yksin, kaikkien tuijottaessa ja koittaa juoda käsi täristen kahvinsa ilman, että se on sylissä.... ;)



Silti lapsilla on parempaa seuraa, kun narkkarialueelta mistä muutettiin. Me ollaan ihan tavallisia ihmisiä ja kumma kyllä lasten kaverit haluaa aina meille leikkimään... Eli en mä hullumpi mutsi sitten olekaan, vaikka ei oo rahaa millä mällätä :)



Koitahan jaksella ap, ne kulissit on joillekin tärkeempää kuin aitous ja se on HEILTÄ pois!!!

mutta varakkaalla kuitenkin. Ihastuimme taloon ja muutimme tietämättä naapurustosta, joka on osoittautunut hienostelevaksi öykkäriporukaksi. Naapurit pitävät tiiviisti yhtä keskenään ja ovat mm. sanoneet (vitsin varjolla), että asuinalueen arvo laski kun me muutimme, koska meillä on niin halpa auto ja että eikös se meidän talo pitäisi räjäyttää ilmaan?



Tuntuisi pahalta myydä talo, josta niin pidämme ja laittaa lapset TAAS kerran vaihtamaan kaveripiiriä (ollaan muuteltu paljon mm. työn takia ympäri Suomen, tämän piti olla pysyvä koti), mutta oikeasti VIHAAN tätä aluetta!

olette, kun asutte hienostoalueella!? Eihän sieltä halpoja koteja saa. Sitäpaitsi, karaise itsesi ulkoiselle hyvälle. Mitä väliä? Oikeasti henkiset arvot painaa. Ne snobit voi olla sulle kateellisia, jos sulla tasapainoinen perhe, omaakin aikaa tms. Jos ne katsoo sua nenänviertä pitkin, niin käyttäydytkö ehkä jotenkin huonosti tms? Nimittäin jos joku vaatteiden, auton yms perusteella katsoo pitkin nenänvirtä niin itsellään on vikaa jossain. Rentoudu hyvä ihminen ja naura niille pahimmille mielessäsi;). Niin mä teen.

Vierailija:

Täällä asuvilta ihmisiltä puuttuu enemmänkin sydämen sivistystä, sitä kun ei saa rahalla..

Olen asunut Malmin lähistöllä ja olin todella ahdistunut. En ikinä kokenut samaistuvani porukkaan. Nyt asumme hyvällä alueella Länsi-Helsingissä. Ei kai tätä hienostoalueeksi lasketakaan, mutta ei nyt ainakaan halvaksi. Ah, täällä on niin ihanan kotoisaa! Lähikaupassa voi käydä verkkareissa ja koulukaverit ovat kunnollisista perheistä, pihalla lasketaan talvella pulkkamäkeä. Kaikki samassa paketissa, huippua. Ja ihmisiltä löytyy sydänmen sivistystä!

Ap, kyllä sä muuten kuulostat kateellisilta? Miksi muuten olisit pilkallinen niistä ' postimerkin kokoisista tonteista ja kivilinnoista jne' .

Jos on joku kommunistipa*ka, ni voi varmaan ahdistaa. Mä viihdyn hyvin, koska olen omieni parissa. Muuta pois sinä " parempi" ihminen, ja lähde kaltaistesi seuraan. Me ei takuulla sua kaivata.

Siitä voi sitten valita seuralaisensa omien mieltymyksien mukaan, leikkipuistossakin käy monenlaista väkeä.



Oman suppean kokemukseni mukaan varakkaissa, hyvissä osoitteissa (ainakin espoossa) asuu aika pinnallisia, konservatiovisia ja tunne-elämältään rajoittuneita ihmisiä, vaikka ovatkin ihan mukavia muuten.

Me asuttiin myös aikaisemmin 00140 HKI:ssä. Ja oltiin varmaan yksi pienituloisimmista perheistä siellä. Musta siellä oli ihanaa, vaikka suuri osa ihmisistä olikin rikkaita ja kulkivat kalliissa merkkivaatteissa. Lähes kaikki alueen äidit, joihin tutustuin, olivat kuitenkin aivan tavallisia talliaisia ja tosi mukavia, vaikka asuivatkin jossain 300 000-500 000 euron asunnoissa.

Me asumme ahtaasti ja olemme köyhiä mutta ikinä en ole tuollaista tuntenut. Ihme ajattelutapa ap! Täällä asuu erilaisia ihmisiä. Joskus mietityttää kyllä mutta mielestäni jokainen on oman onnensa seppä ja aivan varmasti nämä ihmiset ovat ne kivilinnat ja maasturit ansainneet. Ihmisähän hekin ovat ongelmineen ja murheineen.



Olen todella hyvässä työpaikassa alhaisessa asemassa. Meillä suurin osa työntekijöistä saa todella hyvää palkkaa, on hyvin koulutettua väestöä ja kaikki pukeutuvat kauniisti ja miltei jokaisen lapsikin harrastaa vähintään golffia.. Nämä ihmiset voivat hyvin ja se näkyy. En kadehdi heitä, koska he tekevät työtään ja menestyvät siinä, he ovat ansainneet sen kaiken, he ovat tehneet sen eteen töitä. He ovat tehneet oikeita valintoja elämässään ja edenneet sen mukaan. Ei heidän menestyksensä ja talonsa ole minulta pois.



Kukaan ei ole asuinalueellani tai työpaikallani kehuskellut omaisuudellaan tai saavutuksillaan.

Lasten synttärikutsut ovat täällä ihan mielettömiä tapahtumia, jossa ei ohjelmasta ja vieraidkaann lahjoista ole kitsasteltu, myös lahjat, joita sankarille viedään ovat toinen toistaan hienompia. Edelleenkään se ei ole minulta pois jos lapseni tällaisille kutsuille kutsutaan ja tähän mennessä olen osannut lapseni kanssa valita mieleisen lahjan synttärisankarille, maksamatta siitä 100 euroa ;)

Kateuttako tämäkin on?



Itse voin myöntää olevani köyhä, mutta en katkera, koska köyhyys on väliaikaista. (opiskeluista johtuvaa) Olen kuitenkin nähnyt hienostoalueen jos toisenkin eikä ne varakkaat ihmiset ole yhtään sen kummempia! He ovat ihan samanlaisia kuin kaikki muutkin, persoonia. Ennakkoluulot tuntuvat olevan lähinnä muiden ihmisten silmissä!