Lapsen päiväkerho ahdistaa...

3,5 vuotiaalta. Ainakin siis kasvatusalan ammattilaisten mielestä.

se on _huolestuttavaa_. Jos lapsi on päiväkodissa häntä voidaan pyrkiä ryhmäyttämään mikä ei ole mikään vakava toimenpide. Lapset kehittyvät eri tahtia.



T: erityislastentarhanopettaja

Meidän 4v4kk ikäinenkään ei vielä leiki kuin rinnakkain. Päiväkodissa eivät ole asiasta huolissaan ja tuota ryhmäyttämistä sielläkin tehdään. Kuulemma ihan tavallista eikä aihetta huoleen. Näin sanoi myös neuvolapsykologi, kun itse olin asiasta huolissani. En tiedä sitten mistä nämä jotkut ihmiset tietonsa repivät? Jos oma 3,5 vuotias hyppii seinille ilman kavereita niin se ei tarkoita sitä, että naapurin saman ikäinen on epänormaali, jos ei toimi samoin.

jossa noin sanotaan. Niissä se rinnakkain leikkimisen malli on kaikissa rajattu 2 - 3 -ikävuoteen. Ja kävin itse juuri 3-vuotisneuvolassa, jossa terkkari totesi, että sehän on nyt ohi se vaihe...



Mikähän tää ns. kasvatusalan ammattilainen täällä nyt oikein on??? Millä olet pätevyytesi hankkinut?

lukea tai kuunnella mustavalkoisesti. Nuo ikärajat on todellakin joustavia. Eivät kaikki lapset kasva oppikirjojen mukaan. Ja tietänet mistä lto:t ja elto:t valmistuvat.

mihinkään tutkimuksiin tms. passitettu, kun lapsi ei vielä 3-vuotiaana leikkinyt toisten kanssa. Joten taitaa olla ihan normaalia. Vaikka ehkä sitten joku palstaileva äiti onkin eri mieltä, mutta mulle se on ihan sama.

ja sinulla on yhden lapsen kokemus, niin piirre luokittuu normaaliksi. Aika huteraa.

löperöstä neuvolasta ja minun yhden lapsen kokemuksesta huolimatta :DDD

ja sitä vanhempi ei vielä kaipaa leikkiseuraa ja vielä 4,5-vuotiaskin leikkii normaalisti vain rinnakkain, niin miksi ihmeessä ne kaikki kerhot ja harrastusryhmät alkaa aina siitä 3 vuodesta, kun ei niille ole tarvetta kuin näillä epänormaaleilla seurallisilla lapsilla, joita on vähemmistö?



Kai se olisi älykkäämpää seurakuntien säästää ja aloittaa kerhot vasta 5 vuodesta kuin markkinoida ihan väärälle kohderyhmälle, kun 3- ja 4-vuotiaat leikkii vielä vain rinnakkain. Siis se normienemmistö.

on tärkeää harjoitusta sosiaalisille taidoille. 3-vuotias vasta harjoittelee kyseisiä taitoja eikä rinnakkain leikkiminen todellakaan ole epänormaalia 4-vuotiaallakaan. Ei rinnakkain leikkiminen tarkoita sitä etteikö lapsi olisi kiinnostunut muista lapsista tms. Lapset ovat yksilöitä. Ei asioita voi ajatella noin mustavalkoisesti. Tottakai kerhot yms. ovat tärkeitä eikä ihan kaikenlaisille lapsille. Eikä sosiaalisuus ole yhtä kuin yhdessä leikkiminen vaan paljon muutakin.

Toisaalta lapsen erillistymiskehitykselle on kait hyväksi, että lapsi pystyy harjoittelemaan lyhyitä erossaoloja äidistä kolme vuotta täytettyään. Jos lapsi ei itke kuin hetken, ei kerho voi olla kovin negatiivinen kokemus. Lapsikin tarvitsee onnistumisen tunteita, ne kasvattavat itseluottamusta: minä selvisin hankalasta tunteesta!



Toisaalta, tuskin lapselle on haittaa siitäkään, että on kotioloissa ilman leikkikavereita vielä jonkin aikaa, jos hän ei niitä osaa kaivata.



Millainen lapsen temperamentti on? Miettisin itse sitä ja sitä, miten ko temperamentin omaavan lapsen kanssa kannattaisi toimia.

normienemmistö lapsista leikkisi rinnakkain 3-4 vuotiaana. Mutta se on ihan TÄYSIN NORMAALIA.

Aamut oli yhtä protestia siitä ettei halua lähteä. Istui sylissä ja itkeskeli. 1.5kk:n jälkeen päätin, että yritetään seuraavana syksynä uudestaan. Moni sitä päätöstä kritisoi. Mutta se kannatti. Nyt päälle 4-vuotiaana on nauttinut kerhoilusta heti alusta asti. Menee mielellään ja tykkää olla. Viihtyy ja on saanut kavereita. Kyselee oikein että onko huomenna jo kerhopäivä. Olisi menossa vaikka joka päivä.

En osaa sanoa, mitä sun pitäisi tehdä, mutta meillä ajan kuluminen auttoi ja asiat loksahti paikoilleen ihan itsekseen.

Vierailija:

sitten ole kerhokypsä, kun ei vaan halua mennä sinne. Kaikki markkinointikeinot on käytössä, laihoin tuloksin ;)

Kuitenkin hänellä on siellä ihan kivaa, mutta se ahdistus ennen kerhoa siihen asti, kun minä lähden on kauheaa :(((

Sosiaalisten taitojen kehitys



Osa 3-vuotiaista on jo tottunut touhuamaan lapsiporukassa, esim. kerhossa, päiväkodissa, muussa päivähoitopaikassa tai kotona sisarusten kanssa. Osa aloittaa tässä iässä päivähoidon ja alkaa harjoitella ryhmässä toimimista.



Tämän ikäiset lapset alkavat kaivata entistä enemmän kavereita leikkeihinsä. Lapsen olisikin hyvä tavata muita lapsia ja harjoitella heidän kanssaan yhdessä olemisen pelisääntöjä. Sosiaaliset taidot kuitenkin vasta hioutuvat, eikä yhteisleikki läheskään aina onnistu. Riitatilanteissa lapsi voi olla aggressiivinen: huutaa, haukkua ja käydä jopa käsiksi. Tätä ei pidä pelästyä, vaan lapsen kanssa kannattaa harjoitella sosiaalisia taitoja.



***Kuten tässäkin sanotaan niin sosiaaliset taidot alkavat vasta hioutua***

lapsikontakteja tarvittaisi vaan siitä, että leikkiikö 3-4v rinnakkain vai ei. Eihän rinnakkain voi leikkiä ellei ole leikkiseuraa ;)

tuolla sanoi, että 3,5-vuotiaalle riittää lapsikontaktiksi muskari kerran viikossa...

luit jotain rivien välistä tms. Luotan kyllä siihen, että alan ammattilaiset tietävät mistä puhuvat ja mun mielestä tuolla sanottiin vain, että _suurta aktiviteetti määrää_ ei tarvita. Eihän siinä sanottu mitään, että kerta viikossa muskaria riittää. Mutta uskon, että jollekin voi riittääkin :)

Meidän esikoinen on nyt koulussa. Tiesi selkeästi kerhon/harrastuksen ja eskarin eron, eikä ole kertaakaan kinannut asiassa vastaan.



Sanoin vain että nyt alkaa oikea koulu, joka ei ole enää harrastus kuten kerho.



Sama juttu tanssin kanssa. Se on kallista, joten sanoin, että jos sinne ilmoittaudutaan, siellä pitää myös käydä.



Mikä tässä nyt niin vaikeaa on?



36

mikä hänet ammattilaiseksi pätevöittää. Kirjekurssi, yksi oma lapsi vai mikä.

mitkä kokemukset ovat sellaisia, että lapsi ne kestää ilman ylimitoitettuja ponnisteluja. Sopivan suuruiset haasteet auttavat lapsen kehitystä ja itsetuntoa. Liian suuret haasteet taas jarruttavat kehitystä.