Muistoja sairastamiesta lapsena. Esim mä muistan kun mulla oli korva kipeä niin sen päälle laitettiin sipuli.
Heti ei siis viety lääkäriin. Joskus kun mut vietiin ja todettiin korvatulehdus niin lääkäri sanoi ettö tarkastukseen sitten kuukauden kuluttua. Mua ei sinne koskaan viety. Näin 70-luvulla.
Kommentit (4)
Pää oli tosi kipeä ja oksentelin, mutta mua ei lääkitty mitenkään. Tosi kauheaa!
70-luvulla oli kaksi kertaa korvatulehdus, äiti vei tuttavalle joka korvalääkäri ja piti kotonaan iltavastaanottoa. Toisella kertaa puhkaisi ja molemmilla kerroilla kuuri. Jälkitarkastuksia en muista oliko. Toinen kuuri oli tabletteina ja limpparin kanssa sain alas, limppari oli tuolloin meillä sairaiden juomaa. Kerran sitten putosi suusta tabu sinne pulloon ja se " piti" juoda kokonaan ;) Sairaalassakin olin 5krt ja nykyään on kyllä lapsiystävällisempää touhua.
Mitään lääkettä en saanut koskaan kun mun vanhemmilla ei ollut lapsille tarkoitettua särkylääketä. Eivät siis koskaan ostaneet mitään panadolia mitä olis voinut antaa.
Kerran mulle tuli tosi pahaposkiontelotulehdus ja kesti kauan kun vanhemmat tajus viedä mut lääkäriin.
Mulla oli kerran silmätulehdus, joka oli silmässä varmaan kaksi viikkoa, ja sitä näytettiin pikkusiskon neuvolakäynnin yhteydessä neuvolan th:lle, joka neuvoi hautomaan boorivedellä. (Auttaapa muuten tosi paljon). Lopulta mulle nousi kuumetta ja silmä vuosi niin paljon rähmää, että istuin nenäliina silmän alla. Tässä vaiheessa vanhemmat veivät minut terveyskeskuksen päivystykseen.
Toisen kerran kaaduin asfaltilla ja polveen tuli syvä haava. Se märki niin, että haavan pinta oli kuin uunissa paistettua kermaa (tässä vaiheessa veisin omani aika äkkiä lääkäriin, infektio voi levitä niveleenkin). Minua ei käytetty missään vaiheessa lääkärissä, äiti ei tiennyt, että haavoja voisi suihkutella, puhdasta sideharsoa vaan vaihdettiin siihen päälle kesähelteillä.