*----Marrasmassujen perjantai------*

Ah, ihanaa! Rakastan viikonloppuja kun tietää ettei kenelläkään soi herätyskello. Näin arkisin kun täytyy herätä klo 7 niin nuo klo 9 aamut tuntuvat viikonloppusin NIIN makeilta...



Synntytystarinoita olette kertoilleet. Kai mullakin on sitten " kauhutarina" , mutta ei laikaan niin paha miltä kuullostaa. Supparit aloivat klo 4 ja saliin jouduin klo 6 aamulla. Klo 10 puhkastiin kalvot ja laitettiin tippa ja epiduraali. Iltapäivällä klo 14 ponnistelin sitten 1.5h kunnes lääkäri totesi että vauva ei laskeudu- hätäsektioon. Ehkä kamalinta oli se kun ei saanut ponnistaa! Salissa leikkaus aloitettiin epiduraalissa kunnes sitten havaittiin ettei puudutus toimikkaan (huusin kuin possu kun vatsanahka avattiin). Seuraavaksi heräsinkin heräämön puolella- olin saanut nukutuksen. Jälkeen todettiin ahdas lantio... Sektiosta paranin nopeasti eikä mulla ole pelkoja mennä uuteen sektioon- paitsi ehkä vaadin spinaalipuudutuksen kaiken varalta =))



Eilinen päivä kului kirjaimellisesti nukkuessa. Hyvä niin, sukon että hieman jotain univelan tyyppistä on tullut kerättyä. Nyt pakkaamaan uimavermeitä. Välillä mietityttää uskaltaako sitä vielä uida, mutta mitä ei tiedä se ei kai vahingoita...



Hyvää perjantain jatkoa kaikille!



Eppuliina+tyllerö 32+0

Viime yö meni vähän niin sun näin. Poju havahtui aina välillä niistämään ja oli vähän levoton. Aamulla kuitenkin oli ihan skarppina ja kun ei ollut kuumettakaan niin vein hoitoon. Meidän hoidossa on sovittu, ettei pelkän vuotavan nenän takia tartte olla poissa. Aamulla kyllä sanoin, että soittakaa sitten jos olo pojun olo pahenee, mutta ei vielä ole ainakaan mitään kuulunut.



Meillä on remontti jo loppunut. Enää tarttisi saada tavarat huoneeseen ja sitä varten tarttee saada joku apuri isännälle. Mä en paljon viitsi nostella lipastoja. En varmaan mahani takaa ylettyisikään saati sitten jaksaisikaan. Välillä vielä supisteleekin, joten olen suosiolla jättänyt omilla kauppakäynneillä monen päivän ruoat ostamatta. Tuntuu, että pelkät maitopurkit ja vissypullot painaa niin tuhottomasti.



Ei tämä viikonloppu ihan lepäämiseksi mene. Mulla on huomenna vielä seurakunnassa pullavuoro ja sitten sunnuntaiksi tulee hyvä ystävä kylään 7 kuukauden ikäisen kummipoikamme kanssa. Eihän kumpikaan juttu ole mitenkään rasittavaa, mutta eipä voi myöskään maata sängyssä loikoillen koko viikonloppua. (Joskus tekisi niin mieli pitää " pyjamapäivä" )



Viikot paukkuen eteenpäin, rila ja hippu 31

Kävin aamulla verikokeissa. Nyt odotellaan ensiviikkoon että saa tuloksia. Mutta tuskin niissä mitään hälyyttävää on, ainaki ntoivon niin. On tuo kutinakin vähentynyt huomattavasti. Niin jospa sitä ei siitä hepatoosista ois kyse.



Laitoin viimeisen koneellisen vauvan vaippaimuja ja muovitettua froteeta pesuun. Sitten ois pestynä kaikki tarvittava. Onneks älysin mennä kangaskaupasta kyselemään tuota muovitettua froteeta, enkä erehtynyt kaupasta valmista palaa ostamaan. Kaupassa ois yks pikkupala(70x70cm) maksanut yli 10e ja kangaskaupasta sai 1x1,5m palan 11,90e siitä leikkasin 6(50x50cm) palaa joten nyt on niitäkin tarvittava määrä.



Tänään pitä sommella loppuun pinnasängyn suojet ja päiväpeitto, kun sain ostettua sitä kanttinauhaakin lisää.



Just kun olin päässyt sanomasta että asukki ei enää potki niin terävästi, vaan lähinnä vain möyryää, niin sittenpä sain eilen muistutuksen siitä miten väärässä olin ;) Poika potki eilen ihan koko päivän oikeaan kylkeen, niin että oli illasta jo ihan hellänä ja välillä sai kädellä vastaan pönkätä kun tuntui niin ilkeältä. Tänä aamuna on sama homma jatkunut ja lisäksi tuntuu pikkunyrkit heiluvan tuolla alhaalla. Ja pyllyä ei tietenkään unohdeta nostella kylkiluihin. Mutta ihanaa tietää, että siellä on kaikki hyvin ja virkeä vauva on. Mutta milloin se nukkuu??? Toivottavasti osais nukkua jotenkin edes sitten kun syntyy :)



Sanle ja Veikka 31+3

Todellakin niin mukavaa kun saa huomen aamulla herätä oman rakkaan kainalosta, eikä kello herätä!!!

Mä oon tottunut vuorotyön ansiosta heräämään viikonloppuisinkin, joten nyt on niiiiin ihanaa kun ei tarvi töihin mennä. Koko viikonloppu on aivan omaa aikaa.

Kohta pitäis alkaa maksamaan laskuja kun on palkkapäivä ja siivoomaan ja vielä jos kaupungillekin ehtisi.



Täällä on puhuttu kummeista paljon. Meillä ei ole vielä selvinnyt keitä kummeiksi pyydämme, mutta ehkä se tässä ajan kanssa selvinnee. Mulla ei niin väliä onko kaveri vai sukulainen, kunhan sellainen ihminen joka välittää lapsesta ja on hyvä ystävä meille.



Masussa ei mitään erityistä. Kovasti kaikissa kirjoituksissa aina puhutaan kamalasta loppuajasta mahan kanssa, mutta ei nyt vielä ainakaan mitenkään pahalta tunnu. Toki välillä ahdistaa vaikea hengittäminen ja eikä jaksa kumarrella, mutta ne nyt kai on niitä normaaleja juttuja. Tiedä siitä sitten meneekö vielä pahemmaksi. Nyt on kuitenkin hyvä olla. Malttamattomana jo odottaa, että viikot kuluis ja sais pikkuisen kotiin.



Dragondream+kirppu 33+2

taas on ihana auringonpaiste.

Haluaisin lähteä viikonlopuksi mökille, mut eikös ne vesisadetta luvannut et täytyy katsoa.



Synnytystarinoita täällä on kerrottu joten minäkin omani laitan.



Eka synnytykseni oli perätilasynnytys(41+1)

Kyseisenä päivänä oli aamulla yliaikaistarkastus, yöllä oli limatulppa lähtenyt ja aamulla kahvipöydässä tunsin ekan supistuksen.

Taysissa yliaikaiskonttrollissa lääkäri totesi et synnytys on alkanut eikä päästänyt meitä kotiin enää.

Oli pitkä päivä viettää sairaalassa.

Supistukset eivät olleet missään vaiheessa pahoja, jaksoin hyvin seistä ja olla suihkussa.

Pahin vaihe oli kun alkoi ponnistuttaan mut kalvot eivät olleet puhjenneet joten jouduin tunnin pidätteleen.

Lopulta sain luvan, tehtiin eppari ja poika tuli tosi nätisti maailmaan.

Synnytyksen kestoksi laitettiin 13,5h.



Toinen synnytys lähti käyntiin vesien menolla viikoilla 38+6.

Limatulppa oli lähtenyt jo pari päivää aikasemmin.

Soitin äippäpolille ja käskivät tulla käymään.

Vedet meni n.16 aikaan ja Taysissa oltiin n.18.

En tuntenut yhtään kunnon supistuksia ja olin varma et kotiin vielä mennään ja yllätys oli suuri ku käyrällä olin et supparit tuli 4 min välein.

Aluksi eivät olleet pahoja mut jossain vaiheessa niiden luonne muuttui tosi kipeiksi.

Salissa oltiin n.20. En pystynyt olemaan suihkussa en kävelemään niin kipeä olin.

Sain parakervikaalin ja pari supparia meni et mitään en tuntenut, sit alkoikin sattumaan niin et luulin et nyt on jokin hullusti mut kätilö huikkasi nyt synnytetään.

Poika tuli kovalla paineella ja koko synnytyksen kestoksi laitettiin 5 tuntia.



Eli jännitys momenttia on tähän kolmanteen synnytykseen eli onko perätilassa ja sit et kuinka nopeasti tulee et ehtiikö itse synnytykseen mukaan ollenkaaan.



Noista kahdesta synnytyksestä helpompi oli toi perätila ku tuli pehmeästi maailmaan mut nyt olen päättänyt et jos on perätilassa en haluaisi synnyttää alakautta.



(.) Eilen luulin et pähkinä on pää alaspäin mut tänään en taas ole varma. Muuten olo ok eikä vuotoakaan ole tullut.



Tässä tätä stooria taas.

Toivottelen nyt viikonloput kaikille jos lähdetään mökille ni eipäs tule koneella käytyä pariin päivään.



Oikku ja Pähkinä 31+6

Täällä tallataan samaan malliin, eli selkä välillä kipeänä, kumartelu ja ylös nousu alkaa olla vaikeaa, hengittäminen kans välillä ahdistaa, kun tuntuu, ettei voi kunnolla hengittää. Mulla ei ole mitään tietoa, miten päin vauva mahassa on. Ois hienoa pystyä sanomaan, että tuossa on jalka tai pää, mutta en kyllä itse tunnista niitä.



Ikävä kuulla, että monella on ollut jollain tapaa ikävä synnytyskokemus. Mulla esikoisen synnytys meni hyvin. Synnytys kesti 7 h ja alkoi aamuyöllä vesien menolla. Paraservikaalipuudutus tehosi mulla tosi hyvin eli vei kaikki kivut pois. Supistukset alkoivat heikentyä loppuvaiheessa, ja ponnistus kestikin 45 min ja eppari tehtiin, mutta se parani hyvin (otin synnytyksen jälkeen vain pari kertaa buranaa). Ponnistusvaihe oli mulla heikentyneiden suppareiden takia oikeastaan melkein kivuton, hyvä kun tunsin milloin suppari tuli, että tajusin ponnistaa... Eli siinä mielessä olen hyvillä mielin menossa uudestaan synnyttämään, tosin pessimistinä (?) pelkään, ettei kaikki voi mennä hyvin, kun viimeksi meni...



tosca ja masukki 31+4

Mittari näytti aamulla vaan muutamaa astetta ku lähettiin tyttöjen kaa ulkoilemaan mut auringossa oliki ihanan lämmin :) Kaveri lähti just tyttöjensä kaa kotiin ja omat tytöt istuu nyt kiltisti sohvalla ja kattelee Titi-nallea. Vauvalla on ihana jumppahetki masussa ;)



Tytöt oottelee jo iltaa et veljen vauva tulee hoitoon. Nyt ne pääsee antamaan maitoa pullosta ja auttamaan vaipanvaihdossa. Toivottavasti on yhtä mieleistä hommaa sit ku meijän vauva syntyy. Tosin toivon ettei pullosta tarvi maitoo antaa ja imetys sujuu yhtä ihanasti ku tyttöjen kaa.



rila: Meilläki esikoinen on taas pari päivää niiskutellu muttei nuha oo pahentunu eikä oo muutakaan tullu joten eilen oli kerhossa.



sanle: Hyvä et kutina on vähentyny ja oli se kuitenki kannattavaa käydä verikokeissa vaikka ees ihan varmuudeks ku epäilee et vois olla jotain. Kutina on tosissaan rasittavaa: siitä oon kärsiny lähes koko kesän mut nyt on hyvä rasva helpottanu oloo (kortisonipohjanen).



Nyt tuli jotenki olo et pitäiskö pinnasänky kohta kantaa makkariin ja kattoa jos siihen maalais vihdoinki jotain. Onkos monella pinnasänky jo valmiina vauvaa varten, siis ihan laitettuna sinne mihin on jäädäkseen?



Nyt pikaseen lattioiden pesuun ku tytöt viel jaksaa katella videoo...



Huomenna lähetään iteki mökille joten pari päivää taitaa tulla nettitaukoa mullaki.



Mukavaa viikonloppua kaikille!



Tarald ja tiitiäinen 30+6

[b]Tarald[/b] kyseli pinnasängyistä. Meillä on tuo pinnasänky ollut kasattuna omalla paikallaan jo heinäkuusta. Kävimme nimittäin silloin sen ostamassa, enkä tietenkään malttanut olla sitä kokoamatta heti... Samoin äitiyspakkauslaatikko on jo tehtynä ensisängyksi. Toisaalta on kiva, kun kaikki on ajoissa valmiina, mutta pelkään jo nyt tuskastuvani sitten äippälomalla tylsyyteen. Vauvanvaatteiden pesun olen jättänyt suosilla lomaa varten, mutta muuten kaikki alkaa olla mallillaan.



Oletteko innostuneet kokoamaan [b]isyyspakkauksen[/b]? Milloin ajattelitte antaa sen? Itse ostiskelin eilen pakkausta varten joitakin tarpeita ja ajattelin antaa paketin esim. isänpäivänä. Meillä kun tuo LA ajoittuu vasta marraskuun loppuun, niin ennättäisi luultavimmin ennen vauvan syntymää.

Tässä hankintalistani:

- valokuvateos Isät rakkaudella (tunnelmaan virittäytymiseen)

- lastenlaulukirja (isän ja vauvan yhteisiin hetkiin)

- T-paita miehelle, johon kirjoitan jonkin kivan isä-tekstin

- samanlainen paita vauvalle, teksti parina iskän paitaan

- Niiskuneiti-pyyhe peppupesuihin + talkkia ja sinkkivoidetta

- suojahanskat ja pyykkipoika (kakkapyllyn ällötystä lievittämään)

- kylpyankka ja vauvan shampoota (yhteisiin pesuhetkiin)

- tuttipullo ja purkki äidinmaidonkorviketta (jos äitiä ei ole saatavilla)

- tutteja

- tuttikarkkeja ja suklaata (itsensä hemmotteluun)

- sisuja (jos oma ei riitä :-D) sekä buranaa...

- vanupuikkoja ja laastaria

- kondomeja :-)



Vielä ajattelin ostaa jonkin isälle pikkupullon vauvan syntymää juhlistamaan. Onko se perinteinen konjakki vai viski vai mikä?



Jos teillä on lisää ideoita tuohon pakettiin, kertokaahan!



[b](.)[/b] Heikotusta on ollut ilmassa. Eilen iltapäivällä (shoppailureissun jälkeen) oloni oli aivan vetelä enkä jaksanut edes istua. Taitaa hemoglobiini olla jo sen verran alhainen, että lisärauta olisi paikallaan. Maanantaina on neuvola, joten siellä selvinnee.



Voikaa hyvin!



RvaRuljanssi ja Nuu 29+4

Tänään on ensimmäinen äitiyslomapäiväni. Onko kukaan muu vielä aloittanut? Itse aloitin niin aikaisin, kuin mahdollista, sillä aikaisempien kokemusten perusteella en uskonut edes tähän asti sinnitteleväni töissä, mutta hyvinhän se meni. Osasin ottaa tarpeeksi iisisti. Koska olen opettaja, jatkaa kesäloma joka tapauksessa lomaani sieltä loppupäästä. Sen jälkeen jään varmaankin syyslukukaudeksi kotiin.



Olin tänään neuvolassa. Oma terkkani oli palannut monen kuukauden lomalta ja näimme ensimmäistä kertaa tämän raskauden nimissä. Sijainen oli mukava, mutta epävarma, joten ronskit, varmat otteet olivat tervetulleita. Painoa oli tullut 17 päivässä 300g. Yhteensä sitä on tullut n.8kg. Verenpaine oli taas alhainen ja kaikki muutenkin ok. Asukki on vielä perätilassa ja liikkeiden perusteella mahtuu vielä melkoisesti kiemurtamaan. Saisi vähitellen kääntyä. Molemmat pojat olen synnyttänyt alateitse ongelmitta ja raivotarjonnassa ovat olleet, kumpa tämäkin... Supistukset ovat tulleet kuvaan. Niitä tulee lähinnä fyysisen rasituksen seurauksena, harvemmin lepotilassa.



Synnytyksistä ei kummempaa raportoitavaa. Varsinkin toisen synnytyksen jälkeen olo oli pirteä ja liikkuminenkin onnistui heti. Se oli virka-aika-synnytys: supparit 8.00, sairaalaan 12.00 syntyi 16.00. Olen ottanut synnytykset urheilusuorituksina ja niin ajattelen nytkin.



Nyt pannari uunista ja poikia ja heidän kavereitaan ruokkimaan. Mukavaa viikonloppua kaikille!



Pepi 31+3