Olen 165cm pitkä ja painan
75 kiloa eli olen pyöreä, haluaisin laihduttaa, mutta en saa itseäni " niskasta" kiinni. Olen huomannut parin viimeisen vuoden aikana että mieheni kiinnostus seksuaalisesti minua kohtaan on vähentynyt huomattavasti ja se lisää minulla " ahdistusta" painoani kohtaan. Mistä saisin itselleni sen fiiliksen että kilot pois? Mikä olisi ihanne paino minun pituiselle naiselle? Ikää on 31 ja kiloja on tullut 11 vuoden aikana 25kg joten olen pyöristynyt paljon siitä kun tapasimme mieheni kanssa.
Kommentit (23)
Tällä hetkellä itse ajattelen, että jos 10 kiloa saisin tiputettua niin olisin itse tyytyväinen, mutta olen ihmistyyppiä mulle kaikki heti nyt ja haluaisin saada hyvän startin laihdutukseen mutta... tiedän että pitäisi syödä vähemmän kuin kuluttaa ja liikkua enemmän, mulle esim " kompastuskivenä" iltamässäily...
eli jätät pois sokerin, perunan, valkoiset jauhot, vähennät leivän syömistä. Sillä ruokavaliolla saat syödä ja olo on kylläinen ja paino lähtee nopeasti laskuun useimmiten.
 Miestäni ei haittaa sillä tykkää muodokkaammista. Minua on alkanut itseäni haittaamaan.
 Ällöttää tämä löysä olo
 Minä olen pudottanut tuohon painoon aika vasta, oikeastaan olen pudottanut vähän liikaa joten nyt " löysäilen sen suhteen" .
 Tein sen niin, että aloitin säännöllisen liikunnan (juoksun) sykemittarin kanssa, kun kunto ja lihaskudos lisääntyi niin energiankulutukseni nousi, mutta en alkanutkaan syömään ihan niin paljon siitä huolimatta.
 Se 1200ckal päivässä riittää ja kiinnitä huomiota siihen mitä syöt.
 Rasva on palanut kuin itsekseen kun lenkin jälkeen teen pienen jumpan ja venyttelyt.
 Porkkanat, puurot ja jugurtti, hedelmät jne.. ovat hyviä iltasyömisiä..
 Tsemppiä vaan, olokin virkistyy PALJON kun aloitat kuntoilun. Sulle suosittelen vaikkapa sauvakävelyä, siinä palaa kalorit lähes yhtä tehokkaasti kuin juoksussa kun tekniikka ja rytmi sekä vauhti ovat oikeat.
 =o)
 
Seuraukset pitkästä karppaamisesta; henki haisee, vatsa ei toimi kunnolla jne
Mulla kans sellanen " löysä" olo ja sit en enään " osaa" olla alasti mieheni edessä, olo tuntuu rumalta ja tunnen itseni aikas epävarmaksi kilojeni kanssa. Tämä varmasti osalta myös vain minun korvien välissä, mutta kyllä se vaan kummasti vaikuttaa kun huomaa ettei ole " tällä kropalla" haluttu miehen silmissä.
Syö paljon vihanneksia ja hedelmiä iltasyömisenäkin. Siis herkut hedelmiksi. Yritä liikkua vaikka hyötyliikuntaa portaat kävellen työmatkat pyöräillen jne. Kyllä se siitä pikku hiljaa.
 tippuu. Mulla myös tuo kymmenisen kiloa pois. Tässä välissä olen moneen kertaan repsahtanutkin päiviksi takaisin mässäilyyn, erityisesti kuukautisten edellä.
 Mulla oli kesällä se tilanne, että koko aika meni painoa murhehtiessa. Aina kun kävelin peilin ohi, eli noin 50 kertaa päivässä, vilkuilin tursuilevia muotojani. Koko juttu rupesi raivostuttamaan niin, että pidin parin viikon nälkäkuurin. Olin aikaisemmin yrittänyt laihduttaa kuntoilemalla ilman mitään tulosta. Joten unohdin kuntoilut ja olin vaan tosissani nälässä. Sillä lailla ekaan kertaan vuosiin sain puntarin lukeman värähtämään edes vähän alaspäin. Tuli sellainen tunne, että laihtuminen on mahdollista, kun siihen asti kaikki yritykset laihduttaa oikeaoppisesti oli kariutunut. Jos kolme viikkoa liikut kuutena päivänä viikossa eikä grammaakaan lähde, motivaatio hieman kärsii :p.
 Sitten sen kahden viikon nälkäkuurin jälkeen, jolloin siis lähti jotain kilo, puolitoista, jatkaminen entistä elämää askeettisemmalla linjalla on tuntunut ihan ok:lta. Paino putooa nyt toooosi hitaasti, mutta putoaa.
 Esimerkki tästä aamiaisesta mitä syön. Ennen söin ainakin 2 ruisleipäviipaletta, jossa päällä tomaatteja ja juustoa, margariinia. Usein söin kolme tai neljä. Nyt syön yhden ja hedelmiä. Ei jää nälkä, tarve syödä vaan syömisen vuoksi lähtee noilla hedelmillä. Kahvi kruunaa, laitan hermesetaksen makeutukseksi.
 Ja toinen konsti mitä käytän on meno pienessä nälässä nukkumaan. Mulla se onnistuu siksi, että tunnen itseni sitten niiiin hyveelliseksi. Oikein kuvittelen miten yön aikana läski sulaa. Jos ei ole hirrvee nälkä, pystyn pysymään pois kaapilta. Veden juominen auttaa myös pieneen näläntunteeseen.
 
 Täällä yksi pullukka lisää, 160cm/66kg. Itse aloitin laihdutuksen tuolta 76 kilosta toukokuussa, ja tuon verran olen nipistänyt pois. Tavoite on tuolla 58 kilossa, joka on mulla ihannepaino. Laihdutuskeinona on ollut yksinkertaisesti tämä: Aamupalaksi yksi hedelmä, ja sen jälkeen koiran kanssa 1,5 tunnin lenkki. Lounaaksi puuroa. Muuten syön ihan " perusterveellisesti" , ja pidän yhden mässypäivän kerran 2 viikossa. Ja tällä on tosiaan lähtenyt, käytännössä en ole tehnyt hirvittäviä elämäntapamuutoksia (ja luulenkin, että se on avain laihtumiseeni).
 Jos ette ole vielä lukeneet sellaista laihdutuslehteä kuin KG, niin suosittelen! Sieltä mulle tuli huikea motivaatio; koko lehti pelkkää laihdutusasiaa. Monenmoista dieettiä sielläkin tarjotaan, mutta itse olen laihtunut parhaiten, kun en ole varsinaisesti dieetillä ollutkaan. Ja dieetin aloittamisen jälkeen kävin vaa' alla ekan kerran vasta viime viikolla, tämä siksi että mulla on taipumuksena masentua vaa' an suurista lukemista ja dieetti jää siihen..
 Eli pienillä muutoksilla eteenpäin! Liikunta on mulla auttanut eniten siinä, että kun tietää lenkkeilleensä, on heti jotenkin terveempi olo, eikä tee mieli mässytä kaikkea :)
 Tsemppiä!
 
Tuo sauvakävely/lenkkeily kuulostaa hyvältä, eli miten kannattaisi aloittaa? Kuinka monta kertaa viikossa ja kauan? Sitten vielä tuosta ruokailusta eli yleensä en syö aamupalaa vaan kupin kahvia, koska aamulla ei ruoka vaan maistu, sitten voi mennä reilusti yli puolen päivän millöin syön leipää, ehkä vähä ruokaa ja ja ja sitten n. viiden aikaan syödään perheen kanssa päivällistä ja iltamässäily tosiaan on se mikä minua on lihottanut...eli ruokailutottumuksissa on paljon parantamisen varaa..
 Mä en ainakaan jaksa tuhlata mun ainoota elämää jonkun pienen ylipainon murehtimiseen. Pääasia, että lisää ei tule. Siinä on mulle tavoitetta ihan tarpeeksi. Muut saa ajatella mun kropasta ihan mitä haluavat ja mieskin saa toki vaihtaa hoikempaan jos ei kiinnosta. Minä itse päätän millainen mun vartalo saa olla. Terveydellisiä ongelmia ei ole, voin erittäin hyvin. Lopeta sinäkin se stressaaminen ja pidä tavoitteenasi pysyä tuossa painossa (tai siis ettei paino nouse enempää). Saatat laihtua siinä sivussa.
 T. 158/75
Kiva kun tullut noin paljon vinkkejä ja kun niitä luen niin " muistin" juuri että aikaisemmin eli n. kymmenen vuotta sitten itsekkin menin " nälkäisenä" nukkumaan eli pieni kurina vatsassa ja join pari desiä vettä ennen nukkumaan menoa...nämä ovat juuri niitä pikku vinkkejä ja muistutuksia mitä kaipailenkin;)
 Aloita vaikka niin, että 3kert viikossa, sitten kun kuntosi paranee niin lisää 4:n kertaan. Sunnuntaisin voisit tehdä ajallisesti pidemmän lenkin tasaisempaan tahtiin, jos vain on mahdollista.
 Hanki myös palautusjuomat itsellesi; käytä puolta annosta lenkin jälkeen niin lihakset eivät kipeydy..
 Syöminen on muutettava säännölliseksi, kehosi toimii nyt niin, että kun viimein saa illalla ruokaa, se imee itseensä kaiken mahdollisen siitä, josta seuraa sitten se painon nousu. Eli käyt päivisin säästöliekillä ja illalla keho ottaa takaisin sen mitä ei päivällä tullut.
 Aamuisin AINA 2dl vettä, lisäksi kahvi ja opettele syömään leipää ja vaikkapa tomaattia.
 Lounas on myöskin tärkeä! Syö päivällä pari kertaa jotain kevyttä, yksi lämmin ateria perheen kanssa riittää, kunhan pysyt silloinkin kohtuudessa määrän suhteen. Joka välissä vettä aina kun muistat, hyvä muistutus on pitää lasia hanan vieressä ja ottaa lasillinen aina kun menet siitä ohi.
 Tarkasta, että iltasyömiset ovat järkeviä, pois turhat herkut. JOS namihammasta kolottaa niin osta tikkareita, niistä saat pitkään .uuhun makua ja työtä, mutta vain vähän kaloreita.
 Kyllä se siitä lähtee, KUN PÄÄTÄT toteuttaa tämän.
 Siinä on taas se aiheutus, että keho käy säästöliekillä sen yön ajan. Aamulla kun saat ravintoa, keho ottaa sen tohinalla vastaan, verensokeri nousee tykkinä ylös ja tulet helposti huonovointiseksi.
 Laihduttaminen ei tapahdu niin, että laihdut kun koet olevasi nälkäinen!
 2 (jälleen:)
ranskalaisen dietin ansiosta. Eli saa syödä ja juoda ihan mitä vain, mutta vähän. Eli siis annoskoot minimaalisiksi. Vatsalaukku tottuu pieniin määriin ja hetken päästä ns. normaaliannosta ei jaksa syödä vaikka kuinka yrittää. Toki harrastan myös liikuntaa ja syön pääsääntöisesti terveellistä vähärasvaista ruokaa. Myös viiden lapsen perustarpeista huolehtiminen syö energiaa:)
 Minusta ap:n kannattaisi syödä aamulla, siihenkin tottuu kun aloittaa pikkuhiljaa. Ei sitten tule illalla niin nälkä, ja keksiä illaksi jotain säännöllistä tekemistä ettei ehdi syömään.
 Kilpirauhasarvotkin kannattaisi tarkistaa, josko niillä olisi osuutensa lihomiseen.
 Ei laihduttaessakaan nälkää tarvitse nähdä, kun syö vähintään 3 tunnin välein ja tarpeeksi vähän kerrallaan.
Vierailija:
Laihduttaminen ei tapahdu niin, että laihdut kun koet olevasi nälkäinen!
2 (jälleen:)
Minä kärsin neljä vuotta läskeistäni, kunnes annoin itselleni ihan rehellisen luvan olla nälkäinen. Mulle on ihan sama olenko nyt laihtunut väärin vai en. Olen kaivanut kaapista farkut jotka ei meinannu mennä edes kiinni keväällä ja nyt ne sopii jo hyvin! Että ihan sama millä säästöliekillä tämä muutos on tapahtunut.
Mutta, en koe olevani järkyttävän lihava. Riippuu tietenkin miten kilot on jakautuneet.
 Mutta AP:lle erittäin paljon tsemppiä ja tahdonvoimaa!
 Minä poistun nyt töihin tästä!
 =o)
 Aurinkoista syksyä!
 2
Ja miten päästä laihdutuksessa alkuun? Ap kyselee...