TAMMITENAVIEN To-Pe

Vointeja taas kaikille ja tsemppiajatukset erityisesti niille, joilla on rankkaa väsymyksen, kipuilujen tai ystävän ikävän tilanteen vuoksi.



HEMI81: minullakin on mitattu hemoglobiini vain joskus alkukesästä, silloin se oli 145. Sen jälkeen asiasta ei ole puhuttu missään, kolmas neuvolakäynti onkin vasta tän kuun lopussa, että ehkä sitten siellä. Muutenkin tuntuu, että muut käyvät useammin ja tietävät tarkemmin asioita. Yritin jotain kysellä neuvolasta, mut enpä taida enää viitsiä kun on niin ympäripyöreitä vastauksia, että tuskin tietää täti itsekään. Tosin tuntuu, että hemoglobiini olisi laskenut kun on huimausta, kummaa pääänsärkyä ja mieletöntä väsymystä, kait täytyy yrittää syödä rautapitoista ruokaa sit vaan.



Jotenkin tuntuu muutenkin, että jos äiti " perusterve" , niin mahdolliset vaivat ohitetaan olankohautuksella. Itse murehdin mm tuosta painonnoususta kun on edelleen miinuksilla, mutta siihen vastauksen on ollut vain " no eipähän tule ylimääräisiä kiloja sitten" . Äitiysvaatteita en tarvitse vieläkään ja itkin katkerasti kotona kun päivän mittaan oli kälyt ja muutama muukin sitä päivitellyt, että MITEN VOI OLLA?! No menin sit kauppaan vaan ihan sen takia, että onpahan sit äitiysvaatteita, mut ne roikkui surkeasti päällä. En ostanut mitään kun jos vaikka tuo paino yhtäkkiä alkais nousta.



Onneksi olin nyt ultrassa ja siellä kaikki hyvin :-D Kieppui ja mellasti niin että oli mahdotonta edes arvailla kumpi olis. Tunsin kun vekara heräsi elämöimään juuri ennen tutkimusta. Tosin itse en nähnyt monitoria yhtään kun se oli käännetty sen lääkärin eteen, mut mies kurkki ja kertoi mitä oli nähnyt. Kuviakaan ei meille tulosteltu. Nopeaa ja tehokasta. No, minulle riitti kun sain kuulla Nyytiäisen olevan terveen ja reippaan oloinen eikä mitään kummallista löytynyt. Yhden hetken tosin veri seisahtui kun lääkäri sanoi, että " täällä onkin kyynärpää kiinni polvessa" . Luulin parin sekunnin ajan, että kyynärpää ja polvi olivat kasvaneet kiinni toisiinsa. Juuh, tajusin itsekin sitten kuinka tyhmä ajatus oli..



Tietääkö joku, että mitä tuo neuvolakortissa oleva FE mm-mitta merkitsee? Se oli 32 mm. Mitään pituuksia ei ultraaja ei muuten kertonut, painoksi oli merkinnyt 325g.



Meillä ovat isoäidit molemmin puolin sairastuneet pahasti mummotautiin. On luettu internetistä vaikka mitä ja omalla äidillä oli jo ehdotuskin, mitä kaikkia kivunlievityksiä minun kannattaa sitten ottaa. Itsellään kun ei kuulemmma ollut silloin mitään, niin oli sit ihan oma-aloitteisesti päivittänyt tietonsa. Voi luoja. Itse emme ole hankkineet vauvalle vielä mitään, mutta kummasti on jo yksi laatikollinen vaatteita, kirjoja -jopa lapsen ruoka-astiasto odottamassa. Oma äitini ei kyllä tunne enää mitään rajoja, hän jopa ehdotti, että JOS kävisi Sattumalta niin että miehelläni on kauhean kiire töissä niin HÄN voisi tulla synnytykseen mukaan. Juu ei ole tulossa ja en keksi mitään syytä, miksi miehelläni OLISI töissä niin kiire.



SAMMERMANNI: turha niitä lääkäreitä on kumarrella, niissäkin on niin omituisia tapauksia, että omat kollegatkaan eivät arvosta kovin korkealle. Vaihtoon vaan jos ei ammattitaito riitä. Ja valitettavasti tuollaisessa ammatissa ratkaisee myös sosiaaliset kommunikointitaidot: ei hyödytä vaikka lääkäri itse kuinka tietää asioista, mutta ei osaa selventää niitä asiakkaalle. Ei lääkäreiden potilaille lässyttää tarvitse mutta sen verran saada kyllä suutansa auki, että asia tulee selväksi.



Kun sais tän syysflunssan pois ja olon kohenemaan, niin pääsis metsään nauttimaan raikkaasta ilmasta. Sieniäkin vois löytyä. Puolukkaan pitäis myös ehtiä ja kuntosali jyskyttää takaraivossa, mut ei vielä uskalla kun kuumeettomia päiviä ei ole vielä kovin montaa takana.



Vointeja kaikille ja pitäkäähän lippu korkealla!



-Finja + Nöpönenä 20+6

Moikka, mä taas =)

Fe-mitta on vauvan reisiluun pituus. Sun vauvalla siis nyt reiska 3cm =)

Älä murehdi tota vattan kokoa, mullakin paino tippu vaan 21 viikkoon asti pahoinvoinnin takia ja muiden mielestä mun mahakin oli kaaaaaamalan pieni. Nyt se ei kyllä ole enää pieni lainkaan =) Ja äitiyshousut ei oo lainkaan isot enää mahasta.



Pakko tunnustaa, et olen hiukan skeptinen itsekin osan neuvolalääkäreistä taitojen suhteen. Itellä eka lääkärissä kokeiltiin kohdunsuuta (tietty 3cm ja kiinteä), kummallista kyllä en ees tuntenut kunnolla, kun tämä (kesäsijainen?) teki sisätutkimuksen. Ja oon siis melkeistä 100% varppi, ettei tosiaan ylttänyt edes kohdunsuulle. On se sen verran ylhäällä, että edes tuntee, kun sinne asti kokeilee.



Ihanan aurinkoinen päivä taas!

Floora ja masuasukki 23+3

Hei!



Onko sf-mitta sama kun kohdunpohjan korkeus? Kävin viime viikolla neuvolassa, ja kohdunpohjan korkeus mitattiin nyt eka kertaa, 24cm. Painoa on jo tullut kohta 10 kiloa lisää, saman verran kuin aikaisemmissa raskauksissa on tullut koko aikana :/ (pituutta mulla n.160cm)

En silti mielestäni syö hirveästi enkä mitenkään epäterveellisesti (ainakaan paljon epäterveellistä). No, eiköhän se tästä kun aloin hörppiin päivittäin sitä Kreuterin rautalitkua, eikö se lisää ruokahalua joillakin? :)

Taitaa nyt tulla isompi tapaus, toiset olivat 2500-3100 gramman painosia syntyissään.



Seksistä: mulle se on maittanut koko raskauden ajan. Saa ihan miestä ahdistella ja vonkata, yleensä taitaa olla toisin päin.. Varmaan miehestä mukava, että joskus näinki päin. Ja onneksi oon saanu tarpeekseni :)





24+3

Aurinko paistaa ja aamulla pääsin vauvan kans puistoon mutta nyt en meinaa saada kauppaan lähdettyä kun väsyttää.Poika menikin nyt päiväunille, joten jospa saisin sillä aikaa itseni kasattua taas. On tosi raskasta kyllä välillä, mutta toisaalta duunissa olis vielä raskaampaa, kun ei vosi levät eikä pitää ruokataukoja silloin kun haluaa.



Kiva että Finjalla oli ultrassa kaikki hyvin (sori jos nikki meni väärin, huono muisti vaan pahenee). Itse olisin iloinen ellei tätä painoa tulis tällä tavalla, mutta huolenaihe se varmasti on tuokin kun kerran ON raskaana eikä paino nouse yhtään ja ihmiset vielä sitä sitten päivittelee. Uskon että sinulle tulee vielä ihana vauvamaha, kunhan muutama viikko vierii ja sitten voit nauraa koko jutulle. Olemme niin erilaisia, tässäkin sen näkee. Mä siirryin odotusvaatteisiin jo joskus alle rv10 eikä todellakaan roikkuneet päällä.



Olen ollut vähän kärttyisä tänään ja flunssaakin alkaa vissiin pukata:/ Myös vauvalla on vuotanut nenä ihan kunnolla tänään.Hän onkin ollut todella terve täthän asti (pian 10kk).



Mitä parhainta viikonlopun alkua kaikille ja KIITOS OLEMASSAOLOSTANNE JA TUESTANNE!!!!!!



rv 23+5

Kaverilta tuli just vauvauutisia viimeyöltä. Iiiihanaa!



Sammermanni, aivan kamalalta kuulostaa tuo sun ed. lääkäris!

Mulla taas meinaa aina tulla itku meidän äitiyslääkärin kanssa, kun hän on niin ihana (nainen). Olen joutunut ramppaamaan hänen luonaan usein, kun alkuraskaus oli vaikea ja hiivakin vaivannut kiitettävästi. Siellä käy ihan mielellään :).



Sammermanni mainitsi myös Yosan. Oletan, että tarkoitat niitä jogurtteja. Mulle on tullut kamala himo niihin, nyt raskausaikana!



Tuosta muistankin sen mun (eilen unohtuneen) gallup-aiheen:

Miten makutottumukset on muuttuneet raskausaikana? Onko tiettyjä himoja?



Mua himoittaa ruoista oikastaan vain tuo kaurajogurtti. Makuhermot ovat taas muuttuneet niin, että ennen ekaa raskautta join makeeta hedelmäteetä. Ekan raskauden aikana, siirryin hieman neutraalimpiin makuihin, mutta silti piti olla makua (ei missään tapauksessa mitään perusteetä). Nyt tässä raskaudessa taas ei maistu mikään maustettu tee!



finnanna, tuo mummotauti on kyllä osuva termi!

Mä jaksan ihmetellä, miten meidän molemmat mummelit jaksaa vouhottaa vielä toisessakin raskaudessa. Nyt en ota sitä niin henkilökohtaisesti kuin ekassa, onneksi. Ekan raskauden aikaan toinen mummoista oli hyvin taikauskoinen, eikä hankkinut yhtään mitään raskausaikana. Nyt on kuulemma jemmassa jo vaikka mitä :).



Anhi98, sf-mitta ja kohdunpohjankorkeus ovat tosiaan samoja asioita!

Multakin tippunut pari päivää ohi kirjoitteluista.

Monenlaista kysellään, ajattelin oman kysymykseni pistää mukaan: mikä auttaa raskaudenajan jännitykseen, ahdistukseen ja panikointiin? Olen uudessa työssä (josta jauhanut pariin kertaan täälläkin, sorry) ja tuntuu että todella vaikea kestää sitä painetta mikä tulee taas siitä onko riittävän hyvä. Joudun opettelemaan paljon uutta ja todella ahdistavaa olla uutuutensa takia suurennuslasin alla, koeajalla ja raskaana.



En vielä haluaisi siirtyä mielialalääkkeisiin, jotka olis jostakin varmaan luontainen vaihtoehto. Minulle ei nyt. Ehkä eri tilanteessa mutta ei nyt, ja koska perusfiilis on kuitenkin hyvä. Eli mietin mitä vaihtoehtohoitoa voisin tähän saada ja onko kenelläkään kokemusta mielialahäiriöihin / ahdistukseen liittyen. En usko että voin olla täysin yksin tuntemusteni suhteen?? Raskaana kaikki vaihtoehtohoidotkin on niin tuntemattomia, etten uskalla ihan kokeiluluontoisesti lähteä kokeileen. Stressi on tietysti myös siitä että vauva voi hyvin. Ja kuten tiedätte, se onkin ihan kaiken A ja O.



Seksistä. Mulla on seksuaalisia haluja, mutta itse yhdyntä ei välttämättä tunnu niin mukavalle aina. Lisäksi saan aina oman orgasmini jälkeen supistuksen, eikä se välttämättä ole kovin taivaallinen lisäsäväri. Olenkos yksin tuon kokemuksen kanssa?



PIdetäänpä itsemme koossa ja voikaa hyvin!

Mulla on tiedätkö sama ongelma, että orgasmin jälkeen alkaa aivan hillittömästi supistella ja krampit tuntuvat ihan selässä asti. Yritä siinä sitten pinnistellä, ettei nauttisi liikaa ;) Aika lohduttavaa huomata, että meitä on muitakin, joilla ei ole seksihaluja. Joku ehdotteli sinkkiä avuksi, pitäisi varmaan kokeilla :)



Syöttekö te muut vitamiineja purkista, että saatte kaikki nuo tarpeelliset ainesosat " vauvan valmistukseen" ? Itse olen syönyt koko raskausajan Multitabsin Raskaus -tabuja. Kaiketi niistä saatavat vitamiinit riittävät, kun ei tuo ruoka aina niin monipuolista ole...

En oo oikeen joutanu kirjotteleen enkä kyllä lukemaankaan teidän kuulumisia mut nyt yritän taas päästä useemmin koneelle. tai olenhan minä koneella viettänyt aikaa mutta aina on jotain koulutehtävää ettei ehdi pahimmin muille sivuille harhautua. Nytkin viikonlopuksi on kyllä tekemistä vähän liikaakin. pitäs vaan ehtiä olla tytönkin kans välillä.



joku kyseli seksihaluista ja täältä hän ei niitä oikeen löydy ku unissa vaan... heh välillä nään tosi rivoja unia, mut valveilla ollessa ei tietoakaan halusta...



sf-mitta oli viime viikolla 20 ja paino oli lähteny vihdoin nousuun. 2kiloa oli tullu takas. vielä 2 lisää ni sit ollaan lähtöpainossa. luulen että se seuraavaan neuvolakäyntiin mennessä onkin noussu sen verran. maha kyllä näkyy jo ihan hyvin ja pitikin tilata uusia paitoja ku meinaa olla lyhyitä nää mun nykyiset paidat. ei oikeen huvittais koulussa mahaa vilautella.



pipali ja masumyllertäjä rv23+2

Justus, Yosa kuuluu joka aamuun=) Niissäon onneksi niitä maitohappobakteerejakin jotka tukimuksen mukaan voivat ehkäistä vauvan allergioita jopa 40%.Viime raskaudessa söin purkista Gefilusta ja Relaa ja join piimää ja söin hapankaalia, silloin oli kaikki hapan ja etikkainen in. Nyt on raikkaat marjaiset ja hedelmäiset maut intohimona. Piimän sijasta latkin maitoa ja viilin sijasta syön Yosaa, sitruunoiden sijasta popsin luumuja ja banaaneja. Todella, edellisessä raskaudessa söin sitruunita siivuina!!!



Lisäravinteita nautin Möllerin kalaöljyä jossa on b6, b12,e ja foolihappo sekä rautaa. Aloitin eilen myös d-vitamiinit.



Hassua , mun ja pojan " flunssa" kesti tänään alle 2h-ihme homma!!!! Molemmilla vuosi nenät kuin niagarat ja kurkku oli karhea mulla, poika yski. Sitten otettiin päikkärit eikä mitään enää!!! Kevyt pikasairastuminen=D



Ihanaa että joillain on miellyttävät lääkärit. Oma terkkarini on kyllä ihan mukava ja todella kokenut, joten hänen kanssaan on helppo keskustella.



Raskauden aikaiseen stressiin ja ahdistukseen minulla auttoi-SYNNYTYS. Viime raskaus oli varsin raska kun olin erittäin ahdistunut 9kk.En ottanut lääkkeitä, kävin kerran viikossa neuvolapsykologilla ja se auttoi kyllä jonkin verran. Kun oli´n synnyttänyt, kaikki oli kuin pahaa unta ja olo helpottui. Tässä raskaudessa ei ole onneksi samaa ollut.