äideille joilla VAIN poikalapsia!

Itse olin ainakin helpottunut, kun tulee toinen poika, koska minusta on ihan kiva, että ovat samaa sukupuolta. Isäntä pikemminkin pettyi, kun hän toivoo tyttöä, ja sanoikin heti ultran jälkeen, että kai meidän pitää se kolmaskin sitten tehdä... (sitä ennen oli ilmoittanut, että kaksi riittää ja useampaa on turhaa ruinata häneltä ;) ) Minusta on ihan hassua, että pitäisi yrittää vielä kolmatta vain siksi, että jos se sattuisi olemaan sillä kertaa tyttö. Jos päätetään kolmatta yrittää, niin minä kyllä mieluusti pojan otan vastaan, ja vaikka neljännen ja viidennenkin pojan, tai vaikka seitsemän veljestä. :)

ja minusta olisi mahtavaa puuhata tyttöjen juttuja, jos se tyttö vain olisi tullut.



Mutta missään nimessä en ala 3:tta tekemään vain saadakseni sen pienen mahdollisuuden saada tyttö.



Yhtään lasta en enää halua, en tyttöä enkä poikaa!

Lapsi, vauva, tyttö tai poika on vahvasti tunneasia. Jos näin äideille ei olisi, ei niitä lapsia tänne maan päälle synnyteltäisi. Sen verran raskasta ja vaativaa puuhaa se on. Kullakin on tunteensa, ja törkeää on tulla kellekään julistamaan kuinka on lupa tuntea. Voisin kääntää tämän niin, että sinä, epäinhimillinen ihminen, et ansaitsisi yhtään lasta, tyttöä et poikaa.

ja olen jotenkin vaan NIIN poikien äiti. En osaa enää oikein ajatellakaan että meillä olisi tyttölapsi. Jos saan vielä lapsen myöhemmin, niin varmasti ihan toivoisin siitä poikaa.

Ystävien tyttölapsia seuratessa olen vakuuttunut, että minusta ei olisi tytön äidiksi. Prinsessaleikit, hiuspinnit ja ponit eivät jaksa kiinnostaa.

Lisäksi pidän tyttöjen maailmaan jotenkin liian vaikeana, aina on jotain vikisemistä ja valittamista, poikien elämän on paljon suoraviivaisempaa ja helpompaa.

En tiedä teenkö kolmatta lasta, jos teen, en tee sitä sukupuolen takia, vaan sen takia että ajatus kolmesta lapsesta tuntuu jotenkin mukavalta. Itselläni on ollut kohtuuvaikeaa pärjätä tyttöporukoissa, enkä ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut hiustenlaitosta, ruoanlaitosta, mekoista ym. naisten jutuista. Eli jos kolmas on tyttö, niin hänen puolestaan toivon että on poikatyttö sitten.

Kolme poikaa ja valmennus. Valmennan joukkuevoimistelijoita.



Kaipaan omaa tyttöä, tyttöjä kovasti!



Koitan saada mieleeni mahtumaan sellaisen ajatuksen, että minun on opittava elämään tätä elämää ilman sitä omaa tyttöä, vaikeaa on välillä.



Jos minäkin voisin lähes sata varmaksi tietää, että seuraava eli siis neljäs olisi tyttö, haluasin hankkia vielä yhden lapsen. Mutta se ei liene mahdollista ja mietin omia voimavarojani mahdollisen neljän pojan äitinä, en taida jaksaa...



Oma tyttö olisi unelmieni täyttymys,oikeasti. ;)

toivoin tyttöä seuraavaksi. Täytyyhän sitä tyttökin perheessä olla jne...



Nyt oikeastaan " toivon" poikaa, vaikka ei tässä juuri lasta olla hankkimassakaan. Toki olisin tytöstä aivan onnesta soikeana, mutta jotenkin olen hyväksynyt ajatuksen siitä, että jos tulee seuraavaksi poika, niin sitten minulla kenties ei tule koskaan olemaan tytärtä.

Tyttöjen vaatteet, rimpsut ja lelut koen vain ärsyttäviksi. Olen aina mieltänyt itseni poikien äidiksi. Nyt neljä poikaa ja yksi lapsi haaveissa ja uskon ja toivon raskautuessani, että sekin olisi poika.